Työelämä muuttuu ja työntekijän on muututtava sen mukana. Uuden ajan työtä kuvaa pirstaleisuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus, itseohjautuvuus ja digitalisaation hävittämät työnkuvat. Tällaiset muutokset saattavat aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä. Miltä näyttää tulevaisuus, jossa nykyiselle toimenkuvalleni ei ole paikkaa?
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelun pohjalta yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.
Muutos korostaa motivaation merkitystä
”Muutos vaatii työntekijöiltä yhä enemmän uutta osaamista, orientaatiota ja organisoitumiskykyä”, sanoo Kimmo Sarekoski, joka toimii Espoon kaupungin henkilöstöjohtajana.
Sarekoski tuli Espoon kaupungin palvelukseen 15 vuotta sitten. Sitä ennen hän ehti olla yksityisyrittäjä 10 vuotta.
”Omat motivaatiotekijäni ovat vahvasti arvopohjaisia. Tulin kaupungille töihin, sillä halusin tehdä töitä organisaatiossa, jossa koen työn todella olevan merkityksellistä. Työ kaupungilla onkin lähtökohtaisesti yleishyödyllistä, sillä keskeisiä toimintoja ovat varhaiskasvatus, opetustoimi ja terveydenhuolto.”
Kiinnostus ihmisten motivaatiotekijöitä kohtaan oli Sarekoskelle myös syy siihen, miksi lakimies siirtyi henkilöstöjohtamisen pariin: ”Olen aina ollut kiinnostunut oppimisesta ja kehittymisestä. Miten ihminen kehittyy työssään? Miten ihminen oppii? Mistä ihminen motivoituu?”
Nämä ovat kysymyksiä, joiden merkitys korostuu erityisesti nyt, kun seuraamme työelämän käännekohdan kärjistymistä.
Tulevaisuuden työntekijä on itseohjautuva yrittäjä
”Ensisijaisesti muutoksessa korostuu työnantajan ja työntekijän välinen luottamussuhde”, Sarekoski sanoo.
Työn murrokseen liittyvässä keskustelussa nostetaan esille usein tietotyöläisen työn riippumattomuus ajasta ja paikasta. Läppäri sylissä ja internet avoinna voi tehdä töitä vaikka toiselta puolen maailmaa ja kaikkina vuorokauden tunteina.
Se luo mahdollisuuksia. Mutta se saattaa myös luoda epäilyksiä. Kun töitä ei enää tehdä yhden katon alla, on työnantajan luotettava työntekijän vastuunottokykyyn – ja toisinpäin.
Sarekoski miettii: ”Mikä on luottamuksen vaikutus ja merkitys? Miten ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa se, että luottamussuhde koetaan vahvaksi? Entä se, jos luottamusta ei löydy?”
Sarekoski lisää, että murroksessa on myös työntekijän identiteetti.
”Itseohjautuvuus merkitsee työntekijän roolin muuttumista yhä enemmän yrittäjähenkiseksi. Se vaatii uutta osaamista: kykyä ohjata työtään yhteisten tavoitteiden suuntaan ilman ohjausta. Työntekijä ei vain saa, vaan hänen pitää ajatella itse, jotta suoriutuu tehtävistään.”
Itseohjautuvuus merkitsee työntekijän roolin muuttumista yhä enemmän yrittäjähenkiseksi.
Samalla myös esimiestyö muovautuu hyvin erilaiseksi. Sarekosken mukaan johtamisessa tulee korostumaan yhä vahvemmin valmentajan ja mahdollistajan roolit. Tästä syystä Espoon kaupungilla panostetaan nyt erilaisiin johtamisen koulutuksiin, joissa keskitytään näiden taitojen vahvistamiseen.
Julkisorganisaatioiden muutoksessa on huolehdittava jatkuvuudesta
Suomen toiseksi suurimpana kuntana Espoon kaupunki lukeutuu julkissektorin avainpelaajiin muutoksen kynnyksellä. Erityisesti palveluiden puolella eletään isoa digitalisoinnin kautta, ja tämä vaatii uutta osaamista ja orientoitumista myös työntekijöiltä.
Isossa julkisorganisaatiossa ei kuitenkaan voida aina reagoida kaikkiin muutoksiin yhtä ketterästi kuin pienissä ja nopealiikkeisissä startupeissa – eikä näin täydykään olla.
Sarekoski korostaa, että julkisyhteisön tehtävänä on jatkuvuuden varmistaminen ja ylläpito. Asiakkaat, eli kuntalaiset, ovat kirjava joukko, johon kuuluu kaikenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin.
Kaikkia heitä on pystyttävä palvelemaan heidän tarpeidensa mukaisesti. 80-vuotiaalle se merkitsee eri asioita kuin varhaisteinille.
”Eihän me mitään Pelle Pelottomia olla esimerkiksi teknologian saavutuksissa. Mutta meidän pitää pysyä aallon mukana. Me otamme uusia järjestelmiä käyttöön sitä mukaa, kun ne on jo todettu toimiviksi”, Sarekoski sanoo.
Työnkuvan muutos voi olla työntekijälle identiteettikriisin paikka
Muutos ei kuitenkaan tule ilman kasvukipuja. Omien työtehtävien radikaali muuttuminen, tai pahimmillaan poistuminen, on osalle ison kriisin paikka.
”Kaikista keskeisin osaamisalue on nyt oppimiskyky. Se, että kykenee muuttamaan toimintaansa ja omaksumaan siihen uusia elementtejä”, Sarekoski linjaa.
”On kuitenkin työnantajan saamattomuutta, jos työntekijöiden annetaan tehdä samaa duunia samalla tavalla parikymmentä vuotta. Silloin muutos voi olla todella kivulias. Vastuullinen työnantaja tukee kehittymisessä ja auttaa löytämään uuden työn”, hän jatkaa.
On kuitenkin työnantajan saamattomuutta, jos työntekijöiden annetaan tehdä samaa duunia samalla tavalla parikymmentä vuotta.
Näin tekee myös Espoon kaupunki, Sarekoski kertoo. Vuonna 2010 Espoon varhaiskasvatuksessa muutettiin työnkuvia, jolloin yksi ammattiryhmä hävisi kokonaan. Lähes kaikki näistä 200 henkilöstä saatiin uudelleenkoulutettua ja sijoitettua uusiin tehtäviin.
”Kannustamme myös kaikkia työntekijöitämme ajattelemaan rooliaan niin, että jokaisella siihen kuuluu kaksi tehtävää. Perustyö ja sen kehittäminen. On lupa ajatella, miten omaa työtä voisi tehdä fiksummin”, Sarekoski sanoo.
Näin ohjataan työntekijöitä elinikäisen oppimisen malliin, joka tukee myös mahdollisissa muutostilanteissa.
Työelämän murroksen ei siis tarvitse olla uhkakuva työttömyydestä. Se merkitsee ympäristön muutosta, jossa kaupunki työnantajana on kiinnostunut kehittämään työntekijöidensä osaamista uuden ympäristön vaatimuksien mukaiseksi.
Haluaisitko sinä olla osa kehittyvää Espoota? Tutustu Espoon kaupunkiin työnantajana ja katso avoimet työpaikat alta.
Lue myös:
Espoossa lastentarhanopettaja pääsee panostamaan kehittämiseen ja digipedagogiikkaan
Lue myös
Duunitori
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
