Ylityö ja lisätyö

Mitä tarkoittaa ylityö, entä kuinka lisätyö eroaa siitä? Ylityöksi lasketaan tehty työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän.

Ylityön ja lisätyön ero on siinä, onko tehtävä työ säännöllisen työajan sisällä vai ei. Ylityötä on säännöllisen työajan päälle tehty työ ja lisätyötä taas sovitun työajan ylittävä työ, joka silti on lainmukaisen säännöllisen työajan sisällä.

Sekä lisätyötä että ylityötä tehtäessä tulee huolehtia myös siitä, että työssä noudatetaan työaikalain mukaisia lepoaikoja.

Lue tästä jutusta, millä ehdoilla työnantaja voi teettää ylityötä tai lisätyötä, millaiset työntekijän oikeudet ovat ja millaista korvausta ylityöstä ja lisätyöstä tulee saada.

Lue myös: Työaikalaki määrittää lepoajat ja enimmäistyöajan – ota faktat haltuun

Ylityö

Ylityöksi lasketaan tehty työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on kuitenkin ylityötä vain, jos sitä tehdään työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä.

Ylityön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumuksen. Suostumus annetaan joka kerta erikseen. Työntekijältä ei voi edellyttää ylityötä, eikä hän voi myöskään työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö

Ylityö jaetaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Vuorokautiseksi ylityöksi lasketaan työ, joka ylittää työaikalaissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan.

Viikoittaisessa ylityössä työ taas ylittää niin ikään laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan – vuorokautista ylityötä kuitenkaan mukaan lukematta.

Työsuojelu-sivustolla annetaan aiheesta esimerkki: jos työntekijä on tehnyt maanantaista perjantaihin töitä 8 tuntia päivässä (eli yhteensä viikossa 40 tuntia) ja työskentelee lauantaina vielä 12 tuntia, ensimmäiset 8 tuntia ovat viikoittaista ylityötä ja sitä seuraavat tunnit 9–12 ovat vuorokautista ylityötä. Niitä ei siis lasketa viikoittaiseen ylityöhön.

Ylityön määrä

Ylityötä saa lain mukaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla laista poikkeavia määräyksiä. Kalenterivuoden aikana ylityötä saa puolestaan teettää enintään 250 tuntia.

Ylityön enimmäismäärän täyttyessä voidaan työpaikalla tarvittaessa tehdä paikallinen sopimus lisäylityöstä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Sopimus lisäylityön tekemisestä kannattaa tehdä kirjallisesti.

Ylityökorvaus

Ylitöistä maksetaan erillistä korvausta, jonka suuruus määritellään työaikalaissa. Myös työehtosopimuksessa määritellään usein tarkennuksia korvauksiin.

Vuorokautisesta ylityöstä kahden ensimmäisen tunnin osalta maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa. Sitä ylittävältä osalta palkka taas maksetaan 100 prosentilla korotettuna.

Viikoittaisesta ylityöstä puolestaan maksetaan työaikalain mukaan 50 prosentilla korotettua palkkaa. Usein työehtosopimuksessa on sovittu, että viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosenttia korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Lue myös: Mikä on työaikapankki ja ketkä sitä käyttävät?

Lisätyö

Lisätyötä puolestaan on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi, mutta työ ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen.

Työsuojelu-sivusto antaa jälleen aiheesta esimerkin: jos työntekijän sovittu säännöllinen vuorokautinen työaika on 6 tuntia ja hän tekeekin 8 tunnin työpäivän, lasketaan lisätyöksi siis sovitun työajan ja tehdyn työn erotus eli 2 tuntia.

Toisin kuin ylityöstä, lisätyön tekemisestä voidaan sopia työsopimuksessa. Jos asiasta ei ole työsopimuksessa sovittu, tulee myös lisätyöntekemiseen ylityön tapaan saada aina työntekijän suostumus.

Lisätyön korvaus

Työaikalaki määrittää, että lisätyöstä on maksettava vähintään sama palkka kuin säännölliseltä työajalta. Maksettava korvaus on myös mahdollista vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Korvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi vapaaseen joko kokonaan tai osittain.

Jos korvaus annetaan vapaana, on vapaa annettava työntekijän säännöllisenä työaikana ja kuuden kuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi asiaa jotenkin toisin.

Lisätyön korvaamisesta on kuitenkin olemassa laista poikkeavia määräyksiä useissa työehtosopimuksissa.

Lähteet: Työsuojelu.fi, Erto, Työsopimus.fi

Teksti päivitetty 22.5.2023.