Aida Mikkola oli hakenut työpaikkoja jo useita kuukausia, mutta satojen hakijoiden joukosta erottuminen tuntui mahdottomalta. Työpaikka tärppäsi vasta, kun hän vaihtoi taktiikkaa. Kuinka piilotyöpaikat löytää? Aida Mikkola kertoo.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 21.4.2021. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.
Vuoden 2020 loppupuolella Aida Mikkola oli tuore terveyspsykologian maisteri ja palannut neljän vuoden opintojen jälkeen Iso-Britanniasta Suomeen. Vastavalmistunut paluumuuttaja haaveili uuden työpaikan löytämisestä kotimaasta.
Iso-Britanniassa Mikkola oli työskennellyt monipuolisesti eri terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä tehtävissä, kuten terveysassistenttina syömishäiriöosastolla ja tekemässä tutkimustyötä pitkäaikaissairauksien, hyvinvoinnin ja kehonkuvan parissa.
Omaan alaan liittyvää työkokemusta oli siis jo kertynyt, mutta ei Suomesta. Oman haasteensa työnhakuun toi myös se, ettei Mikkolan Iso-Britanniassa hankkimalla tutkinnolla voi työskennellä laillistettuna psykologina Suomessa.
”Jouduin lähtemään työnhakuun aika tyhjästä. Viimeisin työkokemukseni Suomesta oli monen vuoden takaa, enkä edes itse tiennyt tarkalleen, mitä haluaisin tehdä.”
Hän syötti työnhakukoneisiin erilaisia ammattinimikkeitä ja hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hakusanoja ja alkoi kahlaamaan läpi avoimia ilmoituksia.
”Se oli aika soveltavaa työnhakua. Oma osaamiseni ei ole sellaista, että voisi laittaa yhden tittelin hakukoneeseen ja löytää sillä kaikki avoimet paikat.”
Työnhaku käy päivätyöstä
Aida Mikkola sai huomata, että koronapandemian vuoksi työnhaussa oli moninkertainen määrä työnhakijoita avoimiin paikkoihin nähden.
”Moniin hakemiini tehtäviin oli tullut monta sataa hakemusta. Aina kun tuli viesti, että en ole jatkossa, kävin läpi kaikkia mahdollisia epätoivon tunteita. Kyllä se alkoi turhauttaa”, hän myöntää.
Mikkola kokee, että aktiivinen työnhaku käy raskautensa puolesta työstä. Eikä ainoastaan siksi, että työnhakijan päiväohjelma sisältää muun muassa työpaikkojen etsimistä, hakemusten kirjoittamista ja ansioluettelon päivittämistä.
”Vaatii myös paljon itsereflektointia ja -tutkiskelua löytää omat vahvuudet ja se tapa, jolla ne tuo esiin.”
Mikkola ehti olla työnhaussa hieman alle puoli vuotta ennen kuin päätti vaihtaa taktiikkaansa. Se osoittautui oikeaksi päätökseksi.
Piilotyöpaikat hakuun
Mikkola oli ilmoittautunut opintojensa päätyttyä työttömäksi työnhakijaksi, ja hänelle tarjottiin TE-toimiston kautta mahdollisuutta osallistua uraohjaukseen. Ohjauksen kautta syntyi ajatus oma-aloitteisemmasta työnhausta ja piilotyöpaikkojen etsimisestä.
”Listasin kaikki mahdolliset työnantajat, jotka voisivat hyötyä osaamisestani. Listallani oli etenkin järjestöjä ja terveysalan toimijoita. Kirjasin näistä ylös toiminnanjohtajat, HR-vastaavat ja muut henkilöt, joille halusin soittaa ja kysellä työmahdollisuuksista”, Mikkola kertoo.
Jo Iso-Britanniassa hän oli tottunut siihen, että moni asia ratkeaa helpoiten ja nopeiten soittamalla, mikä antoi hyvää itseluottamusta puheluiden tekemiseen.
”Oli se silti stressaavaa, kun edeltävänä iltana tiesi, että seuraavana aamuna kello kymmeneltä alkaa soittaminen.”
Puhelut saivat kuitenkin hyvän vastaanoton, ja hän pääsi kertomaan itsestään monipuolisesti eri toimijoille.
”Mitään vakiokysymystä minulla ei ollut, mutta tavoitteena oli päästä kertomaan taustastani, opinnoistani ja kiinnostuksestani hyvinvointia ja elämänlaadun parantamista kohtaan. Ajattelin, että vaikka töitä ei juuri nyt olisi tarjolla, voisin jäädä mieleen, jos myöhemmin aukeaisi sopiva rooli.”
Viikossa työhaastattelu ja uusi työpaikka
Moni arastelee työnantajalle soittamista, mutta Mikkola ei voisi olla tyytyväisempi, että tarttui puhelimeen.
Ratkaisevaksi osoittautui puhelu Epilepsialiiton toiminnanjohtajalle. Liitossa ei ollut puhelun aikaan työpaikkoja avoimessa haussa, mutta Mikkolan ja toiminnanjohtajan välille syntyi kiinnostava keskustelu pitkäaikaissairauksiin ja hyvinvointiin liittyen.
