Pitäisikö yritysten päätöksenteosta tehdä demokraattista? Professorilta yllättäviä pohdintoja yritysvastuun tulevaisuudesta

Pitääkö valtaansa kasvattaneille yrityspäättäjille luoda samat yhteiskuntavastuun pelisäännöt kuin poliittisille päättäjille? Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii kolumnissaan yritysten valtaa ja vastuuta.

Ennen 1990-luvun loppupuolta yritysten yhteiskuntavastuuseen suhtauduttiin toisinaan, Wall Streetillä johtotehtävissä toimineen ystäväni sanoin, ”kivana asiana, jota pääjohtajan vaimo saattoi esittää tehtäväksi joulun alla”.

Valtavirtaa oli käsitys, jonka mukaan yritysten tulisi keskittyä pikemminkin voittojen kasvattamiseen. Erityisesti Chicagon yliopiston taloustieteen professori Milton Friedman oli tätä mieltä jo 1960-luvulla kritisoidessaan yritysvastuuajattelua.

Puhe yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta alkoi kuitenkin yleistyä 1990-luvun loppupuolella. Olihan yritysvastuu ollut esillä aiemminkin, mutta jokin oli muuttunut.

Kansanliikkeet käynnistämässä muutosta

Yksi kimmoke yritysten vastuullisuuden korostamiseen vuosituhannen vaihteessa tuli kansalaisliikkeiltä, jotka protestoivat kapitalismin ja yritysten vallan kasvua.

Tässä tilanteessa nokkelimmat yrityskonsultit kertoivat asiakkailleen, että jos ette halua kiukkuisten mielenosoittajien rikkovan yrityksenne ikkunoita, teidän on syytä luoda vastuullisuuttanne korostava profiili.

Syitä vastuullisuuspuheen voimistumiselle oli muitakin. Seuraus oli joka tapauksessa se, että yhä useampi yritys omaksui vastuullisuuden osaksi julkituotuja päämääriään.

Yritysvastuu etenee kohti ydintoimintoja

Pitkään yritysvastuu muistutti perinteistä hyväntekeväisyyttä.

Esimerkiksi Fazer mainosti Helsingin Sanomien etusivun suurmainoksellaan elokuussa 2012, että viisi senttiä jokaisen Fazerin sinisen suklaalevyn myyntihinnasta käytettäisiin koulun rakentamiseen Norsunluurannikolle. Mainoksen ilmestyttyä Ylioppilaslehden silloinen päätoimittaja Vappu Kaarenoja esitti kiusallisen laskelman: Jo pelkästään mainokseen sijoitetuilla rahoilla Fazer olisi saanut kasaan suurimman osan koulun rakennuskustannuksista.

Pian Fazer esitti pahoittelunsa epäonnistuneesta kampanjastaan, joka havainnollisti perinteistä yritysvastuun käyttöä ensisijaisesti yrityksen maineenhallintaan.

Vähitellen on tullut kuitenkin paineita syventää vastuullisuutta yritysten ydintoimintoihin, kuten rekrytointipäätöksiin tai verosuunnittelun. Myös yritysjohtajien sukupuoleen on alettu kiinnittää huomiota. Ympäristövastuullisuus on lisännyt merkitystään.

Epäilijät saattavat kertoa myös viherpesun yleistyneen, osuen usein oikeaan.

Samalla on totta, että joissakin tapauksissa yritykset ovat muuttaneet käytäntöjään. Kyse ei aina ole vain tyhjästä puheesta.

Ovatko yritykset julkisia toimijoita?

Moni toistelee, että Milton Friedmanin yrityksille suuntaama kehotus vain voittojen kasvattamiseen keskittymisestä on kuollut ja kuopattu. Tuntuvathan melkein kaikki näkyvimmät yritykset omaksuneen vastuullisuusajattelun.

Näin ajattelevilta jää kuitenkin yleisesti huomaamatta yksi hyvinkin ajankohtainen ulottuvuus.

Friedman nimittäin totesi, että jos yritykset omaksuvat vastuullisuusajattelun, niistä tulee julkisia toimijoita. Julkisten toimijoiden tulisi taas Friedmanin mielestä olla poliittisen vastuuvelvollisuuden piirissä.

Friedmanille kyse oli uhkakuvasta – hän piti yritysvastuuajattelua kumouksellisena oppina. Sen julistaminen voisi johtaa yritysten politisoimiseen ja lisätä paineita niiden saattamiseen valtion kontrollin alaiseksi.

Tällaista kehitystä onkin havaittavissa.

Kontrolli yritysvaltaa kohtaan kasvaa

Euroopan parlamentti päätti toukokuun lopussa laajentaa velvoittavan yritysvastuun alaa.

Parlamentin mukaan yritysten on alettava arvioida ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Ne yritykset, jotka eivät näin tee, voivat joutua korvausvastuuseen.

Tässä on melkoinen ero yritysmaailman edunvalvontajärjestöjen tahtotilaan, jossa yritysvastuullisuus haluttaisiin pitää jatkossakin vapaaehtoisena hyväntahtoisuutena.

Kansalaisliikkeidenkin parista on noussut uusia aloitteita yritysten vastuullisuuden lisäämiseksi. Yksi esimerkki näistä on työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon. Aloite saattaa kuulostaa sosialistiselta haihattelulta, mutta esimerkiksi Saksassa se on ollut monissa yrityksissä virallisena, vaikkakin melko rajallisena, käytäntönä jo pitkään. 

Demokraattinen päätöksenteko yrityksiin?

Kun yhä suurempi osa globaalia yhteiskuntaamme pyörittävistä päätöksistä tehdään yksityisten yritysten sisällä, voi olla teoreettisesti ja moraalisesti johdonmukaista ajatella, että niihin tulisi kohdentaa samankaltaisia vastuullisuustoiveita kuin valtioihin ja muihin yhteiskunnallisen päätöksenteon keskittymiin.

Käytännössä tällaisia toiveita voisivat olla esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia loukkaavien hankkeiden peruminen, sitoutuminen täyden korvauksen maksamiseen kaikenlaisista ympäristöhaitoista sekä työntekijöiden, sidosryhmien tai yritystä lähellä olevien ihmisten osallistaminen yrityksen päätöksentekoon.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yritysten vastuullisuuden syveneminen esimerkiksi demokraattiseksi päätöksenteoksi tai ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi olisi mitenkään väistämätöntä.

On aivan mahdollista, että vielä pitkään sopeudumme elämään tilanteessa, jossa ajattelemme elävämme demokraattisessa yhteiskunnassa, vaikka vietämme merkittävän osan valveillaoloaikaamme hierarkkisesti hallittujen yritysten alaisina.

Merkkejä muutoksesta on silti ilmassa.

Yksi osa muutosta voi olla se, että aiempaa useampi työnhakija alkaa kiinnittää huomiota esimerkiksi Duunitorilta löytyvän työnantajan tapaan korostaa tai olla korostamatta omaa vastuullisuuttaan ja ottaa asian esille rekrytointineuvotteluissa.

Teksti: Teivo Teivainen, Maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto.

Lue myös:

Pekka Sauri vaatii toimia mielenterveysongelmien vähentämiseksi – kaikki tiivistyy vanhaan sanontaan: ”Keskustelukulttuuria on muutettava”

Kirsi Piha: Työelämä tarvitsee ison asennemuutoksen

Osmo Soininvaara laukoo suorat sanat pienituloisten palkankorotuksista: ”Voi aiheuttaa silkkaa tuhoa”

Suvi Auvisen suorat mielipiteet herättivät vuosia someraivoa – nyt hän on yrittäjä, joka toivoo robottien vievän paskaduunit