Toimitusjohtaja Katri Viippola on urallaan uskaltanut tehdä rohkeita ratkaisuja sekä vaihtaa tarvittaessa kokonaan suuntaa. Hänet on tuonut tähän pisteeseen rohkeus, avoimuus ja uteliaisuus. Lue Viippolan inspiroiva uratarina.
Katri Viippola, 46, (MA, EMBA) aloitti viime vuoden kesäkuussa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtajana. Hän siirtyi tehtävään työeläkeyhtiö Varmasta, jossa hän työskenteli johtoryhmän jäsenenä johtaen HR:ää, viestintää, kehittämistä ja yritysvastuuta.
Päivätyönsä lisäksi hän toimii muun muassa Terveystalon, Arkkitehti- ja Desingmuseon sekä BSAG:n hallitusten jäsenenä. Aiemmin Viippola on työskennellyt Kevassa ja Yleisradiossa, missä hän teki töitä alun perin toimittajana ja uutisankkurina.
Millainen hänen urapolkunsa on ollut? Mitä hän on matkalla oppinut? Ja mikä merkitys intuitiolla on tässä kaikessa?
Toimittajan työ antoi valmiudet elämään
Viippola varttui 80-luvulla Lahdessa eikä omien sanojensa mukaan muista haaveilleensa mistään tietystä työstä tai urasta. Mutta lama-ajan lapsena hän ymmärsi rahan arvon ja työn merkityksen, mikä on kantanut näihin päiviin saakka.
Lukiolaisena hän kirjoitti artikkeleita Etelä-Suomen Sanomiin. Työ innosti sen verran, että hän opiskeli ensin Helsingissä Laajasalon opistossa radiotoimittajaksi ja sen jälkeen Metropolian ammattikorkeakoulussa radio- ja tv-alaa.
Tie vei lahtelaisen paikallisradion kautta Yleisradioon, missä hän työskenteli seitsemän vuoden ajan Yle Uutisten ja aamu-tv:n toimittajana ja uutisankkurina.
”Toimittajan työ antoi monia valmiuksia elämään. Siinä pääsi työskentelemään niin monenlaisten teemojen parissa, joutui lyhyessä ajassa sisäistämään paljon, hahmottamaan kokonaiskuvaa ja tunnistamaan, mikä on olennaista.”
Suorat tv-lähetykset opettivat kestämään painetta ja kykyä improvisoida nopeasti muuttuvissa ja haastavissa tilanteissa. Näistä kaikista taidoista on ollut hyötyä Viippolan myöhemmällä johtajan uralla.
Intuitio vei uudelle uralle
Toimittaja-vuosien aikana Viippola sai kaksi lasta. Perhevapaalla hän suoritti lisää opintoja ja tutki lopputyössään Ylen Uutisten esihenkilöiden työssä jaksamista. Hän pääsi esittelemään tuloksiaan HR-osastolle.
”Minulla oli ollut kiinnostusta jo aiemmin organisaation kehittämiseen ja olin miettinyt, miten voisin päästä tekemään sitä työkseni”, Viippola kertoo.
Osastolla sattui olemaan avoinna HR-päällikön paikka, johon etsittiin mediataustaista henkilöä. Viippola tuli valituksi.
”Siinä kohtaa urallani ja identiteetissäni tapahtui iso käänne. Jätin kaiken sen, mitä olin opiskellut ja lähdin kokonaan uudelle uralle. Mutta minulla oli vahva intuitio, että askel on oikea, vaikka en tiennyt, mihin se johtaa.”
Intuitio on ohjannut Viippolan valintoja myöhemminkin. Hän sanoo esimerkiksi tunnistaneensa työssään ”lähdön hetket”.
”Minulle on tärkeää kuulla sisäistä minää ja sen tarpeita kulkea elämässä eteenpäin ja uusiin haasteisiin.”
Viippola toivoo, että kuuntelisimme ääntämme rohkeammin. Silloin uskaltaisimme ehkä tehdä myös isompia uravaihdoksia. Toki harva meistä tekee suurta päätöstä yhtäkkiä, vaan taustalla on pitkää pohdintaa ja harkintaa.
”Mutta kun mahdollisuus tulee, kannattaa tarttua ja sanoa kyllä”, Viippola rohkaisee.
Julkinen ryöpytys oli iso opin paikka
Viippola oli Ylellä HR-tehtävissä lopulta kuusi vuotta. Sitten tuli tunne, että olisi hyvä nähdä työelämää muuallakin. Hän siirtyi Kevaan HR- ja hallintojohtajaksi juuri, kun se oli mediakohujen keskellä silloisen toimitusjohtajansa Merja Kasoin (ent. Ailus) työsuhde-eduista.
”Vajaat kolme vuotta Kevassa olivat minulle työelämän, henkilöstöjohtamisen ja kriisiviestinnän korkeakoulua”, Viippola kertoo.
Oli iso opin paikka kyetä säilyttämään toimintakyky sekä tukea ja kehittää organisaatiota tilanteessa, jossa organisaatio käy läpi julkista ryöpytystä.
”Oli tärkeää muistaa, mikä on oma rooli ja pyrkiä hoitamaan se niin hyvin kuin mahdollista.”
