Introvertti Marja Rahkola, 22, ei halua jutustella, vaan tehdä työnsä rauhassa. Nyt hän kertoo, miten introvertit persoonallisuuden piirteet ovat vaikuttaneet hänen urapolkuunsa, ja mikä häntä työelämässä ärsyttää.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 22.4.2019.
"Työskentelen tällä hetkellä siivojana sairaalan leikkausosastolla. Lisäksi olen opiskellut aikoinaan tarjoilijaksi. Introverttiudella on ollut vaikutusta alavalintoihini. Kun tein tarjoilijan töitä, huomasin, etten tykkää olla esillä. En pitänyt siitä, että minun piti kertoa kahdentoista hengen seurueelle, mitä he syövät.
Siivoustyö kiehtoi minua, koska ajattelin, että siinä saa pääosin tehdä töitä yksin ja rauhassa. Siivouskohteessani meitä on neljän hengen porukka. Työskentelemme kahdessa vuorossa, ja meillä on aina työpari. Ei siinä oikeastaan ikinä pääse olemaan yksin, mutta olen kumminkin tykännyt.
Olen huomannut, että myös työparini on introvertti. On helpottavaa, ettei tarvitse koko ajan puhua, vaikka tehdäänkin töitä yhdessä. Ei tule mitään painetta.
Silloin, kun minulla on iltaviikko, ja menen vasta yhdeltä töihin, en sovi viikolle mitään tapaamisia. Olen mielelläni aamut itsekseni ja latailen akkuja. Sitten jaksan taas työpäivän.
Ystäväni ovat jo tottuneet siihen, etten työpäivän päälle välttämättä jaksa nähdä. Ja heille on ihan ok, että tarvitsen oman ajan.
Kun on hiljaa, on aikaa huomata
En ole työporukkamme höpöttäjä. Sen sijaan kuuntelen paljon. Kuulen asioita, joita on mahdollisesti kohta tapahtumassa. Tarkkailen ympäristöä ja huomaan pieniä asioita. Monet hoitajat ovat ruvenneet sanomaan minulle, että hei, kun olet niin hyvä löytämään kaikkea, niin kun meillä on mennyt tämä ja tämä hukkaan, niin jos löydät sen, niin tule huikkaamaan.
Joskus, kun olen siivoamassa jotain tilaa, sinne tulee hoitaja tai lääkäri. Huomaan, että hän haluaisi jutella kanssani. Jäädäkö sitten juttelemaan? Vai keksisikö jonkun hienon tekosyyn poistua tilanteesta heti?
En itse kaipaa normaalin kanssakäymisen lisäksi jutustelua – on hankalaa puhua vaikkapa säästä. Puhuisin mieluummin kaikista synkimmistä ja syvimmistä aiheista, mutta puolituttujen kanssa sellaiseen ei oikein voi lähteä. Syviin keskusteluihin sukeltaminen on kivaa.
Pitääkö siivoojankin olla suupaltti?
Kun katson työpaikkailmoituksia, niin työstä riippumatta tunnutaan haluavan ulospäinsuuntautunutta ja sosiaalista ihmistä. Itselle tulee vähän sellainen olo, että onko minun edes järkeä hakea tuommoista paikkaa, vaikka se saattaisi kiinnostaa minua.
Osaan kyllä heittää juttua, kunhan tutustun ihmisiin, ja heistä tulee tuttuja. En vain ole alusta asti kauhea suupaltti. Välillä tuntuu kauhean turhauttavalta, että eikö nyt edes siivoushommissa pärjää, jos tekee työnsä hyvin, noudattaa työaikoja ja on kohtelias.
Toivoisin, että introvertit vapautuisivat syyllisyydestä. Meidän tulisi olla tyytyväisiä siihen, millaisia olemme, ja hyväksyä, että vaikka meillä ei ehkä ole samanlaisia ominaisuuksia kuin ekstroverteillä, voivat omat ominaisuutemme olla arvokkaita."
Teksti: Mari Lamminaho
Lue myös:
Oletko enemmän introvertti vai ekstrovertti? Nämä 15 piirrettä paljastavat
Ymmärrä introverttiä kollegaa – 4 asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää introvertista työelämässä