Lyhennetty työaika voi helpottaa esimerkiksi lapsiperhearkea. Maijaliisa Mikkonen halusi jatkaa nelipäiväisen viikon tekemistä oman hyvinvointinsa vuoksi. Asiantuntija kertoo, miten työajan pituus vaikuttaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 8.5.2019.
Maijaliisa Mikkonen työskentelee puheterapeuttina yksityisessä pienessä yrityksessä. Hän työskentelee neljänä päivänä viikossa: maanantaista torstaihin. Perjantait on omistettu vapaa-ajalle ja omalle hyvinvoinnille.
Mikkonen on kolmen lapsen äiti. Aluksi 80-prosenttinen työviikko toteutui Kelasta saatavan joustavan hoitorahan avulla hänen keskimmäisen lapsen ollessa pieni. Kun Kelan tuki loppui, Mikkonen ei halunnut lisätä työaikaansa takaisin täysiin tunteihin.
”Nyt voisin tehdä 100-prosenttista työviikkoa, mutta päätin, etten halua”, Mikkonen kertoo.
Hän sanoo tottuneensa lisääntyneeseen vapaa-aikaan ja ajatukseen siitä, ettei työ ole koko elämä.
”Nyt kun kaksi vanhempaa lasta ovat koulussa ja nuorimmainen on eskarissa, minulle tämä yksi ylimääräinen vapaapäivä on sitä omaa aikaa, jonka saan käyttää omaan hyvinvointiini”, Mikkonen kertoo.
Mikkonen ei ole kärsinyt burnoutista tai kokenut koskaan tehneensä liikaa töitä. Hän on silti kokenut voivansa paljon paremmin tehdessään lyhyempää työviikkoa.
”Taloudellisesti jään toki jonkin verran tappiolle, mutta 100-prosenttisella työajalla maksaisin hieman enemmän veroja ja olen kokenut, että oma aika ja hyvinvointi ovat minulle tärkeämpiä kuin se raha.”
Nelipäiväinen työviikko tasaa kuormitusta
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja kansanterveystieteen dosentti Annina Ropponen työskentelee Työterveyslaitoksella työaika-aiheen parissa. Hän tutkii esimerkiksi, kuinka työaika vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja miten työajat vaikuttavat hyvinvointiin, työuriin ja työturvallisuuteen eri sektoreilla.
Ropponen näkee lyhyemmän työviikon mahdollisuutena tasata työkuormitusta ja tukea työn ja muun elämän yhteensovittamista. Hänen mukaansa sellaiset työntekijät ovat työhönsä tyytyväisempiä, joilla on työpaikallaan mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa.
”Isossa roolissa on työpaikan ilmapiiri, joka vaikuttaa tyytyväisyyteen. Työpaikat, joissa työn ja muun elämän yhteensovittamisen järjestelyihin suhtaudutaan myönteisesti, saavuttavat usein lyhennetyn työajankin osalta myönteisiä tuloksia”, hän sanoo.
Pitkät työajat lisäävät kroonisia terveysriskejä ja heikentävät toimintakykyä. On yksilöllistä, paljonko ihminen jaksaa tehdä töitä väsymättä: siihen vaikuttavat esimerkiksi terveys, ikä ja elämäntilanne.
”Työaikaa voidaan lyhentää hyvin eri tavoilla, ja lyhentäminen on usein määräaikaista. Työn ja muun elämän yhteensovittamista voi auttaa jopa 15 minuutin päivittäinen työajan lyhentäminen, jolloin työntekijä ehtii bussiin, jolla ehtii mukavasti hakea lapset päiväkodista. Toisaalta ikääntyvälle työntekijälle voi sopia yksittäinen vapaapäivä keskellä viikkoa, jolloin lepoaikaa muodostuu lisää, ja hän jaksaa hyvin kaksi peräkkäistä työpäivää”, Ropponen pohtii.
