Risto esitti pomolleen pyynnön, jonka piti olla ”läpihuutojuttu” – tyly vastaus yllätti: ”Halusi ottaa luulot pois”

Miten jatkuva oppiminen ratkaisee työmarkkinoiden haasteita? Lähtijät-podcastissa aiheena on osaamisen kehittäminen ja sen tuomat hyödyt sekä organisaatiolle että työntekijälle.

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä kilpailuvaltteja ennätysvauhtia muuttuvilla työmarkkinoilla. Osaamiseen ja sen kehittämiseen panostaminen hyödyttää sekä yksilöitä että työnantajia.

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen teemoihin pureudutaan Lähtijät-podcastissa. Jaksossa asiantuntijana toimiva Aalto University Executive Educationin markkinointi- ja viestintäjohtaja Jenni Kässi näkee jatkuvan oppimisen taidon yhtenä tulevaisuudessa tarvittavista ydintaidoista. 

”Maailma ympärillämme uudistuu sellaista vauhtia, ettei kukaan meistä voi tarkalleen vielä tietää, millaisia taitoja muutaman vuoden päästä tarvitaan. Ammatit ja työn tekemisen tavat muuttuvat, ja työ ja opiskelu limittyvät koko elämän laajuiseksi oppimispoluksi”, Kässi ennustaa.

Kuuntele koko jakso >>

Osaaminen organisaatioiden strategiatyön ytimeen

Jenni Kässin mukaan oppiminen lähtee yksilöistä, ihmisten sisäisestä motivaatiosta, uteliaisuudesta sekä kyvystä ja halusta omaksua ja soveltaa uutta tietoa. Siitä huolimatta vastuun osaamisen kehittämisestä ei pidä olla pelkästään yksilön käsissä. 

”Organisaatioilla ja yhteiskunnalla on suuri rooli luoda oppimiseen kannustava ympäristö ja ilmapiiri”, Kässi painottaa.

Olennaista on Kässin mukaan se, että osaaminen on linkitetty yritysten strategiaan, missioon ja visioon. Organisaatioiden on tärkeää on määritellä, millaista osaamista ne tarvitsevat kehittyäkseen eteenpäin. 

”Oppiminen tulisi nähdä organisaation toimintoja poikkileikkaavana strategisena osa-alueena ja mieltää osaamisen kehittäminen laajasti – ei tukitoimintona tai pelkästään HR:n vastuulla olevana asiana.”

Työntekijälle oman osaamisen kehittäminen tarkoittaa aina ajallista ja rahallista investointia. Monelle ajallinen panostus voi kiireisessä työssä olla jopa rahaa merkittävämpi kysymysmerkki. Tällaisessa tilanteessa Jenni Kässi painottaa työnantajan vastuuta.

”Organisaatioilla on tärkeä rooli siinä, että hektiseen työtahtiin saadaan sopimaan uuden omaksuminen ja oppiminen”, Kässi toteaa.

Riston tarina: Uusi esihenkilö kielsi kouluttautumisen

Lähtijät-podcastissa kerrotaan myös tositarinoita käsiteltävistä aiheista. Tällä kertaa kuullaan Riston tarina.

Risto sai työpaikastaan uuden pestin tutkimuspäällikkönä. Roolin tarkoituksena oli tuoda ajantasaista tutkimustietoa kehitystiimeille ja strategiayksikölle. 

Riston aiemmissa tehtävissä samassa yrityksessä koulutusta oli pidetty palkankorotuksen korvikkeena. Uuteen tutkimuspäällikön työhön sisältyi kuitenkin kansainvälisen keskustelun seuraamista ja alan uusimpien menetelmien opiskelua.

”Kehitin roolista itseni näköisen, verkostoiduin kansainvälisissä konferensseissa ja toin yritykselle kontakteja. Hain tason nostoa suorittamalla alaan liittyviä koulutuksia, mistä sain kiitosta työnantajalta”, Risto kertoo.

Yritysjärjestelyiden myötä Riston esihenkilö vaihtui. Uusi esihenkilö muutti myös Riston työnkuvaa. Muutoksen myötä työn yhteys isoon kuvaan ja tuotekehitykseen kaventui.

Kun Risto lähetti koulutuspyynnön hyväksyttäväksi uudelle esihenkilölle, vastaus oli kieltävä. Esihenkilö kehotti Ristoa olemaan kiitollinen siitä, mitä hän oli jo saanut.

”Hämmästyin, sillä olin olin olettanut hyväksymispyynnön olevan läpihuutojuttu. Lähdin selvittämään epävirallisia reittejä pitkin, mistä on kyse.”

Käytäväkeskusteluista paljastui, että Riston aiemmin saama erityiskohtelu oli herättänyt kateutta yksikössä. Uusi esihenkilö halusi leikata pois Riston turhat luulot.

Koulutukseen pääsy vaatii joskus sitkeyttä

Mitä työntekijä voi tehdä, jos työnantaja ei tue kouluttautumista?

Podcast-jaksossa kolmantena asiantuntijana toimiva Reaktor-konsernin talousjohtaja Ilkka Kosola antaa oman tarinansa kautta vinkkejä koulutusneuvotteluihin.

Kosola oli ehdottanut entiselle työnantajalleen opintovapaata, mutta työnantaja ei sitä aluksi myöntänyt. 

”Töissä oli ilmeisesti sen verran kiirettä, että työnantaja ei nähnyt siinä hetkessä mahdollisuutta luopua työpanoksestani.”

Kosola ei kuitenkaan luovuttanut, vaan palasi asiaan uudelleen parin viikon kuluttua erilaisella lähestymistavalla. Hän kysyi työnantajaltaan, voisiko saada vanhojen työtehtävien rinnalle uusia tehtäviä.

”Hoidin silloin yrityksessä ostoreskontraa. Minulla oli ihan konkreettinen ehdotus, että voisin lisäksi avustaa myyntireskontrassa. Työnantajalle tämä sopi, kun en ehdottanut vanhoista tehtävistä luopumista, vaan otin rinnalle uutta, jotta pääsisin oppimaan.”

Hoidettuaan uusia työtehtäviä jonkin aikaa Kosola ehdotti työnantajalleen, että menisi uusiin tehtäviin liittyvälle kurssille ja perehtyisi siellä sähköiseen laskutukseen. Aihe oli silloin uusi, ja Kosola tarjoutui jakamaan kurssilla kertyviä oppejaan myös kollegoilleen. Tällä kertaa koulutukseen pääsy järjestyi. 

Kosola onnistui siis myymään työnantajalle koulutustarpeensa, koska se hyödytti hänen lisäkseen koko organisaatiota.

Lue myös:

Anna vaihtoi työpaikkaa paremman palkan perässä – todellisuus iski nopeasti vasten kasvoja: ”Hintana oli yksinäisyys”

Johanna uupui ja hyppäsi tyhjän päälle – irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto: ”Olin täysin umpikujassa”