Wenla Väärälä on irtisanoutunut hyväpalkkaisista töistä jo kahdesti – löysi lopulta intohimonsa: ”Minua pidettiin hulluna”

Kun Wenla Väärälä, 31, päätti unohtaa muiden odotukset, elämä muuttui paljon paremmaksi. Lue, miten Väärälä löysi oman polkunsa neljän tärkeän risteyskohdan kautta.

Televisio-ohjelma Diilistä tutuksi tullut Wenla Väärälä oli jo nuorena looginen ja matemaattinen ja loisti monissa kouluaineissa. Koulumenestys loi odotuksia sukulaisten ja opettajien keskuudessa, ja jo varhain Väärälästä tuntui, että elämä oli suunniteltu etukäteen: luvassa olisi johtajan pesti pörssiyhtiössä, jakkupukuja, avioliitto, kaksi lasta ja koira.

Hetken aikaa näyttikin siltä, että Väärälä seuraisi ennalta kirjoitettua tarinaa. Hän kouluttautui diplomi-insinööriksi huolimatta siitä, että sanoo olevansa ihmisenä ”maailman epäinsinöörimäisin”.

Vasta kun Väärälä repi itsensä irti muiden odotuksista, vapautuivat energia ja luovuus, jotka tulivat suomalaisille tutuiksi Diilissä.

”Olen nyt kolmekymppisenä tuottanut pettymyksen niin monesti, että kukaan ei enää odota mitään. Se on helvetin hyvä”, Väärälä sanoo.

Lue Wenla Väärälän tarina hänen elämänsä neljän risteyskohdan kautta:

1. Reppureissu Aasiaan – ”Maailmani mullistui”

"Kun koulussa annettiin tehtäväksi piirtää unelmien koti, piirsivät muut lapset omakoti- ja maalaistaloja. Minä piirsin kerrostalon Helsingissä.

Olen kotoisin Uudestakaupungista, mutta sykkeeni ei koskaan sopinut pieneen kaupunkiin. Olen aina halunnut nähdä ja kokea, ja vereni on vetänyt maailmalle.

Kun lukion jälkeen lähdin yksin viiden kuukauden reppureissulle Kaakkois-Aasiaan, maailmani mullistui. 

Suomessa olin ollut arka lähtemään kotoa, mutta ulkomailla pärjäsin. Itsevarmuuteni ja elämän nälkä kasvoivat eksponentiaalisesti.

Seuraavat kahdeksan vuotta olin joka vuosi puolet vuodesta ulkomailla. Opin niistä vuosista hirveästi. Nyt tiedän, että pärjään tilanteessa kuin tilanteessa. Jos en jotain osaa, opettelen. 

Nyt olen nelivuotiaan lapsen äiti, mutta tahtini ei ole hidastunut. Kun lapsi oli kuusi viikkoa vanha, minua tylsistytti ja päätin lähteä vauvan kanssa Pariisiin. Muutamaa kuukautta myöhemmin kaipasin laskettelemaan, joten lähdimme talveksi Lappiin. Laitoin vauvan ahkioon ja lähdimme hiihtämään.

Draiviani ja asennettani ihmetellään usein. Niiden juuret juontuvat näille matkoille. Olen kuullut, että inspiroin ihmisiä elämäntyylilläni, mutta minulle tämä on ainut tapa elää." 

2. Muutto Helsinkiin – ”Helppo ja tasainen elämä ei sovi minulle”

"Maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen elämä pienessä kaupungissa tuntui tukahduttavalta. Lapseni oli vuoden ikäinen ja halusin alkaa rakentamaan uraani isommin.

Kun päätin jättää vakituisen työni teollisuuden alalla ja muuttaa Helsinkiin kauas tukiverkoista, minua pidettiin hulluna.

Olin onnekas, että muutto oli taloudellisesti mahdollinen. Näytän surffipummilta, mutta olen aina tehnyt paljon töitä ja ollut taloudellisesti fiksu. Olen omistanut kolme asuntoa, sijoittanut ja säästänyt. 

Vaihdoin IT-alan konsultointiyritykseen myynnin ja projektinjohdon tehtäviin ja muutimme kalliiseen asuntoon kantakaupunkiin. Minulla ei ollut hirveästi kavereita Helsingissä, ja olisi ollut mahdollista, että muutto osoittautuisi todella isoksi virheeksi.

Mutta todellisuudessa nautin joka hetkestä: uudesta duunistani ja etenkin siitä, että sain taas olla kaupungin sykkeessä ja vilinässä.

Tietenkin alanvaihto, uusi kaupunki ja pieni lapsi vaativat säätämistä. Tuntuu, että muut kokivat sen raskaammaksi kuin minä itse. Helppo, tasainen ja tylsä elämäntyyli ei sovi minulle.