”Usein tarpeet työajan lyhentämiseen eivät ole isoja. Joissain tilanteissa saattaa auttaa vaikka vain muutamankin kuukauden mittainen muutos. Rohkeus lyhytaikaisiin muutoksiin ja avoin keskustelu omassa työyhteisössä ovat avain”, hän sanoo.
Enemmän urheilua ja aikaa perheen kesken
Maijaliisa Mikkonen urheilee aktiivisesti ja kertoo, että lyhyempi työviikko mahdollistaa enemmän aikaa liikunnalle, joka taas lisää hänen terveyttään. Mikkonen treenaa juoksemista, josta hän kirjoittaa blogiakin.
”Yleensä käyn juoksemassa vapaapäivänäni lenkin, kun nuorimmainen lapsista on eskarissa. Kun teen tämän pitkän, usein yli kolmen tunnin lenkin tuona aikana, on meillä perheenä enemmän yhteistä aikaa viikonloppuna. Näin minun urheiluni ei ole pois perheemme yhteisestä vapaa-ajasta”, Mikkonen kertoo.
Mikkonen uskoo, että lyhyempi työviikko olisi jopa kansantaloudellisesti kannattava ratkaisu.
”Mitä enemmän ihmiset satsaavat hyvinvointiinsa, sitä enemmän he voivat myös antaa työntekijöinä ja yhteiskunnan jäseninä”, hän pohtii.
”Olen töissä energisempi”
Mikkonen kertoo jaksaneensa töissä selvästi paremmin, kun työviikko on lyhyempi.
”Jaksan tehdä työni energisemmin, kun tiedän, että minua odottaa se yksi ylimääräinen vapaapäivä. Koen olevani töissä tehokkaampi ja yksinkertaisesti parempi työntekijä”, Mikkonen pohtii.
Myös tutkija Annina Ropposen mukaan lyhyempi työviikko voi edistää työntekijöiden tehokkuutta.
”Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että lyhennettyä työaikaa tekevät työntekijät ovat monesti motivoituneita ja kokevat, että hyötyvät työaikajärjestelystä ja siten toimivat tehokkaasti. Ylipäänsä mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa on hyvin merkittävä työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä tukeva tekijä”, hän toteaa.
Maijaliisa Mikkonen uskoo, että tekisi määrällisesti suunnilleen saman verran töitä, vaikka työskentelisikin viitenä päivänä viikossa.
”Toki työt jakautuisivat silloin tasaisemmin viidelle päivälle, mutta ollessani vapaalla yhden ylimääräisen päivän koen jaksavani neljä päivää tehokkaammin”, hän sanoo.
Jos ei kysy, ei voi saada
Maijaliisa Mikkonen on huomannut, että moni toivoisi voivansa mahdollistaa itselleen lyhyemmän työviikon.
”Ihmiset sanovat, että nelipäiväinen työviikko on hieno juttu, kunpa hekin voisivat. Harvemmin sanotaan, että rahat eivät riittäisi lyhyempään työviikkoon, vaan moni ajattelee, että se olisi omassa ammatissa tai työpaikassa mahdotonta”, Mikkonen kertoo kokemuksistaan.
”Mietin, että ovatko he edes ottaneet asiaa työpaikallaan puheeksi?”
Toki kaikille lyhyemmän työviikon järjestäminen ei ole mahdollista esimerkiksi hyvin pienten tulojen tai työn luonteen vuoksi, mutta Mikkonen uskoo monella kyseessä olevan vain pinttynyt ajatus siitä, ettei pienempi määrä työtä voisi olla osa omaa elämää.
”Jos työnantajalta ei edes kysy, ei voi tietää, voisiko se onnistua omalla kohdalla. Näistä asioista tulisi voida puhua avoimemmin omalla työpaikalla.”
Lue myös:
Kun delegointi ei ole tasapuolista, aikaansaava työntekijä tekee muidenkin työt ja uupuu
Miira Parhiala
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
