”Menestys vaatii aina kovaa työtä ja kilpailua” – asiantuntijoilta suorat sanat työelämän yleisimmistä myyteistä

Työelämän myytit kumpuavat vanhoista uskomuksista ja liittyvät esimerkiksi menestykseen ja hyvinvointiin. Lähtijät-podcastin jaksossa asiantuntijat murtavat yleisimpiä työelämän myyttejä.

Seuraako kovaa työtä aina automaattisesti menestys? Jos haluaa menestyä, pitääkö matkalla huipulle käyttää aina kyynärpäätaktiikkaa? Entä voiko työelämän erottaa muusta elämästä?

Työelämään liittyy valtava kasa erilaisia myyttejä, joista monet elävät ja voivat hyvin. Niiden kumoaminen voisi kuitenkin olla askel kohti reilumpaa ja parempaa työelämää.

Työelämän myytit otetaan käsittelyyn Lähtijät-podcastin jaksossa, jossa toimivat asiantuntijoina työvakuutusyhtiö Elon kehityspäällikkö Noora Poussu sekä headhunterina Taplow’ssa työskentelevä Matti Copeland.

Myytit on kerätty podcastin kuulijoilta. Lähtijät-podcastin juontajavat Minna Ruusuvuori, Ulla Jones ja Liisa Holma.

Kuuntele koko jakso:

Työelämän myytit – ja miten ne murretaan

1. ”Menestyminen työelämässä riippuu pelkästään kovasta työstä.”

”Tämä on sellainen asia, missä haluaisin ensimmäisenä pohtia sitä, miten haluamme määritellä menestyminen”, Noora Poussu kommentoi.

”Jos ajattelemme sitä niin, että se on vaikka vähän hienompi työnimike tai isompi palkka, niin se tietysti johdattaa ajattelemaan tietyllä tavalla. Toisaalta mielestäni menestyminen työelämässä voisi tarkoittaa myös sitä, että on merkityksellinen ja mielekäs työ. Sellainen työ, josta nauttii ja missä viihtyy. Ja ehkä ennen kaikkea sellainen, missä voi hyvin, niin henkisesti kuin fyysisestikin.”

Poussu nostaa esille myös jatkuvan ponnistelun vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen.

”Se voi todella helposti johtaa myös uupumukseen. Monet tutkimukset ja tilastot osoittavat, että mahdollisuus työuupumukseen väijyy ihan meitä kaikkia. Kukaan ei ole täysin suojassa oireilulta tai tältä haasteelta. Ja myös ihan kenelle tahansa voi tulla elämän varrella työkykyhaasteita. Eli se totta kai voi vaikuttaa siihen omaan urapolkuun tavalla, jota ei olisi itselleen toivonut.”

Poussu haluaisikin määritellä menetymisen ihan muulla tavalla kuin työnimikkeen tai palkan kautta.

”Siten, että meillä olisi kaikilla sellainen työ, joka tukee meidän hyvinvointia ja työkykyä. Se olisikin se, miten ylipäätään määrittelemme menestymisen.”

2. ”Työ on erillinen osa elämää, eikä vaikuta henkilökohtaiseen hyvinvointiin.”

Noora Poussu on jälleen eri linjoilla väitteen kanssa.

”Ajattelen, että työ on niin iso osa meidän arkea, ihan tuntimäärällisestikin vietämme hirveän paljon aikaa töissä. Samalla aika monelle työ kytkeytyy myös ihan meidän identiteettiin ja käsitykseen meistä itsestä jonkin verran tai oikeastaan aika paljonkin.”

Poussu ei usko työn ja muun elämän erotteluun.

”En näe, että työ voi olla erillinen osa elämää tai erillinen osa ihmisestä. Se on nimenomaan tosi tärkeä ja iso osa elämää. Jos muilla elämän osa-alueilla on haasteita tai käy kurja asioita, työ voisi olla kannatteleva voima ja voimavara elämässä.”

Jos ajatellaan, että on olemassa erillinen työelämä ja kokonaan erillinen työminä, pystytetään keinotekoinen muuri ja työelämästä tehdään suorastaan negatiivinen asia.

”Mutta työhän on tosi positiivinen asia. Työ itsessään tukee yleisesti ottaen ihmisten hyvinvointia ja työkykyä. Siksi haluaisin nähdä sen niin, että työ olisi kiinteä osa muuta elämää ja hyvinvointia – ja se olisi nimenomaan siellä voimavarapuolella tosi vahvasti.”

3. ”Menestyminen edellyttää jatkuvaa kilpailua.”

Headhunter Matti Copeland on väitteen kanssa osin samaa mieltä, mutta kehottaa myös miettimään, millä säännöillä kilpaillaan – ja ylipäätään mistä palkinnosta.

”Keskitymme kyllä ehkä liikaa siihen, että kilpailemme jotenkin toistemme kanssa. Jos pystyisimme kääntämään sen ajatuksen niin, että kilpailemme yhdessä, voitamme yhdessä ja pärjäämme yhdessä, moni asia olisi paljon helpompaa.”

Samalla Copeland kannustaa pohtimaan ja työntekijänä myös vaatimaan, että työnantaja laatii selkeät pelisäännöt.

”Että ymmärrämme, mikä laji on kyseessä. Onko meillä kädessä maila, onko tämä joukkuelaji vai kymmenentuhannen metrin juoksu? Emme voi oikein kilpailla jos emme tiedä, mistä kilpailemme”, hän käyttää vertauskuvaa.

”Maailma myös muuttuu koko ajan. Saatamme kuvitella, että pelaamme lentopalloa, mutta sitten huomaammekin, että ei hitsi, tämähän on padelia. Mutta tiivistettynä työelämässäkin pitää uskaltaa kysyä, mitkä ovat ne pelin säännöt.”

4. ”Kun saavutan tietyn aseman, olen automaattisesti onnellinen.”

Matti Copeland murtaa tämän myytin heti alkuunsa.

”Meille kaikille työura tarjoilee monta erilaista paikkaa ja mahdollisuutta olla onnellinen. Tämä ei ole enää lineaarinen käyrä, vaan mennään ylös ja alas, ja sen kanssa on oltava sinut. Onnellisuushan on jokaisen päätettävissä, että mitä se on.”

Jokainen voi myös osaltaan vaikuttaa omaan sekä työkavereidensa tyytyväisyyteen – pelkästään vaikka työnantaja ei pysty takaamaan työntekijöidensä onnellisuutta.

”Olemme maailmassa, jossa on helpompaa olla onnellinen silloin kun annat jotain sille työyhteisölle. Sama tietysti pätee elämässä muutenkin.”

Copeland uskoo myös siihen, että tyytymättömyys ei automaattisesti vaihdu onnellisuuteen työpaikkaa vaihtamalla. Joskus oma mieliala on mahdollista vaihtaa jopa samassa työpaikassa.

”Ei se tarkoita sitä, että pitää tulla headhunterin luo ja headhunterin pitää löytää sinulle seuraava duuni, jossa olisit onnellinen. Lähdetään ennemmin siitä, että voit itse vaikuttaa siihen, ja onnellisuutta on tarjolla.”

Lue myös:

6 merkkiä, joista tunnistat hyvinvoivan työyhteisön – toteutuvatko työpaikallasi?

Naiset eivät halua edetä urallaan ja 2 muuta myyttiä – ”Sukupuolikiintiöt ovat uskomattoman typerä keino”

Kärsitkö riittämättömyyden tunteesta? 6 vinkkiä, joilla lopetat itseruoskinnan