Katsoin vuosia vierestä, kun ystäväni uupuivat – kesäloma on ylellisyys, josta moni saa vain haaveilla

Syyskuun tullen moni opiskelija huokaisee helpotuksesta. Jotain on pielessä, kirjoittaa Vilma Flinkman, joka viettää tänä vuonna ensimmäistä kesälomaansa vuosiin.

Rakastan kesää, mutta vielä enemmän olen odottanut sen päättymistä.

Kuten monet nuoret, opiskelijat ja pätkätyöläiset, en ole pitänyt vuosiin minkäänlaista kesälomaa.

Lukion ensimmäisen luokan jälkeen olen työskennellyt 11 eri työpaikassa. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat ajoittuneet ainakin osittain kesälle. Viimeiset kuusi vuotta ovat kuluneet yliopisto-opintojen, kesätöiden ja harjoitteluiden yhteensovittelemisessa. Enkä ole poikkeus, vaan pikemminkin sääntö.

Mitä pidemmälle opintoja mentiin, sitä useampi tuttu ympärilläni uupui. Eikä ihme.

Mutta kyllä nuorena jaksaa. Asenne ratkaisee ja lopussa kiitos seisoo.

Mediassa on käsitelty sitä, kuinka noin kolmannes opiskelijoista kärsi joistain psyykkisistä vaikeuksista. Silti viime kesänä toppuuteltiin Suomen ylioppilaskuntien liiton julkaisemaa kannanottoa otsikolla ”Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan?”

Kaikkea sitä. Kesän alussa työpaikoilla kerrotaan yhteisesti, että kesätyöntekijät ovat tärkeä ja tasavertainen osa työyhteisöä.

Heillä ei tosin ole yleensä oikeutta työterveyteen. (Ellei lasketa sitä, että joku tulee tarkistamaan työpisteesi ergonomisuuden.)

Tai saman mittaisia työpäiviä. Sanoma Media Finland ilmoitti helmikuussa, että uusille ja tehtävää vaihtaville journalisteille ruokatunti on palkaton. Kun vakkarin vuoro työvuorolistassa loppuu, jatkaa uusi kesätyöntekijä vielä puoli tuntia pidempään. Toisen 7,5 tuntia on toisen 8 tuntia.

Uurastuksen päätteeksi ahkeralle kesätyöläiselle tarjotaan jatkoa. Jos tarjotaan. Miltä kuulostaisi vakituinen nollatuntisopimus?

Tässä oli vain muutamia poimintoja ystävieni ja tuttavieni esimausta oman alan töihin.

Mutta kyllä nuorena jaksaa. Asenne ratkaisee ja lopussa kiitos seisoo.

Vai seisooko? Tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei nuorten uurastus oman urakehityksen eteen tuota tulosta niin kuin ennen. Ainakaan pankkitilille.

Viime kuussa uutisoitiin Jyväskylän yliopiston raportista, jonka mukaan alle 40-vuotiaat ovat pudonneet henkilöverotuloissa vanhempien kelkasta.

Loputon lista satunnaisia kesäprojekteja, jotka saat tehtäväksesi, kun ”heinäkuussa on kuitenkin niin hiljaista.”

Valmistuin tänä keväänä koulusta. Sen lisäksi, että olen päässyt hyppäämään pois kesätöiden kierteestä, olen oppinut paljon työelämästä ja sen kiemuroista. Kuten sen, että vuosilomat ovat (ainakin periaatteessa) neuvoteltavissa esimerkiksi silloin, kun on aloittamassa uudessa työssä.

Myös palkallisesta lomasta voi yrittää sopia, mitä moni ei ehkä huomaa tehdä. Veikkaan, etten ole ainut, jolle tämä mahdollisuus ei ole käynyt mielessäkään.

Nyt kun pääsen vihdoin maistamaan pienen palan palkallista kesälomaa, haluaisin listata muutaman asian, joita en jää kaipaamaan.

• Loputon lista satunnaisia kesäprojekteja, jotka saat tehtäväksesi, kun "heinäkuussa on kuitenkin niin hiljaista."
• 12 viikkoa small talkia lompsahtelijoiden suunnittelmista ja mökkirannassa ruskettuneiden tarinoita, joihin et osaa sanoa muuta kuin voi että, onpa ihanan kuuloista!
• Sitä, että odotan kesän loppumista kuin kuuta nousevaa.

Lue myös:

Miina Kajos ei lomaile tänäkään kesänä – pätkätyöläisille kesälomat jäävät haaveeksi

Joko olisi aika unohtaa myytti laiskoista nuorista? Näin aikuiset voivat valaa uskoa tulevaan

Kun burnout iskee – Maria, 34, kertoo, millaista on elää keskellä työuupumusta: ”Lääkärikin sanoi, että pitäisi vaihtaa työpaikkaa”