Tunneäly saa tiimit toimimaan tehokkaammin

Tunneäly rinnastetaan nykyisin perinteisemmän loogis-empiirisen älykkyyden rinnalle. Tunneäly vaikuttaa entistä parempiin työsuorituksiin, tiimien tehokkuuteen ja jopa menestymiseen. Mitä tunneäly tarkoittaa tiimityössä? Miten omaa tunneälyään voi kehittää?

Tunneälyn yksi pioneereista on amerikkalainen psykologian tohtori Daniel Goleman. Hänen mukaansa tunneäly koostuu sosiaalisista, emotionaalisista sekä henkilökohtaisista taidoista, jotka vaikuttavat kykyymme työskennellä eri ympäristöissä ja erilaisten ihmisten kanssa.

Tunneäly säätelee Golemanin mukaan innostustamme, sisukkuuttamme ja optimismiamme turhauttavissakin tilanteissa. Tunneälyn avulla kehitämme kykyjämme ymmärtää muita ihmisiä ja heidän näkökulmiaan sekä kykyä ottaa muiden mielipiteet huomioon.

Tunneäly tehostaa tiimityötä

Aiemmin suomalaisessa insinööripainotteisessa työkulttuurissa hallitsivat tilastot, faktat ja rationaalisuus. Työt tehtiin sisulla ja vaikka hammasta purren. Kaiken piti olla laskettavissa. Asiantuntijuus tarkoitti työn teknistä osaamista ja laaja tietotaitoa. Tieto oli valtaa. Eikä valtaa kannattanut jakaa.

Sittemmin työelämä on muuttunut. Toki edelleenkin arvostetaan osaamista, tietoa ja analytiikkaa, mutta pääpaino on siirtynyt teknisestä älykkyydestä sosiaaliseen älykkyyteen eli tunneälyyn.

Työelämässä entistä useampi työskentelee asiantuntijana, joten kyky työskennellä muiden asiantuntijoiden kanssa on kovaa valuuttaa. Enää ei tehdä töitä yksin myrskyn piiskaamalla kaukaisella luodolla, vaan asioista sovitaan kahvikuppien äärellä neukkareissa ja töitä paiskitaan alati vaihtuvissa tiimeissä muiden ihmisten kanssa.

Kyky tehdä töitä muiden kanssa on arvossaan. Tiimityössä tunneäly on olennainen komponentti, joka parantaa ryhmän dynamiikkaa ja tätä kautta myös tuloksentekokykyä.

Kun tiimissä tehokkuus tiivistyy

Harmonia ei ole vain puunhalailua vaan tehokkaampi tapa tehdä töitä. Kun työporukka kokoontuu yhteen, tuovat jäsenet oman osaamisensa sekä tapansa työskennellä. Harmoniset tiimit toimivat paremmin yhteen.

Erilaiset ihmiset tekevät töitä eri tavalla. Liian innokkaat osallistujat saattavat dominoida muita ja olla taakka, heikentäen näin ryhmän tehokkuutta. Heidän vastakohtansa ovat ns. vapaamatkustajat, jotka eivät taas tee mitään.

Tiimin tehokkuuden nimissä on jäsenten kyky luoda sisäisesti toimiva harmonia. Tiimin pitää puhaltaa yhteen hiileen. Kun tiimi on sopusointuinen, kaikki sen jäsenet voivat käyttää osaamistaan parhaansa mukaan. Tällöin myös ryhmässä työskentelevät huippulahjakkuudet ja luovat osaajat pääsevät todelliseen vauhtiin.

Eripuraisissa tiimeissä esiintyy vastaavasti kyräilyä ja kilpailua, pelkoa ja jopa vihaa. Ryhmän jäsenet eivät pistä parastaan ja se näkyy myös lopputuloksessa.

Tunneäly, miten sitä voi kehittää?

Mensalla ei ole nettitestiä, jolla voisi mitata oman tunneälykkyysosamäärän. Tunneälyä on mahdotonta mitata. Joten tunneälyn kehittäminen ja sen vertailu on piirun verran hankalampaa.

Tunneäly kehittyy iän ja kokemuksen myötä, joten vanhemmat työntekijät ovat harjaantuneempia kuin junioritaso. Jos sinulla ei ole vuosikymmentä aikaa odottaa kokemuksen karttumista, niin muutamalla harjoitteella pääset alkuun.

Kaikki alkaa itsetuntemuksesta. Omien tunteiden tiedostaminen ja tunteiden hallinta luo perustan tunneälylle. Kun tunnistat omat tunteesi, pystyt hallitsemaan niitä. Tunnekuohussa on mahdotonta tehdä järkeviä päätöksiä, joten ensin pitää käsitellä syyt. Mistä kiukku tai huoli syntyy?

Tärkein sosiaalisen suhteiden ominaisuus on empatia: muiden tunteiden ja näkökulmien ymmärtäminen ja erilaisten näkökantojen hyväksyminen. Tällöin painoa pistetään ihmissuhdetaidoille, läsnäololle ja kuuntelulle sekä oikeiden kysymysten kysymiselle.

Tunteiden tiedostaminen ja niiden syy-seuraussuhteiden löytäminen auttaa tunteiden käsittelyssä. Jos kollega ärsyttää, kannattaa pysähtyä ja pohtia: Mikä asia kollegassa ärsyttää? Miksi se ärsyttää? Miten voisit muuttaa suhtautumistasi asiaan?

Et voi vaihtaa kollegaa toiseen tai muuttaa kollegan käyttäytymistä, joten ainoa mitä voit tehdä on muuttaa suhtautumistasi kollegaan. Tunneälyn kehittäminen alkaa itsestä. Jos tätä ei tee, heittäytyy päätöksenteossaan omien tunteidensa armoille.

Tunneäly työkalupakkiisi

Tunneäly ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi koko ajan ’zen’. Työpaikan buddhalainen munkki, joka ei tee pahaa hyttysellekään. Tunneäly ei myöskään tarkoita sitä, että omat tunteet tulisi tukahduttaa ja toimia tilanteissa kylmän robottimaisesti. Kyse on siitä, miten hallitset omia tunteitasi.

Työssä pitää tarpeen tullen sanoa asiat suoraan ja antaa kritiikkiä. Kun annat kritiikin niin että hallitset omat tunteesi, vältät turhat tunnemyrskyt ja henkilökohtaisuudet, ja pystyt ohjaamaan keskustelun itse asiaan.

Tiimityö toimiakseen vaatii ryhmältä avoimuutta, yhteishenkeä, positiivisen palautteen antamista, luottamusta sekä empatiaa. Erilaisuuden arvostaminen, kuuntelu ja kykyä puuttua ennakkoluuloihin auttaa sinua kehittämään osaamistasi ja tunneälyäsi. Ja näin pystyt toimimaan myös tiimisi parhaaksi.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

7 taitoa, jotka tekevät jokaisen CV:stä vahvemman
Miten erottua joukosta ryhmähaastattelussa
Monimuotoinen työyhteisö on tärkeä tasa-arvon, myös bisneksen kannalta

Lähteet:

Daniel Goleman (2005): Tunneäly. Lahjakuuden koko kuva.
Esa Lehtinen: Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa
Duodecim Terveyskirjasto: Tunneälyn määritelmiä