Mitä jos joudun karanteeniin tai sairastun koronaan? Lue vastaukset 5 yleiseen kysymykseen

Voiko työntekijän velvoittaa tulemaan työpaikalle, jos työn voi tehdä myös etänä? Mitä jos joutuu karanteeniin? Milloin voi palata töihin, jos saa koronatartunnan? Kokosimme faktat koronasta ja työstä.

Koronakriisi on sekoittanut työpaikkojen arjen. Monelle on epäselvää, miten missäkin tilanteessa pitää toimia. Selvitimme vastaukset yleisiin koronaan ja työelämään liittyviin kysymyksiin.

1. Saanko jäädä töistä pois, koska haluan välttää koronatartunnan?

Entä jos haluaisi jäädä pois töistä, koska pelkää, että itse tai oma läheinen saa koronatartunnan? Muuttaako koronaepidemia työvelvoitetta?

Töistä ei voi jäädä pois oma-aloitteisesti. Työntekovelvoite perustuu työsopimukseen ja pätee myös koronaepidemian aikana.

Monilla työpaikoilla on kuitenkin sovittu etätyöstä, jos se on mahdollista. Hallituksen etätyösuositus on päättynyt, mutta työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten tiedotusta, sillä tilanteet voivat elää nopeasti.

Työpaikalla voidaan itse arvioida, onko etätyöhön mahdollisuus ja miten työskentely toteutetaan. Lisäksi työpaikoilla pitää huolehtia esimerkiksi turvaväleistä ja muuten ehkäistä epidemian leviämistä.

Työntekijä voi jäädä pois työstä, jos se on välttämätöntä esimerkiksi lapsen päiväkodin tai koulun sulkemisen vuoksi. Laki ei silloin oikeuta poissaoloajan palkkaan. Työehtosopimus voi kuitenkin määrätä toisin, joten asia on hyvä tarkistaa oman alan sopimuksesta, jos sellainen on. Neuvoa voi kysyä tarvittaessa esimerkiksi hr-osastolta, työpaikan palkanlaskennasta, ammattiliitosta tai oman työpaikan luottamushenkilöltä.

2. Voiko työnantaja määrätä minut toimistolle?

Kaikilla työpaikoilla ei ole voinut jäädä etätyöhön, vaikka työ onnistuisi myös etänä. Saako työnantaja velvoittaa toimistotyöntekijät tulemaan työpaikalle vai pitääkö koronan vuoksi suostua etätyöhön, jos työntekijät sitä haluavat?

Aiemmin hallitus suositteli epidemian leviämisen vuoksi mahdollisimman laajaa etätyötä kaikille työpaikoille, joilla se onnistuu. Nyt suositus on päättynyt.

Työnantajan täytyy arvioida, onko työpaikalle tuleminen tarpeellista. Työnantajan velvollisuus on minimoida tartuntariski työssä, mikä onnistuu parhaiten rajoittamalla työntekijöiden tapaamista. Toimistotyössä etätyö on tehokas tapa vähentää kontakteja.

Hallitus on suositellut vaiheittaista siirtymää etä- ja läsnätyön yhdistelmään eli niin sanottuun hybridityöhön. Edelleen työnantajan täytyy arvioida työnteon riskejä yhdessä henkilöstön kanssa, terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten arvioihin tukeutuen.

Kun työntekijät ovat työpaikalla, työnantaja vastaa tietysti myös silloin henkilöstön turvallisuudesta. Työntekijoille täytyy laatia ohjeistus, jossa kerrotaan, miten ehkäistä tartuntoja esimerkiksi turvavälien avulla.

Jos työpaikalla voi siirtyä etätyöhön, työnantajan pitää priorisoida tässä riskiryhmiä.

Lue myös: Turvallisesti takaisin työpaikalle koronarajoitusten jälkeen – katso ohjeet työntekijälle ja työnantajalle

3. Jouduin karanteeniin – pitääkö minun tehdä töitä?

Jos lääkäri on määrännyt työntekijän tartuntatautilain mukaiseen koronakaranteeniin, siellä pitää pysyä. Kyseessä ei ole suositus eristäytyä, vaan viranomaispäätös, joka perustuu näyttöön tai epäilyyn koronalle altistumisesta. Tällainen koronakaranteeni on työntekijästä ja työnantajasta riippumaton pakottava syy, jonka vuoksi ei voi tulla työpaikalle.

Karanteeniin joutuvan työntekijän pitää kertoa asiasta työnantajalle. Työantajan taas täytyy huomioida muiden työntekijöiden turvallisuus.

Jos työtä pystyy tekemään etänä ja on terve, työnantaja voi edellyttää, että työntekijä tekee töitään karanteenin aikana. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia keskenään, että karanteeniin käytetään vuosilomaa tai muita vapaita.

Työpaikalle menemistä ei suositella myöskään omaehtoisen karanteenin aikana. Omaehtoinen karanteeni on paikallaan esimerkiksi, jos on koronaan viittaavia oireita tai on saanut positiivisen tuloksen kotitestistä. Kotona on syytä pysyä oireisena, vaikka testitulos olisi negatiivinen. Myös riskimaasta palaaminen voi johtaa omaehtoiseen karanteeniin.

THL suosittelee aikuiselle kotiin jäämistä, myös silloin, jos on ollut läheisessä kontakteissa virallisessa koronatestissä tai kotitestissä positiivisen tuloksen saaneen kanssa. Tällöin kannattaa siis tehdä etätöitä, jos se on mahdollista.

Lue myös: Etätyö ja koronaputki uuvuttavat monen – työpsykologi kertoo, miten selviät

4. Kauan pitää olla pois töistä, jos sairastaa koronan?

Entä kuinka pitkään pitää olla pois töistä, jos saa koronatartunnan,? Sairauspoissaolojen suhteen pätevät ensisijaisesti oman sairaanhoitopiirin ohjeet. THL:n sivuilla on yleisohjeita asiasta. Se, kuinka pitkään pitää pysyä kotona, riippuu esimerkiksi siitä, missä työskentelee, kuinka vakavia oireita on ollut ja onko sairastanut kotona vai sairaalassa.

Yleensä oireettomia päiviä on oltava takana vähintään kaksi ennen kuin eristys päättyy. Oireiden alkamisesta pitää eri tapauksissa olla kulunut esimerkiksi viidestä päivästä kahteen viikkoon, riippuen taudin vakavuudesta.

Lievemmissä koronatapauksissa eristysaika voi olla voimakkaampia lyhyempi, kuitenkin vähintään viisi vuorokautta. Myös tällöin on oltava kaksi päivää oireeton ennen kuin tapaa muita.

Oireettomuus tarkoittaa THL:n mukaan, ettei enää ole kuumetta ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Lievät oireet voivat kestää pitkäänkin. Jos ainoa jäljellä oleva oire on haju- tai makuaistin muutos tai ärsytysyskä, eristystä ei tarvitse jatkaa.

Jos töihinpaluu askarruttaa, turvallinen ajankohta on hyvä arvioida yhdessä työterveyden kanssa. Jos työntekijä on sairastunut vakavaan koronainfektioon, töihin palaaminen voi vaatia suunnittelua ja tukea. Voi esimerkiksi olla, ettei työntekijä ole vielä täysin työkykyinen. Työterveys auttaa arvioimaan työkykyä.

5. Miten sairauspoissaolo pitää todistaa korona-aikana?

Useimmilla työpaikoilla voi olla muutaman päivän sairaana omalla ilmoituksella, jonka jälkeen sairauslomasta tarvitsee hoitajan tai lääkärin laatiman todistuksen. Asiasta säädetään työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa.

Työmarkkinajärjestöt ovat koronaepidemian vuoksi suosittaneet, että työntekijän oma ilmoitus riittäisi sairausajan palkanmaksun perusteeksi. Myös terveydenhuollon toimijat ovat toivoneet, että työnantajat hyödyntävät omaa ilmoitusta työntekijöiden sairaustuessa. Tällä on haluttu estää terveydenhuollon kuormittamista ja taudin leviämistä.

Lähteet: Työsuojeluhallinto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työterveyslaitos

Lue myös:

Saako karanteenissa palkkaa? Tarkista faktat koronasta ja palkanmaksusta

Saako koronarokotuksessa käydä työajalla? Katso vastaukset yleisiin kysymyksiin rokotuksesta ja työstä

Miten influenssa tarttuu, entä milloin voi palata töihin? Lääkäri vastaa kysymyksiin talven yleisimmistä taudeista