Tällaista on arki HiQ:n integraatiotiimeissä

Otaniemestä kuuluu villiä huhua: ohjelmistotalo HiQ:n integraatioyksikössä on kuulemma niin poikkeuksellisen hyvä henki, etteivät monet kerran remmiin liittyneet kokeneet ammattilaiset hevillä vaihda paikkaa. Selvitimme, minkä ansiota tämä on.

Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä HiQ:n kanssa. 

HiQ:n Espoon konttorilla vaikuttavat integraatioasiantuntijat ovat jakautuneet integraatioyksikön neljään eri tiimiin, jotka kulkevat nimillä Nimbus, Feenix, Hopea-apinat ja Energia.

Nappasimme pisimpään pystyssä olleesta Energia-tiimistä haastateltavaksi integraatiokehittäjä Jura Laakkosen, joka valottaa hyvän meiningin ja viihtyvyyden syitä.

"Työpaikkamme ilmapiiri on mielestäni ainutlaatuinen ja se on säilynyt samanlaisena koko urani
ajan. Täällä vallitsee ihan uskomaton ystävyyden ja kaveruuden henki", jo huimat 11 vuotta talossa
vaikuttanut Jura avaa.

Full stack -tiimit ovat rakentuneet asiakkuuksien ympärille

Integraatioyksikön tiimit ovat rakentuneet asiakkuuksien ja niiden myötä tulevien projektien ympärille. Energia tiimi on nimensä mukaisesti erikoistunut energia-alan asiakkaisiin, mutta muuten tiimeillä on asiakkaina toimijoita laidasta laitaan.

Välillä projekteja tehdään yli tiimirajojen, mutta usein projektien vaatima osaaminen löytyy saman tiimin sisältä, sillä kukin tiimeistä työllistää full stack -hengessä sekä integraatioarkkitehtejä, integraatiokehittäjiä että palvelupäälliköitä.

Suurimman osan projektien asiakasviestinnästä hoitavat palvelupäälliköt, jotka toimivat työssään linkkinä kehittäjien ja asiakkaiden välillä. He on asiakkaan ensisijainen kontakti, ottavat asiakkaalta työt vastaan, tiketöivät ne ja resursoivat viikottain tekijöiden kanssa, kuka tekee mitä ja miten. Lisäksi palvelupäälliköt seuraavat, mitä tehtäviä on tulossa tulevaisuudessa.

Projektit ovat hyvin vaihtelevia, minkä vuoksi tyypillistä projektia on vaikea nimetä. Energia tiimin pääkehittäjä Jura antaa kuitenkin muutaman esimerkin:

”Moni projekti liittyy siihen, että asiakas vaihtaa jotakin sisäistä järjestelmää, kuten asiakkuudenhallintaa. Tällöin tarvitaan uusia integraatioita, jotta sama data saadaan sopimaan uuden järjestelmän vaatimuksiin.”

”Toinen hyvä esimerkki on se, kun asiakas haluaa julkaista jotakin sisäverkon järjestelmissä olevaa dataa kumppanien käyttöön, esimerkiksi mittausdataa. Tällöin toteutamme FRENDSiin APIn jota kutsua – integraatio hoitaa oikean datan oikeassa muodossa rajapinnan kautta kumppanille.”

Integraatioissa ollaan usein tekemisissä eri verkkoalueilla ja suunnitellaan, miten nämä eri alueet toimivat nätisti yhteen ilman tietoturvaongelmia sekä kuinka tieto saadaan liikkumaan paikasta toiseen aina oikeassa muodossa.

”Kehittäjien roolit projekteissa vaihtelevat. Isompiin kokonaisuuksiin valitaan aina yksi projektivastaava, joka hallitsee kokonaisuutta, pitää projektin lankoja käsissään sekä kerää palvelupäällikön ohella työtehtäviä suoraan asiakkaalta”, Energia tiimissä pääkehittäjänä työskentelevä Jura Laakkonen kertoo.

Kehittäjät käyvät työtehtävät läpi viikottaisessa tiimipalaverissa. Siitä lähdetään sitten pyörittämään viikkoa, ja kukin merkitsee Jira-työnohjausjärjestelmään, missä vaiheessa on menossa.

”Kukaan ei seiso selän takana kertomassa, mitä teen seuraavaksi”

Tiimeissä vallitsee hyvin matala hierarkia ja kulttuuri on itseohjautuva.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelupäällikön työssä sitä, että kukaan ei seiso koko ajan selän takana sanomassa, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kehittäjille työt tulevat toki palvelupäälliköiltä, mutta omaa työtään saa ohjata itse. Ja kun asiakas on tyytyväinen, kaikki ovat tyytyväisiä. 

Tekijöiltä myös odotetaan tietynlaista uteliaisuutta ja kykyä johtaa omaa työtään. Jokainen saa myös kehittää niin omaa kuin yksikkönsäkin toimintaa vapaasti. Urakehitykseensä saa vaikuttaa itse eikä sitä määrätä ylhäältä: jos kokee palavaa tarvetta ottaa vastuuta tietystä osa-alueesta, niin uraansa saa luotsata siihen suuntaan.

Haastavat työtehtävät vaativat uteliaisuutta ja oppimiskykyä

Yksi tärkeimmistä hyvän viihtyvyyden syistä ovat ammatillisesti mielenkiintoiset työtehtävät.

”Integraatiopuolella rajapinnat ja teknologiat kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti, eli täällä saa koko ajan tutkia ja oppia uutta”, sanoo Jura, ja jatkaa: ”Täällä näkee hyvin mielenkiintoisesta näkökulmasta tuon meidän oman integraatiojärjestelmän kehittymistä.”

HiQ:n erikoisuutena on se, että työtä tehdään pitkälti talon oman FRENDS-integraatioalustan parissa. Sillä toteutetaan valtaosa asiakkaiden projekteista. FRENDSissä on nettikäyttöliittymä, jolla voi orkestoida erilaisia prosesseja ja suunnitella ja toteuttaa sen, miten tieto liikkuu paikasta toiseen.

”Oman tuotteen käytössä on paljon etuja: meillä on talon sisällä tuotekehitystiimi, joka on hyvin responsiivinen ja kuuntelee toiveita. Työkalun kehittäminen on tämän ansiosta nopeaa ja mahdollisiin ongelmiin saa heti apua.”

HiQ ja varsinkin sen integraatiopalveluiden puoli kasvaa vauhdilla. Aiemmin jo esiin nostettu hyvä henki on kuitenkin Juran mukaan säilynyt samanlaisena vauhdikkaasta kasvusta huolimatta. Hän pitää tässä onnistumisen avaintekijänä onnistuneita rekrytointeja.

Millainen henkilö integraatiopuolelle sitten sopii?

Yhtä ihannetyyppiä on vaikea nimetä, koska työ sopii monenlaiselle persoonalle. Huumorintaju on aina hyvästä, eikä täällä kannata ottaa itseään liian vakavasti.

Teknisestä taustasta on etua, mutta kovan luokan koodari ei Juran mukaan tarvitse olla, sillä FRENDS on niin sanottu Low code -alusta. ”Integraatiopuolella hyötyä on enemmän kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia”, Jura kertoo. 

Valmis integraatio-osaaja ei tarvitse olla, mutta tänne hakevan on ehdottomasti oltava valmis oppimaan ja kysymään apua tarvittaessa.