Tiesitkö tästä työttömyysturvan sudenkuopasta? Voi johtaa tuhansien eurojen menetykseen

Työntekijän työttömyysturvassa on maksullinen porras, jonka ostaminen on lailla säädetty hyvin kannattavaksi. Jopa niin kannattavaksi, että sen lunastamatta jättäminen voi tulla todella kalliiksi.

Suomessa jokaisella työntekijällä on valtion verorahoilla mahdollistettu perustason työttömyysturva, jonka hallinnoinnista vastaa Kela. Tämä tarkoittaa, että jos jäät työttömäksi, sinulla on automaattisesti olemassa jonkinlainen varasuunnitelma.

Tämä varasuunnitelma ei tosin ole kovin hyvä. Erityisesti kun ottaa huomioon, että saatavilla olisi myös ansiosidonnainen päiväraha.

Suomessa Kelan lisäksi työttömyysturvaa tarjoavat myös työttömyyskassat. Niiden jäsenyys maksaa halvimmillaan noin 80–100 euroa vuodessa. Jäsenyyttä vastaan työntekijä saa oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan, joka on merkittävästi suurempi kuin Kelan myöntämä työttömyysetuus.

Ansiosidonnainen päiväraha voi olla tuhansia euroja Kelan työttömyysetuuksia suurempi

Työttömyyskassan jäsenyydellä voi olla yllättävän suuri taloudellinen vaikutus, jos joutuu työttömäksi.

Kelan maksaman työttömyysetuuden määrä on 800,02 euroa kuukaudessa ilman korotuksia ja veroja. Työttömyyskassaan kuuluvalla mediaanituloisella suomalaisella (bruttotulot 3 444 € kuukaudessa) vastaavan etuuden määrä on 1 921 euroa kuukaudessa. 

Noin sadan euron vuosittaisella jäsenmaksulla saa siis työttömyyden yllättäessä keskimäärin yli tuhat euroa suuremman kuukausitulon (brutto).

Kuten huomata saattaa, kassan jäsenyys on tehty Suomessa erittäin kannattavaksi. Jopa niin kannattavaksi, että siitä on muodostunut sudenkuoppa niille, jotka eivät jäsenyyttä syystä tai toisesta lunasta. Heidän työttömyysturvansa on olennaisesti pienempi, koska he eivät nauti ansiosidonnaisesta päivärahasta.

Yksinkertaisin keino välttää sudenkuoppa on liittyä jonkin työttömyyskassan jäseneksi. 

Katso lista kaikista työttömyyskassoista »

Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kaksi eri asiaa

Useimmat suomalaiset liittyvät kassan jäseneksi ammattiliittoon liittymisen yhteydessä, ja moni uskoo niiden olevan yksi ja sama asia. Näin ei kuitenkaan ole. Ammattiliitot ja työttömyyskassat ovat erillisiä toimijoita, joskin useilla ammattiliitoilla on myös liiton nimeä kantava työttömyyskassa. 

Työttömyyskassojen tehtävänä on järjestää jäsenilleen lakisääteistä työttömyysturvaa, kun taas ammattiliitot palvelevat jäseniään aivan muilla tavoin – esimerkiksi neuvottelemalla työehdoista ja palkoista tai antamalla työelämän oikeudellista tukea.

Voit olla jäsen halutessasi joko molemmissa tai vain toisessa näistä. Jos haluat saada ansiosidonnaisen turvan, sinun täytyy kuitenkin kuulua vain työttömyyskassaan ja maksaa ainoastaan työttömyyskassan jäsenyys. Tämä on puhtaasti taloudellisen työttömyysturvan näkökulmasta halvin vaihtoehto.

Maksat työttömyyskassoista, vaikka et kuuluisikaan niihin

Miten työttömyyskassat voivat tarjota näin mittavia etuuksia vain noin 100 euron vuosihinnalla? Syy löytyy työttömyysvakuutusmaksusta, joka pidätetään jokaisen työntekijän palkasta automaattisesti palkanmaksun yhteydessä. Sillä rahoitetaan muutaman mutkan kautta työttömyyskassoja, kuuluipa työntekijä niihin tai ei.

Todellisuudessa jäsenyyden hinta on siis kalliimpi, koska työntekijät maksavat ”jäsenmaksuja” kassan normaalin jäsenmaksun lisäksi myös suoraan palkastaan.

Työttömyysvakuutusmaksun määrä on 1,5 prosenttia palkasta. Keskituloisella tämä tarkoittaa noin 550 euron vuosittaista maksua. Sen lisäksi työnantaja maksaa pottiin vielä 0,52 prosentin palkkaa vastaavan summan.

Työntekijänä maksat siis jo nyt työttömyyskassoista. Siitäkin syystä on erittäin kannattavaa lunastaa vastine näille maksuille työttömyyskassoihin liittymällä. 

Lue myös:

Peruspäiväraha, ansiosidonnainen vai työmarkkinatuki? Lue, miten työttömän etuudet toimivat

Miksi työtöntä ei haluta palkata? Taustalla yleiset ennakkoluulot: ”Voi herättää kysymyksiä”

Kun Lauri irtisanottiin, ensin hävetti – haluaa nyt sanoa suorat sanat työssäkäyville