Jaana Heikinheimo-Lehtinen kokee, että ghostaus työnhaussa kertoo yrityksen välinpitämättömyydestä hakijoita kohtaan. Hänellä on paljon kokemuksia yrityksistä, jotka eivät ole millään lailla yhteydessä hakijoihin – edes "kiitos, mutta ei kiitos" -viestin muodossa.
Helsinkiläinen Jaana Heikinheimo-Lehtinen, 51, on töitä hakiessaan turhautunut ikävään, mutta melko yleiseen ilmiöön, ghostaukseen.
Kyseessä on treffimaailmasta tuttu termi. Ghostaus työnhaussa tarkoittaa sitä, että työnhakijalle ei ilmoiteta mitään hakuprosessin etenemisestä ja hänet jätetään epätietoisuuteen. Aina sähköpostiin ei kilahda edes klassista ”et tällä kertaa tullut valituksi tehtävään” -viestiä.
Heikinheimo-Lehtinen nosti LinkedInissä esille tilanteen, jossa hän pääsi työhaastatteluun, mutta koki tulleensa sen jälkeen täysin unohdetuksi.
”Minulle sanottiin, että haastateltaviin oltaisiin yhteydessä kahden viikon kuluttua ja kerrottaisiin jatkosta. Soittoa ei kuitenkaan kuulunut. Tiedustelin asiasta ja minulle sanottiin, että päätösten tekeminen on venynyt, mutta saisin tiedon seuraavalla viikolla”, hän kertoo.
Kului taas lähes kaksi viikkoa, jonka jälkeen Heikinheimo-Lehtinen oli jälleen itse yhteydessä yritykseen.
”Tuli tosi ikävä fiilis, kun vastausta ei kuulunut ja piti itse kysellä perään. Olisin toivonut yrityksen suunnalta väliaikatietoja”, hän sanoo.
Ghostaus työnhaussa jättää yrityksestä huonon kuvan
Vaikka edellä mainitussa tapauksessa Heikinheimo-Lehtinen lopulta sai ”et tullut valituksi tehtävään” -puhelun, hän sanoo, että odottelu ja perään kysely ei anna yrityksestä hyvää kuvaa. Välillä vastausta ei tule lainkaan.
”Olen esimerkiksi lähettänyt LinkedInin kautta useita hakemuksia, joihin ei ole tullut mitään vastausta”, hän sanoo.
Hänen LinkedIn-postauksensa kirvoitti keskustelun, jossa moni kommentoija koki ghostauksen suureksi ongelmaksi työnhaussa. Ensinnäkin se antaa yrityksestä huonon kuvan ja jättää kehnon työnhakijakokemuksen. Lisäksi se saa hakijat kyseenalaistamaan omaa osaamistaan ja kiinnostavuuttaan työnantajien silmissä.
”Tuntuu karmealta, kun työnantajasta ei kuulu mitään. Yrityksen olisi helppo lähettää edes joku geneerinen viesti kaikille hakijoille”, Heikinheimo-Lehtinen sanoo.
”Ihmetyttää, miten hakijoita on varaa kohdella näin”
Heikinheimo-Lehtinen pohtii, kertooko ghostaus työnhaussa yritysten välinpitämättömyydestä hakijoita kohtaan.
”Ihmetyttää, miten yrityksillä on varaa kohdella hakijoita miten sattuu. Monesti huomaan LinkedInissä yrityksiä, jotka suitsuttavat omaa toimintaansa ja tekisi mieli kommentoida, että miksi ette sitten vaivaudu vastaamaan kiinnostuneille hakijoille mitään.”
Toinen asia, minkä Heikinheimo-Lehtinen epäilee vaikuttavan tilanteeseen, on yritysten riittämättömät resurssit rekrytointitilanteissa. Se voi aiheuttaa muun muassa viivästyksiä. Kolmantena hän nostaa esille heikon viestinnän.
”Olisi reilua ilmoittaa hakijoille, jos rekrytointiprosessi venyy tai tulee muita muutoksia, jotta hakijat eivät jää epätietoisuuteen. Tiedottamista ei voi koskaan tehdä liikaa.”
Heikinheimo-Lehtinen sanoo, että hänen työnhakupolulleen on osunut myös hyviä kokemuksia.
