Huono maine maksaa maltaita työnantajalle – asiantuntija varoittaa yleisestä ongelmasta: ”Rahan perässä tullut lähtee helposti”

Huono maine näkyy lovena työnantajan kukkarossa – tutkimuksen mukaan jopa tuhansina euroina yhtä rekrytointia kohden. Duunitorin työnantajakuvan asiantuntija Lauri Vaisto kertoo, millainen muutosmatka auttaa parantamaan työnantajan mainetta.

Työnantajan maineessa ei ole kyse kirsikasta kakun päällä, vaan elintärkeästä asiasta organisaation tulevaisuuden kannalta. Kehno maine tulee nimittäin kalliiksi. Työnantajakuvan merkitys korostuu nykyajassa, kun kilpailu osaajista kiristyy ja moni ala kärsii jo kroonisesta työvoimapulasta.

Harvard Business Review’n artikkelin (2016) mukaan huono työnantajamaine maksaa 4 723 dollaria, eli noin 4 482 euroa yhtä rekrytointia kohden. Kun otetaan huomioon inflaatio, vuoden 2022 rahassa puhutaan itse asiassa jopa  5 355 eurosta per rekrytointi. 

Harvard Business Review’n selvityksen mukaan huonomaineisen työnantajan tulee korottaa palkkaa rekrytoinnin toteutumiseksi vähintään 10 prosenttia aiotusta, mutta vain 28 prosenttia osaajista suostuu töihin korotuksenkaan jälkeen. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kieltäytyisi huonomaineisesta työpaikasta – korkeammasta palkasta huolimatta.

Suomalaisten mediaaniansio yksityisen sektorin töissä on noin 3 500 euroa kuukaudessa, minkä päälle kymmenen prosentin korotus toisi bruttona noin 350 euroa, josta verotus veisi osansa.

Voiko palkalla kompensoida huonoa työnantajakuvaa?

”Huonon työnantajakuvan seurauksena työnantajalla ei välttämättä ole muuta mahdollisuutta kuin houkutella osaajia rahallisella korvauksella kompensoidakseen muita puutteita. Palkkasotilaisiin on kuitenkin läpi historian liittynyt lojaliteettiongelmia: rahan perässä tullut myös herkästi lähtee rahan perään”, varoittaa Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

Työsuhteen solmiminen perustuu aina kokonaisarvioon siitä, mitä kumpikin osapuoli voi toisilleen tarjota: rahallisen korvauksen lisäksi työntekijällä  on myös muita toiveita ja odotuksia työpaikan sekä uran suhteen.

”Työnantajakuvassa aika pienetkin säröt voisivat saada ihmisen epäilemään kymmenen prosentin lisäkorvauksen riittävyyttä. Puutteet perusasioissa, kuten palkanmaksun säännöllisyydessä, työturvallisuudessa tai työntekijöiden inhimillisessä kohtelussa saisivat varmasti miettimään ainakin kahdesti, kannattaako lähteä mukaan”, Vaisto jatkaa.

Mitä hyvä työnantajakuva vaatii nykyaikana?

Tuore Työnhaku Suomessa -tutkimus osoittaa, että kun ihminen pohtii työpaikan vaihtamista, vetovoimatekijäksi saattavat riittää niinkin perustavanlaatuiset asiat kuin työstä maksettava palkka tai jopa työpaikan houkuttelevampi sijainti. Jos maineessa on isoja lommoja, perusasiat eivät kuitenkaan  riitä.

”Absoluuttista hyvää tai huonoa työnantajakuvaa ei ole olemassakaan, koska eri ihmiset arvostavat työnantajassa hieman eri asioita. Aiemmin mainitsemiani puutteita perusasioissa voidaan kuitenkin pitää universaaleina huonon työnantajuuden merkkeinä.”

Tutkimuksen mukaan työpaikan vaihdon suhteen iso merkitys on myös sillä, mitä mahdolliset työtehtävät sisältävät.

"Tämä on tärkeä viesti jokaiselle, joka laatii työpaikkailmoituksia: selkeään kuvaukseen työstä kannattaa panostaa. Pohjimmiltaan hyvässä työnantajakuvassa on aina kyse siitä, että pyrkii olemaan hyvä työnantaja. Lisäksi täytyy tehdä töitä sen eteen, että viesti hyvästä työnantajuudesta myös tavoittaa halutun yleisön", Vaisto kiteyttää.

Miten Duunitorin asiantuntijat auttavat työnantajakuvan kehittämisessä? Lue palveluistamme.

8 vinkkiä työnantajakuvan parantamiseksi

1. Aloita selvittämällä, millainen maineenne tarkalleen ottaen on – ja mistä se johtuu.
2. Jos huono maine johtuu virheellisistä mielikuvista, niitä voi korjata viestinnällä.
3. Jos huono maine johtuu omista käytännöistä, silloin on ensin keskityttävä niiden korjaamiseen.
4. Tärkeää on, että erityisesti organisaation ylin johto tunnistaa muutostarpeen ja sitoutuu siihen.
5. Heikko johtaminen ei parane hetkessä. Siihen on varattava aikaa ja resursseja.
6. Henkilöstö on hyvä ottaa mukaan kehitystyöhön, sillä he ovat jatkossakin tärkeä viestikanava organisaation ulkopuolelle.
7. Jo muutosmatka itsessään on positiivinen viesti. Maine saattaa parantua jo siitä tiedosta, että organisaatio on sitoutunut parantamaan tapansa. Muutos on joka tapauksessa maltettava viedä loppuun asti.
8. Kun varsinaiset ongelmakohdat on korjattu, kannattaa tuoda esiin myös sellaisia asioita, jotka organisaatiossa toimivat hyvin. Liian aikaisessa vaiheessa niiden korostaminen saattaa vaikuttaa yritykseltä peitellä ongelmia.

Mitä muuta Työnhaku Suomessa -tutkimuksesta selvisi? Lataa tutkimus maksutta ≫

Lue myös:

Työnantaja, pitäisikö kurkata peiliin? Näin tutkit työyhteisösi herättämiä mielikuvia – 5 vinkkiä

3 työnantajabrändäyksen sudenkuoppaa – ja kuinka vältät ne 

Tässä ovat Suomen kiinnostavimmat työnantajat – listalla yllätysnimiä ja tuttuja brändejä