Kevan jälkeen hän siirtyi seitsemäksi vuodeksi työeläkevakuutusyhtiö Varmaan, missä hän hyppäsi osin uusiin saappaisiin. Hän pääsi uudistamaan yhtiön brändiä, työkulttuuria ja vastuullisuutta sekä luotsaamaan isoja kehittämiskokonaisuuksia.
Katri Viippola: ”Näen punaista kun sanotaan, että HR on tukifunktio”
Kehittävä ote on Viippolan työminän identiteetin ytimessä. Hän kokee, että hänellä on kyky tarttua siihen, mikä on milloinkin ajankohtaista.
”Varmassa teimme esimerkiksi paljon työtä monimuotoisuuden eteen, mikä on tällä hetkellä tärkeä aihe koko yhteiskunnassa.”
Siihen liittyykin ainoa asia, jota hän suostuu hallitusohjelmasta kommentoimaan:
”Toivoisin, että kansainvälisiin osaajiin suhtauduttaisiin myönteisemmin. Tarvitsemme heitä niin suorittaviin kuin korkeaa asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Silmät sulkemalla tämä asia ei muutu mihinkään.”
Katri Viippola on tehnyt merkittävän uran eri HR-tehtävissä. Arvostetaanko sitä riittävästi?
”Näen aina punaista, kun sanotaan, että HR on tukifunktio. HR:n johtaminen on haastava ja kompleksinen rooli ja mielestäni vaikeampaa kuin esimerkiksi yksittäisen bisnesfunktion johtaminen, jossa voi keskittyä vain sen oman, rajatun alueen tavoitteisiin”, Viippola sanoo.
”HR:ssä työskennellään aina matriisissa ja joudutaan siksi ratkomaan liiketoimintajohtajien kanssa ongelmia yli organisaatiorajojen.”
Utelias, avoin ja rohkea mieli
Viippolan ansioluettelo on vaikuttava ja hänellä on paljon luottamustehtäviä. Tähän pisteeseen pääseminen on hänen mielestään vaatinut uteliaisuutta, rohkeutta ja avoimuutta myös itselle vieraita asioita kohtaan sekä valmiutta tehdä paljon töitä.
Se ei olisi ehkä onnistunut ilman perheen ja puolison tukea. Viippola kertoo, ettei hänen miehensä ole koskaan hillinnyt hänen uraansa. On ihanaa, että on sellainen paikka, jossa voi olla juuri sellainen kuin on. Istua vaikka hiljaa mökillä kannonnokassa, jos siltä tuntuu.
Arjen tasapainosta ja jaksamisesta huolehtivat myös perheen kaksi mäyräkoiraa, Pätkis ja DaCapo. Ne tuovat arkeen rytmiä ja raitista ulkoilmaa pakottaessaan emäntänsä metsään kolme kertaa päivässä.
”Minulla on ollut mäyräkoira opiskeluajoista asti. Ne ovat minun jääräpäisiä voimaeläimiä, joiden seurassa verenpaine laskee välittömästi.”
Työn merkitys ja arvostus ovat kulkeneet punaisena lankana koko Viippolan uran halki nuoruudesta saakka. Nykyisessä työssään Suomalaisen työn liiton toimitusjohtajana hän on avainpaikalla kehittämässä suomalaista työtä ja työelämää.
”HR-kokemuksesta ja toimittajan työstä on hyötyä, koska johtamisessa on aina kyse ihmisistä ja viestinnästä. Siitä, miten saada ihmisten kanssa yhdessä muutosta aikaan, kun jokaisella on erilaisia draivereita.”
Mitä kaikkea työelämä voi antaa?
Niin työmarkkinat kuin suomalaisen yhteiskunnan arvot ovat muutoksessa, Katri Viippola sanoo. Yhä useampi haluaa toimia yrittäjänä tai tehdä projektiluontoisia töitä eikä sitoutua yhden työnantajan leipiin.
”Toivon, että uskaltaisimme kehittää suomalaista työelämää niin, että erilaiset työn tekemisen muodot löytäisivät vahvemmin paikkansa.”
Nuorempi sukupolvi arvottaa työelämää toisin kuin aiemmat. Heille on tärkeää muun muassa arjen tasapaino.
”Me lama-ajan lapset olemme tottuneet uurastamaan ja olemme helposti työkeskeisiä, mutta nuorten ajattelu tekee todella hyvää meille kaikille.”
Viime vuodet pandemian, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ja inflaation kourissa ovat vaikuttaneet suuresti työmarkkinoihin. Oman osansa tekee myös väestön ikääntyminen ja teknologian kehityksen huima vauhti. Uhkakuvia on helppo maalailla.
”Sillä ei luoda työelämään vetovoimaa. Minusta meidän pitäisi puhua houkuttelevammin ja innostavammin tulevaisuudesta.”
Tämä on Viippolalle tärkeä teema. Hän toivoo, että rakentaisimme entistä enemmän siltoja työelämään. Ja että osaisimme viestiä työelämään siirtyvälle nuorelle, mitä kaikkea työelämä antaa: energiaa, mielenterveyttä ja hyvinvointia, yhteisön.
Lue myös: