Palautuminen on nykypäivän hektisessä työelämässä yhä merkittävämpi ja liian usein laiminlyöty hyvinvoinnin edellytys. Lue, miksi palautuminen on tärkeää ja selvitä hyvinvointivalmentajan testillä, palaudutko riittävästi vapaa-ajallasi.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 4.9.2019.
Jopa puolet työikäisistä suomalaisista kokee väsymystä, joka tekee arjessa jaksamisesta hankalaa. Ylikuormitus stressaa ja ahdistaa monia, vaikka ahdistuksen lähdettä ei aina tunnisteta.
Siksi palautumisen taidot ovat kenties tärkeämpiä kuin koskaan. Palautumista ja stressinhallintaa käsittelee myös hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola kirjassaan Palaudu & vahvistu (Tammi 2018).
Palautuminen on kuin akun lataamista
”Palautumista voi verrata kännykän akun lataamiseen: kun puhelinta käyttää, sen akku kuluu. Jos akkua ei ladata, se loppuu”, Kaisa Jaakkola kirjoittaa kirjassaan.
Jaakkola uskoo, että palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen voimavarat, vireystila, energiataso sekä mieliala palautuvat vähintään stressiä ja kuormitusta edeltävälle tasolle.
Työajan ulkopuolella voisi kuvitella olevan aikaa palautua, mutta muuttuvassa työelämässä työllä ja vapaa-ajalla on yhä enemmän tapana sekoittua. Vapaalle seuraavat työasiat puolestaan vaikuttavat helposti uneen, Jaakkola muistuttaa. Kun aivot ovat levottomassa tilassa unen aikana, unen laatu kärsii ja palautuminen heikkenee.
Jos ihminen ei palaudu riittävästi töissä ja vapaalla, kasautuu henkinen kuormitus, ja uupumuksen riski kasvaa. Pitkällä aikavälillä kasautuva stressi voi vaarantaa paitsi hyvinvoinnin, myös työkyvyn.
Testaa, miten palauttavaa vapaa-aikasi todella on
Kaisa Jaakkola esittelee kirjassaan yksinkertaisen testin, jolla voit arvioita omaa palautumistasi. Tee testi ja selvitä, onko vapaa-aikasi tarpeeksi palauttavaa.
Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1–5 (1 = täysin samaa mieltä, 5 = täysin eri mieltä). Kirjoita pisteesi ylös esimerkiksi paperille tai tietokoneesi muistiinpanoihin.
Psykologinen irrottautuminen
1. Irrottaudun tarkoituksella työn vaatimuksista ja siirrän työasiat pois mielestäni vapaa-ajallani.
2. Jos mietin työtä vapaa-ajalla, reflektoin työpäivän positiivisia asioita enkä vatvo kielteisiä tunteita aiheuttavia työajatuksia.
Pisteet yhteensä:
Taidonhallintakokemukset
1. Pyrin oppimaan uusia asioita ja / tai etsin älyllisiä haasteita.
2. Teen asioita, jotka koen haastavina, kuten opettelen uuden kielen.
Pisteet yhteensä:
Merkityksellisyys
1. Vapaa-aikani sisältää asioita, jotka tuovat tärkeää sisältöä elämääni.
2. Koen merkityksellisyyden tunteita vapaa-ajallani.
Pisteet yhteensä:
Rentoutunut olotila
1. Unohdan muut asiat, rauhoitun, rentoudun ja koen levollisuutta.
2. Varaan itselleni vapaa-aikaa.
Pisteet yhteensä:
Kontrolli vapaa-ajalla
1. Päätän itse, mitä teen vapaa-ajallani ja kuinka sen teen.
2. Säätelen itse aikataulujani ja päätän, kuinka käytän aikaani.
Pisteet yhteensä:
Yhteenkuuluvuus
1. Minulla on sosiaalisia vapaa-ajan toimintoja.
2. Saan tuntea kuuluvani yhteen muiden kanssa.
Pisteet yhteensä:
Tulokset
Mitä enemmän pisteitä keräsit, sitä enemmän sinun on syytä tarkastella palautumistasi vapaa-ajalla. Tarkista, mistä osa-alueista sait vähiten ja mistä eniten pisteitä. Miten voisit tuoda elämääsi enemmän kokemuksia, joista sait suurimmat pistemäärät?
Jaakkolan mukaan tärkeimpiä osa-alueita ovat psykologinen irrottautuminen ja rentoutunut olotila. Jos sait näistä paljon pisteitä, kannattaa pohtia, miten voisit panostaa niihin jatkossa.
Lähde: Kaisa Jaakkola –Palaudu & vahvistu (Tammi 2018).
Lue myös:
Tällä helpolla keinolla vähennät tuntuvasti stressiä – ota tavaksi joka päivä
Viekö työpäivä kaikki voimat? Vältä 5 yleistä virhettä ja jaksa paremmin
Mitä tehdä, kun voimat loppuvat? Katso 6 konkreettista askelta työuupumuksen selättämiseen