Kuuroja syrjitään työnhaussa – Kaarinan karu kokemus työhaastattelusta pysäyttää

Viittomakielinen toimittaja Kaarina Huovinen ei ole välttynyt oletuksilta, ennakkoluuloilta ja suoralta syrjinnältä. Nyt hän on työyhteisönsä tasavertainen jäsen ja toivoo työpaikoille lisää monimuotoisuutta, koska se on kaikkien etu.

Miltä tuntuu olla ainut kuuro työyhteisössä, jossa enemmistö on kuulevia? Kaarina Huoviselle tilanne on tuttu, koska hän on ollut syntymästään lähtien kuuro. Hän ei puhu ollenkaan eikä käytä kuuloapuvälinettä. Huovisen äidinkieli on suomalainen viittomakieli.

Huovinen on ammatiltaan toimittaja ja työskentelee parhaillaan sometoimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa. Reilun 15 hengen tiimissä Huovinen on ainut kuuro. Hän vastaa yhdessä kollegojensa kanssa somekanavien sisällöntuotannosta: videoista, kuvista, teksteistä.

”Tykkään media-alasta, ja Ylellä saan tehdä oman alani töitä. Nykyiset työkaverit ovat ottaneet minut tosi lämpimästi vastaan”, Huovinen sanoo.

Kuulevien ja kuurojen kulttuurit ovat hyvin erilaisia, Huovinen kertoo.

”Kuulevien kulttuurille on ominaista kierrellä ja kaarrella, ja ei-puhuville kuuroille jää helposti vastuu murtaa jäätä heidän kanssaan. Sen sijaan kuurojen kulttuurissa asiat sanotaan usein suoraan, sillä pienessä yhteisössä lähes kaikki tuntevat jollain tapaa toisensa.”

Syrjintä leimaa kuurojen työnhakua

Aikoinaan lukion jälkeen välivuoden aikana Huovinen päätti hakea siivoojan töitä. Ennen työhaastattelua hän ei kertonut olevansa kuuro. Haastattelussa kuitenkin todettiin, ettei hän saa paikkaa kuurouden takia, koska se nähtiin työturvallisuusriskinä. 

”Työnhakutilanne oli suoraa syrjintää, mutta en tajunnut sitä vielä 18-vuotiaana.” 

Vastaavia tilanteita Huovinen ei ole joutunut kohtaamaan myöhemmin. Silti hän tiedostaa, että aina haastattelukutsua ei ole kuulunut kuurouden vuoksi. Näkymätöntä syrjintää piilee edelleen, ja kuuron asema on usein vammatonta työnhakijaa heikompi. 

”Kuulevat saattavat tehdä oletuksia kuuroista tai heillä voi olla ennakkoluuloja kuuroja kohtaan. Lisäksi he voivat vältellä ottamasta kontaktia kuuroihin tai olla muuten varovaisia, mitä sanovat tai tekevät”, Huovinen pohtii.

Taustalla vaikuttaa ableismi, jonka mukaan vammattomuus nähdään normaalina ja vammaisuus ei-normaalina. Tällöin vammainen voi kokea olevansa ulkopuolinen, erilainen ja muita huonompi.

Kun Huovinen valittiin nykyiseen työhönsä, hän arvosti sitä, että hänen ammattitaitoaan arvioitiin nimenomaan toimittajana, ei kuurona. Media-alan ammattilaisena hän todisti osaamisensa niin kuin kuka tahansa muukin.

”En edes hae sellaista työtä, johon en koe sopivani. Esimerkiksi radiojuontajan työ ei olisi minua varten.”

Työelämätulkkaus on edellytys kuurojen työnteolle

Ilman tulkkia Kaarina Huovinen ei pystyisi työskentelemään media-alalla kuulevien kanssa. Tulkin ansiosta hän voi olla työyhteisön tasavertainen jäsen ja keskittyä varsinaiseen työntekoon. Tulkkia ei siis tarvita ainoastaan kuuroja vaan myös kuulevia varten.

”Luulen, että joskus kuulevat saattavat pohtia, pystynkö hoitamaan asiat sovitusti ja olemaan niistä vastuussa. Tulkki ei kuitenkaan ole avustaja vaan kielenkääntäjä. Olemme myös tulkin kanssa tietyllä tavalla työkavereita, joten henkilökemioilla on merkitystä”, Huovinen huomauttaa.

”Kuulevat eivät ehkä ole tottuneet siihen, että keskustellessa katsotaan kuuroa kohti, vaikka puhe hoituukin tulkin kautta. Oikeastaan tulkkiin ei tarvitse kiinnittää huomiota ollenkaan, koska tulkki vain kääntää viittomakielisen kuuron ajatukset toiselle kielelle.”

Huovisella on lista seitsemästä työelämätulkista, joita hän hyödyntää säännöllisesti saman firman kautta. Tulkkaus sujuu helpommin, kun Huovisen ei tarvitse selittää samoja asioita joka kerta uudestaan. Tulkit voivat myös briiffata toisiaan ja jakaa tietoa keskenään luottamuksellisesti.

