Johanna uupui ja hyppäsi tyhjän päälle – irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto: ”Olin täysin umpikujassa”

Tyhjän päälle hyppääminen työelämässä voi tuntua hurjalta, mutta samalla helpottavalta. Joskus työstä lähteminen ilman tietoa tulevasta voi olla juuri oikea päätös oman jaksamisen ja omien arvojen kannalta.

Usein irtisanoutuessa on jo tiedossa seuraava työpaikka, mutta ei aina. Joskus ihminen saattaa hypätä tyhjän päälle – joko omasta tai työnantajan aloitteesta.

Tyhjän päälle saatetaan hypätä arvoristiriidan, uupumuksen tai huonon työilmapiirin takia. Joskus yritys myös saattaa tarjota eropaketteja irtisanomisten sijaan.

Aihetta käsitellään Lähtijät-podcastin tuoreessa jaksossa. Jaksossa asiantuntijana toimiva Rastor-instituutin liiketoimintajohtaja Katri Kanerva painottaa sitä, että tilanteessa on paljon hyvää.

”Tyhjän päälle lähteminen on edelleen joillekin jonkinlainen kauhukuva tai tabu, mutta näin ei todellakaan tarvitse olla. Se ei ole maailmanloppu eikä todellakaan tuhoa CV:tä”, Kanerva sanoo.

”Uskon, että rekrytilanteessa fiksu ja oivaltava potentiaalinen tuleva työnantaja voi nähdä jopa vahvuutena sen, että henkilö on tehnyt arvopohjaisia valintoja ja jättänyt itselleen väärän työpaikan taakseen. Se osoittaa itsensä tuntemista, määrätietoisuutta, päättäväisyyttä ja kertoo myös tulevalle työnantajalle intohimosta ja sitoutumisesta.”

Kuuntele koko Lähtijät-podcastin jakso:

Tyhjän päälle hyppääminen vaatii oman osaamisen pohtimista

Katri Kanerva kehottaakin pohtimaan omia elämänvalintoja nimenomaan omista lähtökohdista. Sen sijaan, että miettisi sitä, mitä muut ehkä sanovat tai ajattelevat, kannattaisi mennä sitä kohti, mikä tuntuu itsestä oikealta.

”Maailma on muuttunut. Työsuhteet on lyhyempiä kuin aiemmin, ja omia arvoja ja omia tarpeita on hyvä kuunnella. Kun sitten tyhjän päälle jäätyään alkaa tulevaisuutta hahmotella, on hyvä pohtia myös sitä, että käsillä saattaa olla oiva mahdollisuus vaihtaa kokonaan alaa.”

Jos on jäänyt tyhjän päälle, Kanerva kehottaa pohtimaan omaa osaamista ja omia taitoja, sekä tunnistamaan ja sanoittamaan niitä.

”Omien taitojen sanoittamista voi toteuttaa vaikka videoilla tai päiväkirjatyyppisillä merkinnöillä, ihan konkreettisesti muistuttamalla itselleen, että tässä mä olen hyvä. Kun tunnistaa ja oivaltaa omat taitonsa, muodostuu hyvä lähtökohta oman osaamisen myynnille. Itseluottamus alkaa tulla näkyviin myös muille, esimerkiksi CV:ssä ja somessa.”

Pekka otti eropaketin – ”Koin syyllisyyttä siitä, että olin menettänyt työni”

Lähtijät-podcastissa kuullaan myös tositarinoita käsiteltävien aiheiden tiimoilta. Tässä jaksossa kerrotaan Pekan tarina. Pekka päätyi muutosneuvottelujen yhteydessä ottamaan eropaketin.

Pekka ei ollut osannut yrityksen taloudellisista vaikeuksista huolimatta kuvitella, että muutosneuvottelut johtaisivat hänen irtisanomiseensa. Hän oli luottanut siihen, että oli tehnyt työnsä hyvin ja yritys arvostaisi hänen panostaan.

Sitten Pekka sai puhelun yrityksen henkilöstöosastolta. He halusivat keskustella hänen kanssaan eropaketista. Pekalle tarjottiin pakettia, joka sisälsi rahallisen korvauksen ja työllistymistukea.

Pekka pohti tilannetta pitkään. Hänelle tarjottu eropaketti tarjoaisi lyhyen miettimishetken. Hänellä olisi mahdollisuus käyttää aikaansa ja resurssejaan uuden suunnitteluun ja uusien mahdollisuuksien tutkimiseen.

”Mietin silti, mistä lähteä liikkeelle? Olin viettänyt vuosia samassa työpaikassa, ja työ oli ollut identiteettini.”

Lopulta Pekka päätti ottaa tarjotun eropaketin vastaan. Ensimmäiset viikot työn päättymisen jälkeen olivat vaikeita.

”Tunsin oloni tyhjäksi ja menetin päivärutiinini. Koin myös syyllisyyttä siitä, että olin menettänyt työni, vaikka se ei ollut minun syytäni. Muiden tsemppiä oli vaikea kestää, sillä se toi esiin omat epävarmuuteni ja pelkoni”, Pekka kuvailee.

Kaiken jälkeen Pekka kertoo kuitenkin olleensa tyytyväinen tapahtumiin. Hän oppi, että elämä voi tarjota uusia mahdollisuuksia odottamattomilla hetkillä. Lopulta hän oli kiitollinen siitä, että oli uskaltanut tarttua uuteen alkuun.

