Tätä ei tehdä muualla Suomessa: perinteikäs kunnossapitotyö ja teknologia yhdistetään uudella tavalla – ”Ajateltiin, että ei voi toimia”

Espoon kaupunki on edelläkävijä monissa kaupunkitekniikan ja kunnossapitotyön teknisissä ratkaisuissa. Yksi näistä on katuverkon lämpökartoitusjärjestelmä, joka antaa tarkempaa tietoa liukkaudentorjuntaan. Kun suolaa osataan käyttää tarkemmin sitä vaativissa paikoissa, säästetään rahaa ja ympäristöä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta kaupallisessa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Kaivonkansi, tienristeykset ja liikennevalot. Puistot, niityt ja leikkipaikat. Vaikka heidän työnjälki on läsnä jokaisen kuntalaisen elämässä, jää kunnossapidon työstä iso osa huomaamatta.

”Me toimitaan parhaiten silloin, kun emme näy kuntalaisille”, sanoo Toni Korjus.

Korjus on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen infrapalvelupäällikkö. Palvelualueeseen kuuluvan katukunnossapidon väki huolehtii siitä, että katualueet pysyvät kaupunkilaisille hyvässä kunnossa, turvallisina ja viihtyisinä. Isossa roolissa on noin satahenkinen kenttähenkilöstö, joka vastaa esimerkiksi aurauksesta, liikennemerkeistä ja teiden päällystyksestä.

Nyt perinteikäs ala on kuitenkin murroksen äärellä.

Korjuksen mukaan kunnossapitotyötä on tehty pitkälti samaan malliin kuin aiemmilla vuosikymmenillä. Nyt perinteikäs ala on kuitenkin murroksen äärellä: miten kentän arvokas kokemus saadaan yhdistettyä dataan ja tekoälyyn?

Uudet ratkaisut helpottavat työntekijöiden arkea

Näiden kysymysten parissa työskentelee myös Kristoffer Kronlund, joka on kunnossapitoinsinööri kaupunkitekniikan keskuksessa.

Kronlundia pitävät kiireisenä lukuisat kehitysprojektit, joissa Espoon kaupunki testaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia järjestelmiä. Tavoitteena on tehostaa ja helpottaa työntekijöiden arkea.

Esimerkiksi talvikunnossapitoon kohdistuvaan kuntalaisten kysymystulvaan pyrittiin vastaamaan aurauskaluston paikannustietoja hyödyntävällä katujen kunnossapito kartalla -palvelulla, josta espoolaiset pääsevät katsomaan, missä aurat ovat liikkuneet. Road AI -järjestelmä puolestaan tulkitsee katuverkon päällystevaurioita konenäön avulla.

Espoo on edelläkävijä teknisissä ratkaisuissa.

”Espoo on edelläkävijä teknisissä ratkaisuissa. Täällä ollaan kiinnostuneita kehityksestä ja halutaan ottaa uusia ratkaisuja käyttöön. Nyt kun meiltä löytyy hyvää perusdataa, on kiinnostavaa nähdä, mitä sillä tehdään”, tiivistää Kronlund.

Lämpökartoituksella voidaan säästää rahaa ja luontoa

Yksi erityisen kiinnostava kokeilu liittyy lämpökartoitukseen ja liukkaudentorjuntaan. Osana projektia Espoon katuverkon pääkaduille on luotu oma lämpöprofiilinsa. Ilman lämpötila voi näyttäytyä hyvin eri tavalla esimerkiksi silloilla, mäkisillä alueilla tai meren läheisyydessä sijaitsevien katuosuuksien pinnassa.

Korjuksen mukaan projektissa kerätyn datan avulla pystytään ennakoimaan, mitkä alueet tulevat kulloinkin muodostumaan liukkaaksi. Näin alueita voidaan täsmäkäsitellä etukäteen ja näin vähentää suolan käyttöä.

Ympäristön ja rahan kannalta ero on iso.

”Kuntalainen ei huomaa, miten paljon suolaa käytetään – kunhan tie ei ole liukas. Mutta ympäristön ja rahan kannalta ero on iso”, Kronlund sanoo.

Tänä talvena järjestelmää päästään viimein testaamaan laajemmin, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Tämä ei ollut kuitenkaan mikään itsestäänselvyys – Korjuksen mukaan järjestelmän mahdollisuuksiin toimia pohjoisen olosuhteissa suhtauduttiin skeptisesti.

”Ajateltiin, että ei voi toimia Suomessa”, Korjus sanoo.

”Lämpökartoituksesta kunnianhimoisen projektin teki se, että katukunnossapito on hyvin perinteikäs laji. Mutta toisaalta juuri se tekee alasta kiitollisen. Vanhanaikaisetkin tavat toimivat, mutta aina löytyy ratkaisuja ja tilaa kehitykselle”, Kronlund sanoo.

Nopeasti kehittyvässä kaupungissa näkee oman kädenjälkensä

Korjuksen ja Kronlundin mielestä asiantuntijatyö kaupunkitekniikan ytimessä antaa paljon. Kasvavan kaupungin alueiden ja palveluiden kehitys vaikuttaa yhtälailla omassa kuin muiden kaupunkilaisten arjessa. 

”Olen aina ollut sitä mieltä, että kaupungille tai valtiolle olisi kiva tehdä töitä – sehän on kuin itselleen töitä tekisi. Saa olla ylpeä kun näkee, että järjestelmä toimii”, Kronlund sanoo. 

Korjuksen mielestä Espoon kaupungista ainutlaatuisen tekee koon ja kehittämismyönteisyyden lisäksi rakenne. Espoossa ei ole keskustaa, vaan viisi voimakkaasti kasvavaa kaupunkikeskittymää. 

”Jos kaupunkitasoinen kehittäminen kiinnostaa, niin tämä on se paikka. Kymmenen vuoden päästä voi katsoa peiliin, että vitsit täällä on tapahtunut paljon, ja olen voinut vaikuttaa moneen asiaan.”, Korjus sanoo. 

Kiinnostaako työ Espoon kaupungilla? Tutustu avoimiin työpaikkoihin täältä ≫