Anna vaihtoi työpaikkaa paremman palkan perässä – todellisuus iski nopeasti vasten kasvoja: ”Hintana oli yksinäisyys”

Millainen on hyvä työkulttuuri? Entä kannattaako työpaikkaa vaihtaa, jos on löytänyt työpaikan, jonka arvot allekirjoittaa ja jossa viihtyy? Hyvää työkulttuuria käsitellään Lähtijät-podcastissa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 2.11.2022. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.

Miten hyvää yrityskulttuuria rakennetaan? Entä mitä haasteita hyvän työkulttuurin työpaikoissa voi olla?

Liisa Holman, Ulla Jonesin ja Minna Ruusuvuoren juontamassa Lähtijät-podcastissa on sen toisella kaudella keskusteltu yrityskulttuurista eri näkökulmista – etenkin niiden haittapuolista. Tässä jaksossa keskitytään vuorostaan hyvään yrityskulttuuriin.

Jaksossa kuullaan kaksi tarinaa, joissa hyvä työkulttuuri onkin kääntynyt itseään vastaan. Lisäksi asiantuntijat kertovat näkemyksensä hyvästä yrityskulttuurista sekä sen kääntöpuolista.

”Kyllähän hyvä työkulttuuri nimenomaan sallii meidän kukoistaa omana itsenä ilman rooleja ja maskeja. Ja silloin kun jokainen pääsee loistamaan omassa osaamisessaan ja intohimossaan, hän kehittyy ja koko yritys kehittyy,” tiivistää Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander jaksossa.

Lähtijät-podcastissa kerrottavat tarinat perustuvat aitoihin kokemuksiin, mutta henkilöiden nimet ja yksityiskohtia on muutettu lähtijöiden yksityisyyden suojelemiseksi.

Kuuntele jakso kokonaisuudessaan alta tai lue tästä artikkelista työntekijöiden tarinat ja asiantuntijoiden kommentit. Artikkeli on osa Duunitorin ja Lähtijät-podcastin yhteistyötä.

Kuuntele jakso »

Anna pettyi uuteen työhönsä, vaikka palkka oli parempi

Anna kuvailee olleensa aiemmin unelmatyöpaikassaan. Hänellä oli ihana työyhteisö, jossa kannustettiin olemaan oma itsensä, vaikeissa tilanteissa tuettiin ja onnistumisia juhlittiin yhdessä.

Työ oli hyvinvointialalla, eli kyseessä ei ollut mikään tekkifirma, jossa kulttuurin rakentamiseen ja vapaa-ajan ohjelmaan kaadettiin rahaa.

”Hyvä kulttuuri rakentuikin enemmän välittämisestä, työntekijöiden jaksamisesta huolehtimisesta, työn ja vapaa-ajan tasapainottamisesta. Oli ilo tulla töihin joka päivä, asiakkaat olivat työn suola ja voin hyvin”, Anna kuvailee.

Työn sisältö ei kuitenkaan ollut Annasta tarpeeksi haastavaa. Hän oli aina ollut kiinnostunut haastamaan itsensä ja kehittymään lisää.

Kyseisessä työpaikassa työ oli kuitenkin vuodesta toiseen samanlaista. Työyhteisössä hänen roolissaan ei ollut kasvumahdollisuuksia. Anna tunsi uransa laahaavan paikallaan.

Kun saman alan isompi toimija tarjosi töitä, Anna päätti tarttua tilaisuuteen. Hänelle maalattiin urapolkua nykyroolistaan isompiin vastuisiin. 

”Todellisuus kuitenkin iski vasten kasvoja nopeasti”, Anna sanoo.

Uudessa työpaikassa jokainen työskenteli itsenäisesti ja omien asiakkaittensa kanssa, mutta yhteys kollegoihin oli työpäivän aikana vähäistä eikä yrityksessä ollut kunnon työyhteisöä, joka tukisi toisiaan ja kannustaisi.

”Kaipasin edellisestä työpaikasta juuri yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta sparrailla kollegoiden kanssa. Palkka oli nyt parempi ja tehtävät haastavampia, mutta kaiken hintana oli yksinäisyys”, Anna tiivistää.

”Kun opintojen aikana minut pistettiin valitsemaan jossain haastavan työn tai hyvän työyhteisön välillä, valitsin arvioinneissa työyhteisön. Tosielämässä toimin kuitenkin toisin. Vitsi kuinka kaipaan edelliseen! Täytyykö ihmisen valita mielenkiintoiset työtehtävät vaiko hyvä yrityskulttuuri, eikö voi saada kumpaakin?”

Työyhteisön hyvinvoinnilla valtava vaikutus jaksamiseen

Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander kommentoi Annan tarinaa nostamalla esille työyhteisön valtavan merkityksen:

"Yhteisön puute ja yksinäisyys ovat tämän maailman suurimpia ongelmia. Jos kaiken lisäksi koet, että olet vähän yksin ja syrjässä töissä, yhteisön ulkopuolella, se näkyy mielenterveys- ja sairauspoissaolojen puolella ihan varmasti

"Liian moni kokee yksinäisyyttä kiireen keskellä. Työyhteisö on monelle läheisin yhteisö ja voimavara, ja hyvinvoiva yhteisö hoitaa toisiaan positiivisella tavalla. Työyhteisön hyvinvointi heijastuu ympäristöön, verkostoihin ja ennen kaikkea jokaisen omaan perheeseen ja perhekulttuuriin. Sillä on hirveän iso merkitys, miten hyvin tai pahoin me voimme töissä.