Pandemia sai ihmiset pohtimaan toiveita työelämän suhteen

Vaikka Pekka saikin hieman pohtia eropaketin ottamista, tuli työn päättyminen ja tyhjän päälle jääminen hänelle yllätyksenä. Lähtijät-podcastin jakson toisena asiantuntijavieraana toimiva työelämän muutokseen erikoistunut asiantuntija Miia Savaspuro toteaa tällaisen tilanteen tulevan usein sokkina ihmiselle.

”Silloin kun ihminen jää tyhjän päälle yllättäen, se on tietysti hirveän paljon isompi sokki, ja myöskin kestää aikansa päästä siitä jaloilleen. Sellaisessa tilanteessa tarvittaisiin pian mahdollisimman konkreettista tukea ja apua.”

Savaspuro kehottaa luomaan selkeät rutiinit työnhakuun ja muuhunkin arkeen.

”Ottaa vähän sen uuden työn hakemisen ja sen oman suunnan etsimisen ikään kuin uudeksi työksi. Eli luo niihin päiviin sellaisen selkeän rutiinin.”

Savaspuro on kirjoittanut Kiitti mulle riitti – Näin selviydyt työelämän turbulenssista -kirjan yhdessä Sara Lindströmin kanssa. Savaspuro kertoo huomanneensa, että koronapandemian myötä monet ryhtyivät pothimaan omia toiveitaan työelämän suhteen.

”Pandemian aikana ihmisten ajatukset ja toiveet tyhjän päälle hyppäämiselle kasvoivat. Ihmiset rupesivat pohtimaan, että teenkö sitä työtä, mitä haluan tehdä, tai käytänkö ylipäätään aikani sellaisiin asioihin, joihin haluaisin sen käyttää? Olenko uhrannut työlle liikaa aikaa elämästäni, onko minulla riittävästi aikaa harrastuksille ja perheelle, entä jaksanko minä itse?”

Johanna irtisanoutui uupumuksen ja arvoristiriitojen vuoksi

Jaksossa kuullaan myös Johannan tarina. Hän päätti hypätä tyhjän päälle työssä syntyneen arvoristiriidan vuoksi.

Johanna oli työskennellyt pitkään teknologiayrityksessä, joka oli tunnettu innovaatioistaan ja kehittyneestä teknologiastaan. Työ oli aluksi innostavaa ja motivoivaa, mutta ajan myötä hän huomasi, että yrityksen toimintatavat alkoivat muuttua hänen omista arvoistaan poikkeaviksi.

”Yritys alkoi painottaa voitontavoittelua entistä enemmän, ja mielestäni se johti eettisiin ristiriitoihin. Huomasin, että yrityksen päätökset tehtiin usein lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn perusteella, vaikka ne saattoivat vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön ja ihmisiin”, Johanna kuvailee.

Tämä oli ristiriidassa Johannan omien arvojen kanssa. Niitä olivat ympäristötietoisuus, sosiaalinen vastuu ja eettisyys.

Johanna yritti aluksi vaikuttaa yrityksen sisällä muutoksiin. Hänen ehdotuksensa törmäsivät kuitenkin usein vastarintaan ja byrokratiaan, ja hän tunsi, että hänen äänensä ei kuulunut.

”Työpäivät venyivät yhä pidemmiksi, ja aloin kokea uupumusoireita. En enää tuntenut olevani motivoitunut työhöni, ja se alkoi vaikuttaa myös henkilökohtaiseen elämään ja hyvinvointiin. Minulla oli vaikeuksia nukkua öisin ja kärsin jatkuvasta stressistä.”

”En voinut tehdä töitä paikassa, joka oli ristiriidassa omien arvojen kanssa”

Eräänä päivänä Johanna teki vaikean päätöksen. Hän päätti jättäytyä tyhjän päälle ja irtisanoutua työstään.

”Päätös pelotti suuresti, mutta tunsin, etten voinut jatkaa työskentelyä yrityksessä, joka oli ristiriidassa omien arvojen kanssa ja aiheuttivat niin suurta stressiä ja uupumusta.”

Vaikka Johanna ei tiennyt, mitä tulevaisuus toisi tullessaan, hän koki, että oli umpikujassa ja että oli aika tehdä radikaali muutos. Ja niin hän sitten tekikin.

Työelämäasiantuntija Miia Savaspuro toteaakin tyhjän päälle hyppäämisen – etenkin arvopohjaisista syistä – olevan usein lopulta helpottava tilanne.

”Ne ovat hetkiä, joissa tekee itselleen selväksi sen, missä omat rajat kulkevat. Mihin pystyn, mihin en? Mitä kaikkia asioita voin ottaa työpaikalla vastaan, ja mitä en? Tämä pohdinta auttaa omien rajojen asettamisessa ja omien tarpeiden tunnistamisessa.”

Lue myös:

Matti joutui vakavan työpaikkakiusaamisen uhriksi – johti lähes työkyvyn menetykseen: ”Lopulta vain irtisanoutuminen pelasti”

Kannattaako vakituisesta työstä irtisanoutua? Kysy itseltäsi nämä kysymykset

Uusi pomo muutti Maikin työn painajaiseksi ja ajoi irtisanoutumaan: ”Tuntui, että tein kaiken väärin”

Merja, 59, oli samassa työpaikassa 17 vuotta – irtisanoutuminen yllätti kaikki: ”Ajattelin, että voisi tienata hyvät eläkerahat”