Verotus

Yrityksen verotus voi tuntua alkuun vaikealta asialta. Tämän jutun luettuasi ymmärrät kuitenkin perusasiat, joilla pääset alkuun.

Yrityksen verotus ei ole niin koukeroista kuin ennalta voi tuntua. Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro avaa tärkeimmät pointit, joiden avulla pelko verokarhusta haihtuu ilmaan.

”Muista jo yritysmuotoa valitessasi, että eri muotoja verotetaan eri tavoin. Tämä voi vaikuttaa yritysmuodon valintaan”, Linna-Aro sanoo.

”Yritystä perustettaessa ilmoittaudu ennakkoperintärekisteriin, ja jos tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa, myös arvonlisäverorekisteriin. Tärkeää on ottaa heti alusta lähtien selvää Verohallinnon ilmoitusvelvollisuuksista sekä siitä, mitä pitää maksaa, kuinka paljon ja milloin.”

Linna-Aro suosittelee käyttämään yrityksen taloudenhallinnan apuna kirjanpitäjää, ellei yrittäjällä itsellään ole erityistä kiinnostusta ja perehtyneisyyttä aiheeseen.

Lue myös: Näin valitset kirjanpitäjän oikein

Toiminimen verotus 

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi maksaa veronsa ennakkoverona yrityksen tuloksen mukaan. Tulos lasketaan vähentämällä veronalaisesta tulosta sen hankkimisesta aiheutuneet kulut.

Arvion elinkeinotoiminnan tulosta yrittäjä tekee itse Verohallinnon sivuilla. Alussa tulosta voi olla vaikeaa arvioida, jos tulot ovat epävarmoja ja kulut vaihtelevat. Halutessaan yrittäjä voi yrittäjän taipaleensa alussa seurata liiketoiminnan kehitystä esimerkiksi muutaman kuukauden ja tehdä arvion vasta sitten.

Linna-Aro suosittelee kuitenkin, että ennakkoveroja kannattaa alkaa maksaa kuitenkin heti parhaan arvionsa mukaan. Arviota voi kuitenkin muokata vuoden mittaan Verohallinnon sivujen kautta.

”Jos ennakkoverot ovat olleet verovuoden alusta hyvin pienet, maksupaine loppuvuotta kohti voi olla kova tai mätkyt isot. Pitäisi olla hereillä vuoden aikana, ettei tule yllätyksiä myöhemmin.”

Vuodesta 2017 alkaen toiminimen verotuksessa on vähennetty viisi prosenttia elinkeinotoiminnan tulosta. Tätä kutsutaan yrittäjävähennykseksi. Vähennyksen jälkeen tulos verotetaan yrittäjän ansiotulona ja mikäli yritykseen on kertynyt nettovarallisuutta, mahdollisesti myös pääomatulona.

Pääomatulojen veroprosentti on 30 aina 30 000 euroon saakka ja sitä ylittävästä määrästä 34 prosenttia. Koko yritystulo kannattaa siis ottaa ansiotulona, jos ansiotulon veroprosentti on pääomaveroa pienempi.

Muista siis, että toiminimeä verotetaan henkilönä, ei yrityksenä. Toiminimiyrittäjää verotetaan hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella. Yritystoiminnan lisäksi myös muut mahdolliset tulot vaikuttavat verotukseen.

”On tärkeää ymmärtää, että kaikki toiminimen raha on yrittäjän rahaa. Yksityisotto eli varojen nosto yrityksestä ei pienennä yritystoiminnan tulosta, vaan se on tuloa, joka verotetaan toiminimen tulona.”

Lue myös: Näin perustat toiminimen

Osakeyhtiön verotus

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja se maksaa tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa ennakkoveroina. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja.

Osakeyhtiöstä voidaan maksaa osakkeenomistajille kertyvästä pääomasta osinkoja. Osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta.

Osinkojen verotus määräytyy osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan puolestaan jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuus yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.

Osakeyhtiön osinkojen verotus vaihtelee sen mukaan, jakaako yritys osinkoina yli vai alle kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Mikäli osinkoina jaetaan alle kahdeksan prosenttia, osingon maksaja tekee osingoista 7,5 prosentin ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150 000 euroa. Ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 prosenttia.

Osinkojen verotuksesta voit lukea lisää täältä.

Lue myös: Näin perustat osakeyhtiön

Osakeyhtiöstä toiminimeksi

Vuoden 2019 heinäkuun alusta osakeyhtiön voi perustaa ilman aiemmin vaadittua 2500 euron alkupääomaa. Linna-Aro uskoo tämän muutoksen tekevän osakeyhtiöstä entistä suositumman yhtiömuodon. Onko osakeyhtiöön vaihtaminen kannattavaa?

"Se kannattaa tapauskohtaisesti miettiä. Jos yritystoiminta on pienimuotoista, toiminimi on tyypillisempi ja kevyempi vaihtoehto. Osakeyhtiössä byrokratia on raskaampaa, mutta siellä osakas voi ottaa palkkaa, luontoisetuja, osinkoja sekä saada sellaisia verovapaita henkilökuntaetuja, jotka eivät toiminimen puolella onnistu", Linna-Aro kertoo.

Hänen mukaansa osakeyhtiötä voi pitää taloudellisesti toiminimeä järkevämpänä vaihtoehtona, jos yrittäjä maksaa tuloksesta veroa yli 30 prosenttia.

Verovähennykset

Moni painii sen kanssa, mitä kaikkea saa laittaa yrittäjänä vähennyksiin.

”Yleisohje on se, että kaikki elinkeinotoiminnan eli yritystoimintaan liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia”, Linna-Aro tiivistää.

Tyypillisimpiä vähennyksiä ovat YEL-vakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus, työttömyyskassan maksut, kirjanpitäjän palkkiot, puhelinlasku, työtilan vuokra, työkalut ja -tarvikkeet, mahdolliset ohjelmistot, koulutukset, työmatkat, autokulut ja puolet edustuskuluista.

Miten arvonlisäverotus toimii? 

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Yrittäjä sisällyttää myyntihintoihinsa arvonlisäveron.

Yrittäjän arvonlisäverolliseen toimintaan liittyvien hankintojen maksamat arvonlisäverot vähennetään myynnin arvonlisäverotuksesta, ja erotus maksetaan valtiolle.

Jos liikevaihto on alle 10 000 euroa, koko liikevaihto on arvonlisäverotuksessa verovapaata. Liikevaihdon ylittäessä tämän määrän maksettava arvonlisävero kasvaa liukuvasti täyteen määrään 30 000 euron liikevaihtoon saakka.

Tätä 30 000 euron alittavan liikevaihdon alarajahuojennusta pitää muistaa itse hakea, ja huojennus maksetaan takaisin tilikauden päätyttyä.

Jatka Yrittäjän oppaan lukemista tästä – ja yritä jo!

Lähteet: Vero.fi, Suomen Yrittäjien artikkeli 1 ja 2 ja 3, Uusyrityskeskuksen Perustamisopas alkavalle yrittäjälle 2019