Introverttejä nörttejä ja oluthanoja? 7 yleistä uskomusta it-alasta – psykologi paljastaa totuuden

Jaakko Sahimaa työskenteli kuukauden it-talo Digialla osana #Koeaika-vuottaan. Nyt hän murtaa nörttimyytin ja paljastaa, mitkä uskomukset it-alasta ovat totta ja mitkä tarua.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Digian kanssa. Lue lisää Jaakon #Koeaika-vuodesta.

Kuluneen kuukauden olen viettänyt pimeässä kellarissa introverttien nörttien kanssa energiajuomaa lipittäen. Tai näin joku saattaa edelleen kuvitella, kun kerron työskennelleeni it-alalla.

Arki Digialla kuitenkin osoitti, että todellisuus ei voisi olla kauempana kuluneista kliseistä ja yleisistä harhaluuloista.

#Koeaika-kuukautenani pääsin hyppäämään Digian asiantuntijoiden matkaan ja seuraamaan työtä, josta minulla oli ennestään vain hyvin ohut käsitys. 

Alan arkeen tutustuessani opin ymmärtämään uudella tavalla työtä, jota alan osaajat tekevät yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen toimivan arjen eteen.

Digialla olen saanut silmät ymmyrkäisinä ihmetellä, miten laajaa osaamista ja monipuolisia mahdollisuuksia it-alalta löytyy.

Seuraavaksi häivytän mystisyyden verhoa tarkastelemalla yleisiä it-alaan liitettyjä uskomuksia ja vastaamalla niihin kokemukseni pohjalta.

Kuuntele #Koeaika-podcastista, millaista keskustelua Jaakko Sahimaalla ja Diagian asiantuntijoilla syntyi it-alan arjesta, merkityksestä ja monipuolisista työtehtävistä Digialla.

Totta vai tarua? 7 myyttiä it-alasta

1. It-alalla on vain introverttejä nörttejä

Totta ja tarua. Yksi vahvimmin juurtuneista it-alan myyteistä on ”nörttimyytti”. Tavallaan se pitää paikkansa: jos nörtillä tarkoitetaan tietotekniikasta innostunutta ihmistä, niin ala on heitä täynnä. 

Digialaisista loistaa aito into niitä teknologioita ja ratkaisuja kohtaan, joita he tarjoavat asiakkaille. Joukkoon mahtuu kuitenkin monenlaista ihmistyyppiä – introverttejä, ekstroverttejä ja kaikkea siltä väliltä.

Haluan myös murtaa nörttimyyttiä, sillä niin Digia kuin it-ala yleisemminkin tarvitsee erilaisia osaajia ja ihmisiä eri rooleihin. 

Olen hämmästynyt it-alan ja Digian monipuolisista tehtävänkuvista. Tarvetta on koodaamisen lisäksi esimerkiksi projektijohtamisen, myyntityön, analytiikan ja designin osaamiselle.

It-alalla on siis tilaa ”introverteille nörteille”, mutta myös muille alasta kiinnostuneille.

2. Rakkaus tietokoneisiin riittää, ihmisten kanssa ei tarvitse tulla toimeen

Tarua. It-alan osaajilla on tyypillisesti rakkaussuhde teknologiaan, mutta harvassa roolissa se riittää.

Analyyttinen ja luova ajattelu, ongelmanratkaisukyky sekä tekninen ymmärrys ovat tärkeitä lähtökohtia it-alalla menestymiselle, mutta ne eivät yksin ole tarpeeksi.

Digia-kuukauteni aikana minulle tuli selväksi, että nykyajan it-hommat edellyttävät sosiaalisia taitoja ja kykyä vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. 

Agiilit eli ketterät kehittämisen tavat Scrum-toimintamalleineen tarkoittavat jatkuvaa yhteydenpitoa ja projektien edistämistä askel askeleelta yhdessä asiakkaan kanssa. Ilman aktiivista vuoropuhelua, asiakkaiden tarpeiden kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä niihin vastaamista onnistunut projekti jää helposti haaveeksi.

3. It-alan osaaja saa valita työpaikkansa

Totta. It-alan osaajista on huutava pula, ja rekrytointi käy kuumana. Toki alan sisällä erityisesti tietyt taidot ja osaajat ovat erityisen haluttuja – ja kuten aina, mitä parempi osaaminen, sen paremmat työmahdollisuudet.

Monet digialaiset kertovat saavansa viikoittain yhteydenottoja eri työnantajilta – mutta mitäpä sitä hyvää vaihtamaan?

Kun moni alan ammattilainen lähes revitään käsistä, työnantajat tekevät kaikkensa houkutellakseen uusia osaajia ja sitouttaakseen vanhoja. Välillä työnantajien kilpavarustelua on lähes huvittavaa seurata, niin överiksi se saattaa mennä.

Myös Digia on panostanut isosti työntekijäkokemukseen, työssä viihtymiseen ja työnteon puitteisiin. Sirkustemppujen sijaan Digia houkuttelee osaajia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksilla: siksi jokainen digialainen on Senior Trainee.