Kun puhutaan hyvinvoivasta työyhteisöstä ja vuorovaikutuksesta, niin laatu näkyy juuri siinä, että kulttuuri voi saada ihmisen tavallisena päivänä tekemään parhaansa, ja hyvänä päivänä ylittämään itsensä.

Sillä, millainen meidän työhyvinvointikulttuurimme on, on ihan maailmaa muuttava merkitys myös taloudellisesti."

Saaran työpaikassa kehitys tyssäsi hyvästä kulttuurista huolimatta

Saara puolestaan työskenteli myös niin ikään hyvästä työkulttuuristaan tunnetussa yrityksessä. Työyhteisössä oli aidosti avoin ilmapiiri, jossa tietoa ei salattu eikö ketään pidetty pimennossa. Työntekijöihin luotettiin.

Jokaiselle annettiin ensimmäisenä työpäivänä firman kortti ilman isompia ohjeita. Luotettiin, että kaikki käyttivät korttia oman harkintansa mukaan

Viestintä oli avointa ja rehellistä, se oli sitä hyvinä hetkinä ja huonoina hetkinä. Johto pystyi näyttämään, kun jokin raastoi ja oli raskasta.

”Koin, että vastuu ja rehellisyys rakensivat tiivistä sidettä työyhteisöön. Kaikki olivat ikään kuin sisäpiiriä”, Saara kuvailee.

Saara oli yksi yrityksen ensimmäisistä työntekijöistä ja yritys oli kasvanut kymmenen vuoden aikana yli 160:een. Kulttuuri oli pysynyt hyvin alkuperäisen kaltaisena, omistajat olivat edelleen johdossa ja Saara tunsi läheisesti suurimman osan kollegoistaan. Hän oli ollut mukana heistä useamman häissä ja oli Saara yhden työkaverinsa lapsen kummikin.

Työyhteisön eriskummallisuus oli, ettei yrityksestä ollut kymmenen vuoden aikana lähtenyt juuri kukaan pois. Työyhteisö oli solahtanut rutiineihinsa ja kaikki olivat hyväksyneet, miten työt ja prosessit pyörivät.

Saaraa oli kuitenkin ruvennut rasittamaan kaikki pienen toimiston järjestelmäviritykset ja eriskummalliset ratkaisut, jotka oli rakennettu paljon pienemmän organisaation tarpeisiin, mutta joihin kaikki olivat kiintyneet ja olivat haluttomia muuttamaan.

”Organisaatiossa ei vähäisen liikkuvuuden takia auennut etenemismahdollisuuksia ja hyvästä ilmapiiristä huolimatta kärsin pysähtyneisyyden tunteesta”, Saara sanoo.

Hän oli jo päivittänyt CV:nsä ja ruvennut katselemaan muualle, muttei toistaiseksi ollut vielä tarttunut hänelle tarjottuihin haasteisiin.

Yrityksen ja työntekijän arvojen pitää kohdata

Hyvään työkulttuuriin kuuluvat siis myös kehittyminen ja etenemismahdollisuudet. Ja jos vaihtuvuus on hyvin pientä, voi syntyä paikalleen jäämisen tunne ja kulttuuri.

Tapahtumanhallintajärjestelmää tarjoavan Lyytin chief customer officer Hannes Merisaari kommentoi aihetta jaksossa toisena asiantuntijana. Hän korostaa arvojen merkitystä jo rekrytointivaiheessa. Työnhakijan ja yrityksen arvojen tulee kohdata.

"Jos meillä aloittaisi joku ihminen, joka ei tietäisi, millaiseen arvomaailmaan hän on tullut mukaan, niin siinä on hirveän iso riski. Esimerkiksi meillä on monessa yhteydessä mainittu olevan hyvä kulttuuri ja kivaa olla töissä, mutta ei se mikään itsestäänselvyys ole. Se ei tarkoita, että se on sopiva, paras tai mielekäs kulttuuri ihan jokaiselle.

Mistä se sitten tulee? Kyllä ne arvot ovat. Haluamme myös rekryprosessissa olla hyvin avoimia sen suhteen, että mitkä meidän arvomme ovat. Uskomme siihen, että vaikka tulisi todella kova osaaja vastaan, mutta osoittautuisi, ettei hän osta arvojamme, niin koemme, että silloin on iso riski rekrytoida se henkilö. Hänellä saattaisi olla iso vaikutus työpaikan kulttuuriin, jota pyrimme vaalimaan. Olisi myös kallista rekrytoida ihminen, joka ei halua olla meillä.

Työssä hän ehkä alkaisi voida pahoin, jos siinä olisi koko ajan kitkaa ja ristiriitaa. Arvot ovat mukana jokapäiväisessä työelämässä, ja siten myös se kitka olisi. Se olisi hirvittävän epäreilua sitä uutta ihmistä kohtaan, mutta samaan aikaan vahingoittaisi muita yrityksessä työskenteleviä."

Lue myös:

Eija ei voinut tehdä työtään hyvin – irtisanoutui arvojensa vuoksi: ”Oli vain ajan kysymys, milloin jotain kamalaa tapahtuisi”

Tainan työpaikalla oli jatkuvasti yt:t, mutta kulissia oli pakko pitää yllä – ”Sanomisiaan piti varoa päivittäin”

Uusi pomo muutti Maikin työn painajaiseksi ja ajoi irtisanoutumaan: ”Tuntui, että tein kaiken väärin”