”Joskus tulee tarkat tiedot etukäteen, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa ja aikataulut myös pitävät. Siitä jää hyvä fiilis koko yrityksestä ja yrityksen prosesseista.”
Lue myös: Työnhaun alkuvaihe on kriittinen – 5 vinkkiä parempaan hakijakokemukseen
Taustalla eropaketti, pätkätöitä ja koeaikapurku
Heikinheimo-Lehtinen on koulutukseltaan tradenomi ja tehnyt uransa pankki- ja vakuutusmaailmassa. Viimeisin pidempi, seitsemän vuotta kestänyt, työsuhde oli pankissa sijoitusasiantuntijana.
”Yt-neuvotteluiden seurauksena pyysin vapaaehtoista eropakettia, sillä olin jo pidempään harkinnut etsiväni jotain muuta työtä, vaikka itse työstä pidinkin. Lähdin hakemaan muutosta, ja sen jälkeen ei ole muuta ollutkaan kuin muutosta”, hän nauraa.
Tämän jälkeen Heikinheimo-Lehtinen työskenteli muun muassa vuoden määräaikaisessa työsuhteessa. Kun se päättyi syksyllä 2022, hänelle tarjottiin peräti kolmea eri työpaikkaa pankki- ja vakuutusmaailmasta. Jälkikäteen ajateltuna Heikinheimo-Lehtinen kokee tehneensä tässä kohtaa väärän valinnan.
”Esihenkilö oli aluksi todella mukava, mutta alkoi yhtäkkiä hyvin pian aloituksen jälkeen kyseenalaistaa motivaationi tehdä kyseistä työtä. Koin, että kaikki tarjoamani ideat ja ajatukset olivat hänelle punainen vaate.”
Heikinheimo-Lehtinen hoiti työnsä ja suoritti samalla työpaikan vaatimat koulutukset hyväksytysti ja ajatteli, että se riittäisi kertomaan hänen motivaatiostaan. Kesällä 2023 hän sai pysäyttävän kalenterikutsun: ”Mahdollinen koeaikapurkukeskustelu huomenna kello 15”. Keskustelun seurauksena Heikinheimo-Lehtisen työsuhde päättyi.
”Olin todella pettynyt. Koin epäonnistuneeni ja pohdin, olisiko pitänyt pitää vain suu kiinni ja ajatukset omana tietonani. Toisaalta olin myös helpottunut, sillä alkuvuosi oli ollut niin hirveän raskas.”
Työnhaku jatkuu aktiivisena
Kesästä asti Heikinheimo-Lehtinen on hakenut viikoittain useita työpaikkoja niin yksityiseltä puolelta kuin valtioltakin. Hän on lähettänyt myös avoimia hakemuksia, mutta kokee, etteivät ne ole johtaneet mihinkään. Työhaastatteluun hän on päässyt kuusi kertaa.
”Tämä on ollut vuoristorataa, olen välillä todella innostunut, kun on esimerkiksi työhaastattelu tulossa. Sitten kun joutuu odottamaan vastauksia, fiilis laskee ja motivaatio täytyy kaivaa jostain uudelleen.”
Heikinheimo-Lehtinen haluaisi työskennellä asiantuntijatehtävissä ja asiakaspalvelun parissa – eikä välttämättä juuri pankki- tai vakuutusalalla.
”Tykkään olla ihmisten kanssa ja haluaisin hyödyntää pitkää asiakaspalvelukokemustani jotenkin. Voisin esimerkiksi vetää asiakaspalvelutiimiä tai toimia perehdyttäjänä tai kehitystehtävissä”, hän kuvailee haaveitaan.
Heikinheimo-Lehtiselle on tärkeää, että yritys seisoo arvojensa takana ja toimii niiden mukaan.
”En välttämättä etsi mitään unelmaduunia, minulle riittää ihan ok työ, kunhan arvot ovat kunnossa. Haluaisin, että työntekijöitä arvostetaan ja kohdellaan tasapuolisesti ja kommunikointi on sujuvaa.”
Lue myös:
Työnantaja, älä mokaa hakijaviestinnässä – näin teet vaikutuksen työnhakijaan
Minttu Manninen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
