Osaatko toimia oikein kehityskeskustelussa? Lue asiantuntijan neuvot työntekijälle ja työnantajalle

Millainen on hyvä kehityskeskustelu – ja mikä voi mennä pieleen? Mitä kehityskeskustelu oikein merkitsee nykyajan työelämässä? Asiantuntija vinkkaa, miten työntekijän ja työnantajan edustajan kannattaa valmistautua.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 15.11.2019.

Eteenpäin katsova, kasvua tavoitteleva, innostava ja aito dialogi.

Sellainen on hyvä kehityskeskustelu, työelämän asiantuntijan ja valmentajan Riitta Hyppäsen mukaan. Onnistunut kehityskeskustelu on myös merkityksellinen osallistujilleen – sekä työntekijälle että työnantajan edustajalle.

Nykytyöelämässä korostuu itseohjautuvuus. Silti kehityskeskustelulla on Hyppäsen mukaan yhä paikkansa. Sen rooli on Hyppäsen mielestä jopa suurempi kuin ennen – vaikkakin erilainen.

”Itseohjautuvuus edellyttää selkeyttä suunnasta ja odotuksista, vallasta ja vastuusta. Itseohjautuvuudelle on luotava edellytykset. Siksi tarvitaan keskusteluja, sparraamista, tukea, kannustusta ja yhteisöllisyyttä.”

Kehityskeskustelussa kannattaa katsoa eteenpäin

Kehityskeskustelut poikkeavat toisistaan työpaikan mukaan. Kyse ei ole lakisääteisestä käytännöstä, vaan työpaikkojen omista, itse luoduista työkaluista.

Nämä asiat yhdistävät kuitenkin hyviä kehityskeskusteluja:

1. Looginen eteneminen

”Hyvän kehityskeskustelun rakenne on sellainen, joka toimii siellä, missä keskusteluja käydään. Jos jotain yleistä sanon kehityskeskustelun rakenteesta, niin sen on oltava loogisesti etenevä: yleensä kronologinen eli ensin katsotaan taaksepäin, sitten nykyhetken kautta tulevaan”, Riitta Hyppänen aloittaa.

2. Sopiva ohjaus

"Loogisuuden lisäksi kehityskeskustelun on oltava sopivan ohjaava, ei kuristava ja kahlehtiva. Rakenteen on tuettava ja johdateltava keskustelun kulkua, annettava raameja ja suuntaviivoja.

3. Pääpaino tulevassa

”Kolmanneksi korostaisin tasapainoisuutta – ja sillä tarkoitan tarkoituksen mukaista ajan ja energian käyttöä. Menneen tarkastelua tärkeämpää on tulevaisuus.”

Miten työntekijän pitäisi valmistautua kehityskeskusteluun?

Jos osapuolet eivät valmistaudu kunnolla – tai ollenkaan – kehityskeskusteluun, näkyy se heti keskustelun sisällössä, ajankäytössä, vaikuttavuudessa ja tunnelmassa.

”Valmistautuminen vie aikaa. Se on samalla investointia ihmiseen – siksi se koetaan arvostuksena. Kun tätä ei tapahdu, voidaan se tulkita arvostuksen puutteena. Aina kannattaa valmistautua itse – jos ei voi hyödyntää valmistautumistaan itse kehityskeskustelussa, niin pohdinta ja reflektointi auttaa itsensä johtamisessa”, Riitta Hyppänen kehottaa.

Hän antaa työntekijälle kolme vinkkiä, joiden avulla valmistautua kehityskeskusteluun:

1. Tunnista ja tunnusta omat ajatukset, uskomukset ja tuntemukset.
2. Tutustu tulevan kehityskeskustelun realiteetteihin ja mahdollisuuksiin.
3. Luo itsellesi konkreettinen suunnitelma: Mitä korostan? Mihin haluan vaikuttaa? Minkä odotan edistyvän?

Lue myös: Älä tee näitä virheitä kehityskeskustelussa – testaa, osaatko antaa pomollesi kritiikkiä oikein

Miten työnantajan on hyvä valmistautua kehityskeskusteluun?

Riitta Hyppänen antaa omat neuvonsa myös työnantajan edustajan valmistautumiseen:

1. "Työnantajaa edustavan on ensimmäiseksi perehdyttävä talon käytäntöihin."
2. "Toiseksi on tärkeää oivaltaa, miksi kehityskeskusteluja oikeasti käydään. Kannattaa kysyä itseltään niin monta kertaa miksi-kysymys, että keskustelujen merkitys ja hyödyt tulevat esille. On hyvä tarkastella kehityskeskusteluja eri näkökulmista."
3. "Esihenkilöt kysyvät valmennuksissani usein, miten osaan puhua lähitulevaisuuden tavoitteista. Silloin huomaa, etteivät he muista oman kehityskeskustelun olevan jatke, osa kokonaisuutta. Eli ensin pitää käydä kehityskeskustelu oman esihenkilön kanssa. Siinä sovitut asiat luonnollisesti viitoittavat tiimiläisten keskusteluja."
4. "Viimeinen vinkkini liittyy siihen, että valmistautuu kohtaamaan jokaisen yksilönä: erilaisena ja ainutlaatuisena ihmisenä – ei resurssina."

Millainen on huono kehityskeskustelu?

Merkityksetön, hyödytön, mekaaninen suoritus, luottamuspulasta kärsivä ja pelkoa herättävä. Sellainen on puolestaan Riitta Hyppäsen mukaan huono kehityskeskustelu.

”Se on kiusallinen tilaisuus, jossa läpikäydään lomake, lausutaan valmiiksi opeteltuja fraaseja, annetaan turhia katteettomia lupauksia. Joku sanoo, että kyse on tällöin molemminpuolisesta teatterista.”

”Joskus ihan hyvänkin keskustelun voi pilata sillä, ettei sen jälkeen tapahdu mitään – ei toimenpiteitä, ei muutoksia, ei seurantaa. Ihan kuin koko kehityskeskustelua ei olisi koskaan ollutkaan.”

Hyppästä harmittaa se, että kehityskeskustelut saavat julkisuudessa enemmän moitteita kuin kehuja.

”Miksi jatkaa vuodesta toiseen samalla tavalla, jos se ei tuota hyvää lopputulosta? Jotain pitää tehdä: joko muuttaa käytäntöjä ja kokeilla uusia keinoja tai ottaa vaikka tuumaustauko.”

Lue myös:

Millaisia tavoitteita kehityskeskustelussa pitäisi asettaa? Asiantuntija ihmettelee monen työnantajan toimintatapaa: ”Miksei kiinnitetä huomiota?”

7 vaiettua asiaa työpaikalla – nämä asiat pomosi haluaisi sinun tietävän

Hyvä työilmapiiri vaatii hyvää johtamista – tämä lannistava tapa voi myrkyttää työyhteisön

Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä