Paljonko on tavallisen ihmisen palkka? Järjestössä työskentelevä Reetta ja TE-toimiston asiantuntija Iiris kertovat palkkansa sekä sen, mihin rahat kuukaudessa kuluvat.
Palkka puhuttaa aina, mutta lopulta harva on valmis avaamaan tarkasti tulojaan ja menojaan. Suora rahapuhe lisäisi kuitenkin palkka-avoimuutta. Mikä on tavallisen ihmisen palkka?
TE-toimiston työntekijä Iiris Hosia ja järjestössä asiantuntijana työskentelevä Reetta Hänninen kertovat tässä jutussa palkkansa ja pohtivat, kuinka sillä pärjää.
Iiris tienaa 2 358 euroa kuussa
Helsinkiläinen Iiris Hosia, 38, valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi vuonna 2018. Hän työskentelee Uudenmaan TE-toimiston aulapalveluiden asiantuntijana eli auttaa työnhakijoita esimerkiksi työttömyysturvaan ja työnhakuun liittyvissä asioissa.
Hosian tehtäväkohtainen palkka on 2 596 euroa, jonka lisäksi hän saa valtion työntekijänä henkilökohtaista prosenttiosuutta 662 euroa. Yhteensä palkka on siis 3 258 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käteen jää noin 2 300 euroa.
”Olen tehnyt tätä työtä nyt kolme vuotta. Palkka on ihan ok, mutta välillä tuntuu, että sillä on vaikea pärjätä. Kuukausittaisia lisämenoja on tuonut esimerkiksi psykoterapia.”
Menojen jälkeen Hosialle jää kuukausittain käyttörahaa 600–700 euroa. Pakollisiin menoihin sisältyvät esimerkiksi vuokra, vakuutukset ja lainat, kuten opintolaina.
”Keväällä jouduin olemaan henkilökohtaisista syistä pitkällä sairauslomalla, jolloin tipahdin Kelan sairauspäivärahalle. Sen jälkeen tein hetken aikaa lyhyempää työviikkoa. Tuloni olivat silloin 1 800–1 900 euroa kuukaudessa.”
”Totta kai toivoisin, että tienaisin enemmän”
Hosia sanoo, että hän tulee palkallaan toimeen hyvin, mutta säästöihin rahat eivät riitä. Hän pitää palkkaansa realistisena suhteessa koulutukseensa ja aikaisempaan työhistoriaansa.
”Totta kai toivoisin, että tienaisin enemmän, jotta voisin paremmin säästää.”
Hosia sanoo, että hintojen nousu on vaikuttanut hänen kulutustottumuksiinsa.
”Kaikki tekeminen maksaa niin paljon. Kun jakaa 700 euroa neljälle viikolle, se menee todella nopeasti, jos käy vaikka silloin tällöin ulkona syömässä ja elokuvissa.”
Hosia sanoo, että suurempiin hankintoihin on vaikea löytää ylimääräistä rahaa.
”Nyt minun pitäisi esimerkiksi ostaa uusi takki ja kengät. Perustin kirpputoripöydän, josta pyrin saamaan kenkärahat. Olen muutenkin myynyt tavaraa, jotta saisin vähän extrarahaa.”
Hosia uskoo palkkansa riittävän paremmin tarkemmalla suunnittelulla.
”Minulla on tavoitteena tehdä hieman syvempää budjetointia ja jakaa esimerkiksi ruoka- ja käyttörahat eri tileille”, hän pohtii.
Reetan palkka on 2 900 euroa kuukaudessa
Reetta Hänninen, 35, työskentelee neljättä vuotta digitaalisen nuorisotyön asiantuntijana järjestöpuolella. Hänen peruspalkkansa on 2 700 €, mutta ilta- ja viikonloppulisien sekä henkilökohtaisen lisän jälkeen kuukausipalkkaa kertyy noin 2 900 €. Verojen jälkeen Hänniselle jää käteen noin 2 000 euroa kuukaudessa.
”Asumiskustannusten, laskujen ja lainan jälkeen minulle jää kuukaudesta riippuen käteen 600–700 euroa. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti näin Helsingissä asuvana, kun hintataso nousee. On harmillista, ettei rahaa jää säästöön”, Hänninen kertoo.
Vuokrakustannukset hän jakaa kämppäkaverin kanssa. Veden, sähkön ja kaasun kanssa yhteenlasketut asumiskulut ovat noin 750 euroa kuukaudessa.
”Tuloni ovat hieman keskitasoa matalammat ja riittävät elämiseen ihan mukavasti. Yllättävät menot aiheuttavat kuitenkin usein ongelmia.”
Hänninen opiskeli yliopistossa etnologiaa eli kulttuurien tutkimusta ja valmistui vuonna 2017 filosofian maisteriksi.
”Olen käynyt pitkään kouluja ja maksanut myös lisäkoulutuksia, joten tuntuu epäreilulta, että palkkani on sellainen, josta ei riitä säästöön. Koen, ettei naisvaltaisia sosiaalialoja arvosteta tarpeeksi, vaikka yhteiskunta pyörii niiden avulla”, hän sanoo.
”Tiedän olevani hiukan huithapeli rahan kanssa”
Hännisellä on laaja työnkuva ja hän työskentelee päivittäin rankkojen, lapsiin ja nuoriin kohdistuvien kaltoinkohtelun, teemojen parissa.
”Tiedän, että palkkani vastaa sitä, mitä tällaisesta työstä järjestössä yleisesti maksetaan, mutta se ei vastaa millään tavalla työni vaativuutta”, hän kertoo.
Hänninen sanoo, että tulisi tarvittaessa toimeen myös pienemmillä tuloilla. Hän on työskennellyt aiemmin esimerkiksi kaupan alalla ja lentoemäntänä.
”Tiedän olevani hiukan huithapeli rahan kanssa ja tiedostan, että monet tulevat huomattavasti minua paremmin toimeen tiukemmallakin budjetilla. Tykkään elää hetkessä ja välillä tämä tarkoittaa myös tunnepohjaista rahankäyttöä, kuten itsensä palkitsemista hyvällä ruualla tai uusilla asioilla.”
Lue myös:
Näissä ammateissa tienaa eniten – katso palkkavertailun 10 kovapalkkaisinta työtehtävää
Minttu Manninen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
