Houkutteleeko vuorotteluvapaa? Vuorotteluvapaa on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka kaipaavat hengähdystaukoa. Työhistorian on oltava vähintään 20 vuoden pituinen.
Vuorotteluvapaa tarjoaa työssä käyvälle mahdollisuuden pidempään vapaaseen, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi akkujen lataamiseen, opiskeluun tai vaikka elinikäisen haaveen toteuttamiseen.
Työnantajan on palkattava vapaalle jäävän työntekijän sijaiseksi työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja. Tämä mahdollistaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden kerätä työkokemusta, kehittää itseään ammatillisesti ja parantaa työllistymisen mahdollisuuksiaan jatkossa.
Työnantajalle vuorotteluvapaajärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden saada uutta osaamista organisaatioon.
Milloin voi jäädä vuorotteluvapaalle?
Vuorotteluvapaalle voivat jäädä kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät, jotka ovat ehtineet olla työelämässä vähintään 20 vuotta. Ennen vuorotteluvapaalle siirtymistä työntekijän on oltava saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta.
Mikäli työ ei ole kokoaikainen, tulee työajan olla vähintään 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Vuorotteluvapaalle jäämisen yläikäraja riippuu eläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä enää silloin, kun eläkkeen alaikärajaan on aikaa alle 3 vuotta.
Vuorotteluvapaan hakeminen
Työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista siihen TE-toimistoon, jonka alueella vuorotteluvapaalle jäävän työpaikka sijaitsee.
Vuorotteluvapaalle jäävän on lisäksi toimitettava ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä. Edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus on todistettava esimerkiksi kopiolla palkkatodistuksesta.
Heti vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen työnantajan on toimitettava selvitys työttömän työnhakijan palkkaamisesta vapaan ajaksi. Tämä voi olla esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta.
Vuorottelukorvaus maksetaan vuorotteluvapaan ajalta
Vuorotteluvapaan ajalta voi saada vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota maksettaisiin korvauksen saajalle, jos tämä jäisi työttömäksi.
Työntekijän työntekovelvoite ja palkanmaksu keskeytyvät vuorotteluvapaan ajaksi, mutta työsuhde pysyy yhä voimassa. Vuorotteluvapaalla ei siis makseta varsinaista palkkaa. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle ei kerry myöskään vuosilomaa.
Työttömyyspäiväraha lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, joita korvauksen saaja on saanut vuorotteluvapaata edeltävien 52 viikon ajalta.
Mikäli korvauksen saaja on ollut ennen vuorotteluvapaan alkua työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa ennen vuorotteluvapaan alkua, lasketaan korvaus ansiosidonnaisesta päivärahasta, ja korvauksen maksaa tällöin työttömyyskassa.
Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.
Laske Kelan laskurilla, kuinka paljon saisit vuorottelukorvausta »
Vuorotteluvapaan sijaisen on oltava työtön työnhakija
Työnantajan tulee palkata vuorotteluvapaan sijaiseksi työtön työnhakija, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
- Työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana
- Alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi
- Työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias
Lähteet: TE-palvelut, Kela, EK, Erto
Lue myös:
Oletko jumissa työssä, jossa et viihdy? Katso uravalmentajan 4 vinkkiä unelmatyön löytämiseen
Alanvaihto harkinnassa? Kysy ainakin nämä kaksi kysymystä itseltäsi
Miksi työpaikkaan sitoudutaan kuin avioliittoon? Vaihtamalla paranee, uskoo Alf Rehn