Kristiina irtisanottiin 10 työvuoden jälkeen. Alanvaihto media-alalta hoitoalalle oli kuitenkin oikea ratkaisu, eikä hän ole haikaillut takaisiin vanhaan työhön.
Kun yt-neuvottelut osuvat omalle kohdalle, tuttu työputki seisahtuu saman tien. Kristiina Hurme, 44, muistaa vieläkin sen hetken, kun Turun paikallisuutiskanava ajettiin alas vuonna 2013 ja hänen työnsä televisiokuvaajana ja -editoijana päättyi.
”Olin tehnyt tuolloin jo kymmenen vuotta samaa työtä, joka oli varsin teknistä ja fyysisesti aika raskasta. Tykkäsin kuitenkin kovasti työstä ja työyhteisöstä, joten irtisanomisuutinen pisti elämäni kokonaan uusiksi. Mietin pitkään, mitäs nyt sitten”, Hurme toteaa.
Heti irtisanomisen jälkeen Hurme muutti Turusta Piikkiöön, eikä pienellä paikkakunnalla ollut tarjolla Turunkaan vertaa tv-alan töitä. Alanvaihto media-alalta muihin töihin oli siis edessä.
Ajatus yrittäjyydestä nousi pian pintaan, kun Hurmeen ystävä ehdotti yhteisen yrityksen perustamista. Niin Hurme lähti yrittäjyyskurssille.
Lopulta hän päätti perustaa oman kotipalveluyrityksen. Hurme myöntää naurahtaen, ettei hänessä virtaa yrittäjän veri, mutta silti asiakkaita alkoi ilmaantua pikkuhiljaa. Hurme jakoi flaijereita, kertoi toiminnastaan ilmoitustauluilla ja mainosti yritystään paikallislehdessä.
”Lähes viisi vuotta pyöritin yritystäni, kunnes aloin kaivata uudenlaista tekemistä pelkän kotipalvelutyön rinnalle. Ajattelin, että lähihoitajana pystyisin auttamaan ikäihmisiä vieläkin monipuolisemmin”, Hurme kertoo.
Aikuisopinnoista monipuoliseen keikkatyöhön
Aloittaessaan lähihoitajaopinnot Hurme oli täyttänyt juuri 40 vuotta. Hän päätti opiskella aikuisiällä uuden ammatin vain sellaiselta alalta, jolla riittäisi varmasti koko loppuelämäksi töitä.
Hoitoala vastasi tähän tarpeeseen ilmiselvänä vaihtoehtona – uuden uran tärkein kriteeri täyttyi.
Niin Hurme palasi koulunpenkille samoihin opintoihin, jotka olivat jääneet häneltä aikoinaan kesken, kun media-ala vei naisen mennessään. Koska Ammattiopisto Livia Kaarinassa tarjosi mahdollisuuden monimuoto-opiskeluun, Hurme opiskeli iltaisin ja toimi yrittäjänä päivisin.
”Olen ollut aina sellainen hoitajaluonne, joten lähihoitajaopinnot avasivat minulle uusia monipuolisia ja mieluisia ovia työelämään. Milloin edessä on työvuoro vanhusten hoitokodissa, milloin kehitysvammaisten asumisyksikössä”, Hurme kuvailee työtään.
Valmistuttuaan Hurme lopetti oman kotipalveluyrityksensä, koska yrittäjyys ei enää kutsunut kuten aiemmin. Yrittäjämäinen ja joustava työnkuva on kuitenkin säilynyt ennallaan, sillä nyt Hurme tekee hoitoalan keikkatöitä viiden eri rekrytointifirman kautta Turun ja Liedon seudulla.
”Elämäntilanteeni mahdollistaa keikkatyön ja siten pienellä riskillä elämisen. Vaikka työvuoroja ei ole aina tiedossa pitkälle tulevaisuuteen, nautin työn vapaudesta. Vaihtelu virkistää, eikä tässä työssä pääse liikaa rutinoitumaan”, Hurme sanoo.
Auttamisen halu kannattelee työpäivästä toiseen
Hurme kertoo tekevänsä hoitotyötä omalla persoonallaan: rempseä ja avoin vuorovaikutus auttaa luomaan läheisen yhteyden vaikkapa hoitokodin asukkaan kanssa. Kaiken keskiössä on tietysti auttaminen, josta Hurme saa valtavasti virtaa työpäiviinsä.
”Pyrin olemaan hoitajana aina aidosti läsnä ja kuuntelemaan asiakkaan fiiliksiä. Vaikkapa hoitokodin muistisairas asukas kyllä huomaa, suorittaako jonkin tehtävän vain tehokkaasti vai ottaako hänet ihmisenä oikeasti huomioon”, Hurme kuvailee.
Antoisimpia ovat ne hetket, kun lämpimän kiitollisuuden näkee suoraan autettavan kasvoilta.
Samanlaista palkitsevaa tunnetta Hurme ei päässyt kokemaan aiemmin urallaan.
”Iloitsen myös siitä, miten hyvin keikkatyöntekijät otetaan vastaan eri hoitopaikoissa. Apukädet ovat aina kelvanneet. Se on varmasti yksi syy, miksi olen sopeutunut nykyiseen työhöni ihmeen hyvin”, Hurme tuumaa.
”Raha ei korvaa hyvinvointia”
Työvoimapulasta on tullut viime vuosina hoitoalan vitsaus. Hurme tiedostaa alan ongelmakohdat, mutta arvostaa silti työtään. Hän ei ole haikaillut aiemman uransa perään, vaan on tyytyväinen siihen, että on päässyt niin ihmisläheiseen työhön. Alanvaihto media-alalta hoitotyöhön kannatti.
Koska hoitotyö voi olla ajoittain fyysisesti ja henkisesti raskasta, hän osaa kiinnittää nykyään entistä paremmin huomiota omaan jaksamiseensa.
”Pidän huolen siitä, että palaudun riittävästi. Käyn esimerkiksi koiran kanssa päivittäin metsälenkillä ja nukun kunnolla. Osaan sanoa myös ei ja otan tarvittaessa vapaata. Raha kun ei korvaa hyvinvointia.”
Keikkatyössä oman työn määrittely onnistuukin kätevästi, ja siksi Hurme valitsee yövuorojen sijaan ennemmin päivävuoroja. Toisinaan häntä myös pyydetään töihin – onhan töitä usein tarjolla enemmän kuin tekijöitä riittää.
Liiallista kuormitusta hän pyrkii silti välttämään.
”Luotan siihen, että hoitoalalla on tarjolla mielekkäitä töitä jatkossakin. Ja toivon, että saan työskennellä tällä tavoin niin kauan kuin mahdollista. Kun jaksan ja voin hyvin työssäni, olen kuin eri ihminen”, Hurme iloitsee.
Lue myös:
Miten houkutella hoitajia töihin? Nämä asiat ratkaisevat kilpailussa osaajista
Alanvaihto harkinnassa? Kysy ainakin nämä kaksi kysymystä itseltäsi
Opettaja Ella teki täyskäännöksen – opiskelee nyt juristiksi: ”Ajattelin, että mitä tässä ruikutan”