Huovisella työelämätulkkaus on sujunut hyvin, ja hän on siitä kiitollinen. Vaikka Kela maksaa tulkin palkan, joskus byrokratia tuo kapuloita rattaisiin.

”Mitä aikaisemmin tiedän työkokoukset, sitä paremmin ehdin tilata tulkin. Jos kokousaika vaihtuu tai tulkki sairastuu yllättäen, en välttämättä saakaan tuttua tulkkia. Kuurolle tulee automaattisesti lisää säätöä ja stressiä asiasta, jota kuulevien ei tarvitse miettiä ollenkaan.”

Tavoitteena saavutettavaa ja monimuotoista journalismia

Osa-aikainen sometoimittajan työ jättää tilaa omillekin projekteille. Syksyllä Huovinen testaa vodcastin tekemistä apurahan turvin Miguel Peltomaan kanssa. Peltomaa on viittomakielinen toimittaja sekä artisti, joka selosti vuonna 2023 Uuden Musiikin Kilpailun viittomakielellä.

Huovisen kauaskantoisena visiona on tehdä journalismista entistä saavutettavampaa ja monimuotoisempaa. Hän haluaa tarjota vaihtoehtoja perinteisille aihevalinnoille ja näkökulmille, jotka tyypillisesti dominoivat Suomen mediakentällä.

”Saavutettavuuteen liittyy inklusiivinen näkökulma eli se, miten kaikki otetaan huomioon yhdenvertaisesti eri mediasisällöissä. Yksi esimerkki saavutettavuudesta on tekstittää kaikki äänisisällöt.”

Kuuro on paljon enemmän kuin kuuroutensa

Toimittajan roolissa Huovinen haluaa kääntää kuurouden positiiviseksi ominaisuudeksi. Nykyään hän on itsekin avoin kuuroudestaan ja voi korostaa jo työtä hakiessaan olevansa vähemmistön edustaja.

”Kuurokaan ei ole vain kuuro – vaan paljon muuta. Hän edustaa esimerkiksi tiettyä sukupuolta, hänellä on oma sosioekonominen asema, ja hänen toimintakykynsä on tietynlainen. Lisäksi kuuro voi olla aivan jonkin muun aiheen asiantuntija kuin kuulovammaisuuden.”

Erään tutkimuksen mukaan yritykset, jonka tiimit ovat monimuotoisia, tekevät 19 prosenttia parempaa tulosta kuin homogeenisemmat työyhteisöt.

”Inklusiivinen työkulttuuri on taloudellisesti hyödyllinen koko organisaatiolle, mutta se parantaa myös kaikkien työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Monimuotoinen työyhteisö on siis kaikkien etu, ei vain vähemmistöjen.”

Näin huomioit kuuron työyhteisössä – viisi vinkkiä

1. Kohtaa jokainen kuuro yksilönä

Kuurot ovat kirjava joukko ihmisiä, eikä heitä voi yleistää yhdeksi massaksi. Osa kuuroista käyttää kuuloapuvälinettä ja pystyy puhumaan, osa taas ei.

2. Viesti ymmärrettävästi

Mitä selkeämpi viestintätyylisi on, sitä parempi kaikille. Osoita puheesi kuurolle, älä tulkille. Älä puhu päällekkäin toisten kanssa ja jaa puheenvuorot.

3. Uskalla kysyä, älä oleta

Jos et tiedä jotain asiaa, kysy suoraan kuurolta tai vaikka googleta. Älä pelkää tyhmiä kysymyksiä. Vain näin voit oppia kuurojen kulttuurista. 

4. Edistä monimuotoisuutta työpaikalla

Mieti rohkeasti, miten työyhteisösi voi edistää monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inklusiivisuutta. Inklusiivisessa työilmapiirissä jokainen saa olla oma itsensä, myös kuuro.

5. Kerro avoimesti, jos työpaikallanne on tilaa erilaisille osaajille

Jos työnantajamielikuva on myönteinen ja moninaisuutta kunnioittava, myös kuurot ihmiset uskaltavat hakea organisaatioon töihin.

Lue myös:

Heidi salasi sokeutensa vuosia työnhaun syrjinnän vuoksi – kun hän lopulta päätti puhua, vastaanotto oli häkellyttävä

Anni, 30, ei kerro työhakemuksissa, että on pyörätuolissa – monella on yhä karuja ennakkoluuloja: ”Ihmiset olettavat, etten käy töissä”

Martan työnhaku tyssäsi kahteen asiaan, joista toinen on pyörätuoli – vetoaa työnantajiin: ”Antakaa mahdollisuus”

Dakota Robin on kohdannut urallaan syrjintää ja naureskelua – nyt hän tekee töitä sen eteen, ettei kukaan kokisi samaa

Melike Karakayan työnhaku tyssäsi toimitusjohtajan karuun kommenttiin – ”Olin hiljaa, koska pelkäsin”