Nyt olen onnistunut rakentamaan niin mahtavan tukiverkon Helsinkiin, että melkein itkettää. Meitä on iso porukka kasvattamassa lastani. Ystäväni sanovat, että tämä on se hetki, kun teet uraa, ja me teemme tämän yhdessä. Toivon, että he tietävät, että toisena hetkenä olen vuorostani heidän tukenaan."

3. Diiliin osallistuminen – ”Urani veti 180 astetta ympäri”

"Kun katsoin telkkarista Diili-kausia ja osallistujia eri tehtävissä, ajattelin, että itse pitäisi tuokin tehdä. Niinpä hain mukaan ohjelmaan. Kaikki, jotka ovat kauttani katsoneet, tietävät, että ei se niin helppoa ollutkaan. Olosuhteet ovat niin poikkeukselliset, että sitä ei voi katsojana ymmärtää.

Ohjelmaan osallistumalla halusin haastaa itseäni ja selvittää, miten pääkoppani kestää – vai kestääkö. Pääsin lopulta hopeasijalle, eli ei se ihan päin helvettiä mennyt.

Mutta oli se hurjaa. Kuusi viikkoa tykitystä erikoisissa olosuhteissa, ja jokaisen kilpailupäivän jälkeen todella suora palaute tehtävän suorittamisesta. Kirsikkana kakun päälle sain vielä katsoa itseäni neljä kuukautta telkkarista.

Oli etuoikeus saada ohjelman aikana suoraa palautetta liike-elämän huipputekijöiltä, Jaajo Linnonmaalta, Noora Fagerströmiltä ja Toni Lähteeltä. Silloin taas ei ole etuoikeutettu olo, kun joku tuntematon haluaa kertoa somessa, miten huono ihminen olen. 99 prosenttia saamastani palautteesta on kuitenkin positiivista.

Kilpailu sopi luontaisesti nopealle temmolleni. Hahmotan nopeasti kokonaisuuksia, saan tulosta aikaan enkä pelkää tehdä päätöksiä. Todellisessa työelämässä tarvitaan kuitenkin erilaisia ihmisiä: kaltaisiani nopeita draivaavia vetureita ja rauhallisempia, huolella prosessoivia henkilöltä.

Diilin tärkein anti olivat ihmiset. Monet kilpakumppanit ovat muuttuneet hyviksi ystäviksi. Diilin ansiosta myös urani veti 180 astetta ympäri. 

Olen aina ollut luova ja kiinnostunut markkinoinnista ja audiovisuaalisesta tuotannosta. Kilpailun myötä ymmärsin, että minun on löydettävä uusi suunta uralleni. Diili antoi varmuutta, että olen hyvä näissä asioissa. En ole missään nimessä vielä valmis, mutta minussa on potentiaalia kasvaa."

4. Irtisanoutuminen ja yrittäjäksi heittäytyminen – ”Raha seuraa intohimoa”

"Kun Diiliä oli esitetty televisiossa, aloin saada viestejä, joissa minua pyydettiin mukaan erilaisiin mainos- ja media-alan projekteihin. Ymmärsin, että tämä on minun hetkeni.

Olin tosi hyväpalkkaisessa duunissa, jossa ei ollut mitään vikaa. Päätin silti, että nyt tai ei koskaan. Kun irtisanouduin, elettiin kesäkuun loppua.

Itsevarmuuteni oli saada kolauksen, kun tajusin, että Suomi on koko heinäkuun kiinni. En saanut ketään kiinni ja odotin jo otsikkoja siitä, miten Diili-Wenla on kohta leipäjonossa. 

Päätin avata suuni somessa. Kerroin Instagramissa ja LinkedInissä, että olen vapaa tekemään ja millaisista projekteista olen kiinnostunut. Tuntui nololta myöntää, että minulla oli niin paljon vapaata. Pelkäsin, että jengi ajattelee, että kukaan ei halua minua töihin.

Sitten tuli elokuu ja ihmiset palasivat töistä. Monet olivat nähneet somepostaukseni ja viestini ja yhtäkkiä projekteja olikin tarjolla: luovaa suunnittelua, videotuotantoa ja tapahtumien tuottamista.

Vaikka aina sanotaan, että kukaan ei tule kotoa hakemaan, niin minua on viime aikoina kyllä tultu. Suosittelen jokaista yrittäjää pitämään itsestään rohkeasti meteliä.

Sanon aina, että en ole vielä paras konseptoija, tuottaja, ohjaaja tai esiintyjä. Mutta minulla on ihan himmeä halu oppia. Uskon, että kun tekee intohimolla omaa juttua, raha seuraa jossain vaiheessa."

Lue myös:

Diili-voittaja Aki vastaa väitteisiin johtamisesta – tunnustaa mokanneensa: ”Toimin todella väärin”

Sointu Borg oppi kantapään kautta kalliin läksyn: ”Aina on ihmisiä, jotka käyttävät toisen empaattisuutta hyväkseen”

Emma, 32, on tehnyt elämässään kolme ratkaisevaa päätöstä – irtisanoutuminen on yksi niistä: ”Suorituskeskeisyyden kupla puhkesi”