Erikoinen titteli tarkoittaa, että Digialla kokenutkin osaaja saa kehittyä kiinnostavien projektien ja asiakkaiden sekä modernien teknologioiden ansiosta. 

Tavoitteena on, että kenelläkään ei ole syytä vaihtaa työpaikkaa mielenkiintoisen työn tai ammatillisen kehityksen perässä. Olenkin tavannut Digialla paljon tyytyväisiä pitkän linjan työntekijöitä. Se kertoo hyvää työkulttuurista.

4. It-alan ammattilainen voi tehdä töitään missä tahansa

Totta ja tarua. It-ala on yksi niistä aloista, joissa etätyöskentely on ollut arkea jo ennen pandemiaa. Sen myös huomaa: ainakin Digian työyhteisö hyödyntää harvinaisen ketterästi erilaisia etätyön mahdollistavia järjestelmiä.

Käytännössä alan töitä voi tehdä paikkariippumattomasti, ja usein niitä tehdäänkin esimerkiksi kotoa käsin. Toki joskus teknisistä ja tietoturvasyistä osa työstä on tehtävä joko omalla tai asiakkaan toimistolla. Lähtökohtaisesti ala kuitenkin mahdollistaa harvinaisen joustavan työskentelyn.

Digialaisia kannustetaan tekemään työnsä siellä, missä se tuntuu itsestä parhaalta. Työnantajana Digia on halunnut tarjota kotitoimistoihin mahdollisimman toimivat puitteet sähköpöytien ja muiden tärkeiden työvälineiden muodossa.

5. Työ on tylsää näytön äärellä puurtamista

Tarua. Siitä ei pääse mihinkään, että it-osajaa tekee töitä pääasiassa koneen ääressä. Tylsää sen ei kuitenkaan tarvitse olla.

Digialla tapaamani asiantuntijat ovat avanneet silmäni it-alan mahdollisuuksille, haasteille – ja kyllä, myös intohimolle!

Olen vaikuttunut siitä, miten monipuolista, vaativaa ja luovaa ongelmanratkaisua alan ammattilaiset tekevät joka päivä. It-duuni tarkoittaa yhdelle ohjelmistojen arkkitehtuurin miettimistä, toiselle asiakkaan haasteiden kääntämistä koodikielelle, kolmannelle datan visualisointia, neljännelle tyylikkään designin miettimistä ja viidennelle asiakkaan tarpeisiin sopivan tarjouksen laatimista.

It-alalla, jos jossain, pääsee käyttämään koko analyyttisen ajattelun kapasiteettiaan yhä uudelleen ja uudelleen uusien ratkaisujen löytämiseen tai vanhojen soveltamiseen. 

6. It-ammattilaisia kiinnostavat työpaikoissa vain pingispöydät, oluthanat ja muhkea palkka

Tarua. Suuri osa alan osaajista on aidon kiinnostuneita siitä, mitä he työssään pääsevät tekemään ja millaisia ongelmia ratkaisemaan. 

Ainakin Digialla työn merkityksellisyys syntyy oman asiantuntemuksen haastamisesta ja kehittymisestä, aitojen ongelmien ratkaisemisesta ja yhdessä onnistumisesta.

Näen rennon työskentelykulttuurin, yhteiset illanvietot, virvoitusjuomat ja muut edut enemmänkin bonuksena. Parhaimmillaan ne tukevat työssä suoriutumista, yhteishenkeä ja työpaikkaan sitoutumista. Tuskin kukaan kuitenkaan vaihtaa työpaikkaansa toimiston nurkassa olevan oluthanan, pallomeren tai pingispöydän takia.

Palkka sen sijaan voikin olla jo ihan oikea porkkana työpaikkaa valitessa.

7. Työnjälki jää näkymättömäksi

Tarua. Olen joskus itsekin erehtynyt kuvittelemaan, ettei it-alalla voisi nähdä omaa kädenjälkeään konkreettisesti. Se on täyttä puppua.

It-alalla oma työ voi konkretisoitua esimerkiksi satojen tuhansien suomalaisten käyttämänä sovelluksena, joka helpottaa aidosti ihmisten arkea. Digialla voi olla ylpeä vaikka siitä, että helpottaa työllään Helsingin seudulla liikkumista HSL-sovelluksella, auttaa pelastamaan henkiä 112-sovelluksen taustalla tai rakentaa yhteiskunnallisesti merkittävää verkkopalvelua, kuten Verohallinnon Tulorekisteriä.

Kaikki projektit eivät välttämättä ole näin näkyviä, mutta voivat olla sitäkin merkityksellisempiä sekä yritysten että yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Kuvittele tilanne, jossa esimerkiksi pankkien rahaliikenne, sähköiset kalenterijärjestelmät, julkisen liikenteen ohjausjärjestelmät, verkkosivustot tai sosiaalisen median alustat lakkaisivat toimimasta. Arkemme muuttuisi hetkessä huomattavasti vaikeammaksi. 

Haluankin antaa kollektiivisen kiitoksen kaikille it-alan ammattilaisille, jotka tekevät arjestamme niin sujuvaa, ettemme edes tule ajatelleeksi, kuinka paljon sen eteen tehdään töitä.