Puhelun edetessä selvisi, että töitä voisi sittenkin olla tarjolla. Eräs projektityöntekijä oli vaihtamassa uuteen rooliin talon sisällä, ja hänen jättämänsä paikka olisi mahdollisesti tulossa avoimeen hakuun.
”Puhelun aikana oli kuitenkin tullut jo ilmi, että voisin olla pätevä ja osaava ihminen tähän työhön. Minut kutsuttiin työhaastatteluun heti seuraavalle viikolle.”
Haastattelu sujui hyvin ja jo seuraavana aamuna Mikkola sai kuulla, että hänet haluttaisiin mukaan projektiin. Viikon sisään puhelusta Mikkola oli saanut työhaastattelun ja työpaikan.
”Olen viihtynyt tosi hyvin ja lähtenyt ilolla töihin. Opittavaa kyllä riittää, mutta onneksi on mielenkiintoisia juttuja tulossa”, hän iloitsee.
”Olihan tässä hyvää tuuria ja ajoitusta mukana, mutta ehdottomasti suosittelen kaikille omaa aktiivisuutta ja rohkeutta ottaa yhteyttä työnantajiin. Ymmärrän, että piilotyöpaikat voivat tuntua kaukaiselta tai absurdilta asialta, mutta soittamalla työnantajille pääsee erottumaan ihan eri tavalla kuin avoimessa haussa.”
Nyt Aida Mikkola jakaa viisi vinkkiään työnhakuun ja siihen, kuinka piilotyöpaikat löytyvät.
1. Pyydä tai ota vastaan apua
"Pääsin TE-palveluiden kautta uraohjaukseen, ja sitä kautta oma työnhakuni alkoi löytää muotoaan. Tapasin kahdesti kuussa erittäin mukavaa uravalmentajaa, jonka ammattitaidosta oli paljon hyötyä.
Ennen uraohjausta olin turhautunut, en löytänyt sopivia työpaikkoja, enkä osannut sanoittaa omaa kokemustani, tietojani ja taitojani. Valmentajasta oli näissä asioissa iso apu, ja häneltä sain idean soittaa kiinnostaville työnantajille."
2. Ota suoraan yhteyttä työnantajiin – näin piilotyöpaikat voivat löytyä
"Puheluni työnantajille otettiin todella hyvin vastaan, ja pääsin kertomaan osaamisestani ja kiinnostuksen kohteistani. Työpaikkojen edustajien ystävällisyys ja kiinnostus tulivat jopa osittain yllätyksenä.
Muutama pyysi laittamaan CV:tä ja hakemusta, osan kanssa sain todella hyvät keskustelut ja osa jopa vinkkasi muista paikoista, jos heillä ei ollut avoimia paikkoja tarjolla.
Kun avoimiin paikkoihin voi hakea satoja ihmisiä, niin piilotyöpaikkoja etsimällä ja mahdollisille työnantajille soittamalla erottuminen onnistuu ihan eri tavalla.
Samalla voi saada uutta kulmaa omaan työnhakuun."
3. Valmistaudu kertomaan itsestäsi
"Valmistauduin puheluihin laittamalla ylös muutaman rivin siitä, mitä haluan päästä itsestäni kertomaan ja mitä haluan kysyä heiltä.
Halusin tietää erityisesti kunkin työpaikan toiminnasta ja siitä, millaisia projekteja heillä on käynnissä nyt ja tulevaisuudessa.
Tämän pohjalta pääsin käymään mielenkiintoisia keskusteluja. Kaikki, joiden kanssa juttelin, vaikuttivat ilahtuneelta puhelustani ja kertoivat mielellään organisaationsa toiminnasta."
Lue myös: Hissipuheesta on hyötyä työnhaussa – 4 vinkkiä myyvän hissipuheen laatimiseen
4. Ole kohtelias ja oma itsesi
"On tärkeää olla kohtelias. Aloitin itse puhelut kertomalla, että kyselen työmahdollisuuksista ja varmistamalla, olenko tavoittanut oikean henkilön ja onko aika sopiva. Jos aikaa ei juuri silloin ollut, asiaan palattiin myöhemmin.
Osa tietysti sanoi suoraan, että avoimia paikkoja ei ole, mutta hekin keskustelivat mielellään kanssani.
Jos lähtee positiivisella, iloisella ja avoimella asenteella soittamaan, niin hyvin menee. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa lähestyä työnantajia reippaasti omana itsenään."
5. Luo rutiini
"On jännittävää soitella ihan tuntemattomille ihmisille, etenkin kun haluaa antaa itsestään hyvän kuvan ja tuoda omaa osaamista esille.
Omalla kohdallani jännitys laukesi heti, kun pääsin puhumaan ensimmäiselle ihmiselle. Kun puhelun toisessa päässä oltiin kiinnostuneita ja ystävällisiä, niin jännitys meni pois.
Yhtenä päivänä soitin niin moneen paikkaan kuin vain ehdin. Kun rutiinin saa päälle, siitä saa energiaa ja keskustelut alkavat sujua yhä paremmin."
Lue myös:
Kiikarissa piilotyöpaikka? Näin löydät työn, joka ei ole avoimessa haussa – 4 tapaa
Kannattaako työnantajalle soittaa työhakemuksen lähetyksen jälkeen? Varo tätä yleistä sudenkuoppaa