Työpsykologi Jaakko Sahimaa työskenteli osana #Koeaika-sarjaa kuukauden rakennusyhtiö YIT:llä ja yllättyi alan monipuolisuudesta. Sahimaa piti kokeilustaan päiväkirjaa – lue, mitä hän oppi.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä YIT:n ja Jaakko Sahimaan kanssa.
Rakas #Koeaika-päiväkirjani, voitko uskoa, että on jälleen vierähtänyt kokonainen kuukausi uudessa työpaikassa täysin uudella alalla?
Takana on nyt neljä viikkoa YIT:llä ja rakennusalalla, ja veljet, miten mielenkiintoisia viikkoja ne ovat olleet!
Kuuntele #Koeaika-podcastista lisää Jaakko Sahimaan oivalluksia sekä asiantuntijoiden näkemyksiä rakennusalan arjesta, merkityksestä ja fyysisestä ja psykologisesta työturvallisuudesta:
Ensimmäinen päivä – asiantuntijasta harjoittelijaksi
Avaan YIT:n pääkonttorin oven jännityksen sekaisin tuntein. Olen aloittamassa harjoittelijana alalla, josta minulla ei ole juuri minkäänlaista kokemusta.
Huomaan nopeasti, että en ole yksin. Aulassa odottaa lauma muitakin samana päivänä YIT:llä aloittavia harjoittelijoita. En taida olla ainoa, jota jännittää.
Minulle selviää, että joka vuosi jopa 700–800 harjoittelijaa saa harjoittelupaikan YIT:llä ja pääsee hyödyntämään koulussa oppimiaan asioita käytännössä esimerkiksi ”haalariharjoittelijoina”, työnjohdossa, työmaa- ja projekti-insinööritehtävissä tai vaikka HR:n, viestinnän tai muiden asiantuntijatehtävien parissa.
Saan kuulla, että työskentelen kuukauden projekti-insinööriharjoittelijana. Tuntuu hieman oudolta vaihtaa asiantuntijan silmälaseista harjoittelijan hattuun – onhan valmistumisestani jo aikaa ja olen työskennellyt erilaisissa organisaatiopsykologin tehtävissä jo pidempään.
Vaan eihän psykologin pätevyys ole valmistanut minua rakennusalan arkeen. Siispä untuvikkona eteenpäin!
Nyt kerron, miten kuukausi YIT:llä eteni – ja mitä opin matkan varrella:
Lämmin ja perusteellinen perehdytys
Minut toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi taloon ja otetaan osaksi kattavaa perehdytysohjelmaa.
YIT:n organisaatio, liiketoiminta, käytännön ohjeet sekä tietysti arvot ja visiot tulevat tutuiksi jo ensimmäisten päivien aikana.
”Enemmän elämää kestävissä kaupungeissa” kuulostaa päämäärältä, jonka edistämiseen haluan sitoutua.
Yleisperehdytyksen jälkeen saan tutustua YIT:n turvallisuusohjeistuksiin sekä työmaaperehdytykseen käytännössä. Viimeistään nyt ymmärrän, miten kriittisessä roolissa turvallisuus ja ohjeiden noudattaminen ovat rakennusalalla.
Rakennusalan arki haltuun
Kun takana on viikko perehtymistä, alan hiljalleen ymmärtää, kuinka isossa roolissa YIT:n hankkeet ovat suomalaisten elämässä. YIT:n ammattilaiset rakentavat meille metroasemia, tuulivoimaloita, uusia koteja, kouluja, toimistorakennuksia ja elämää sykkiviä kaupunginosia.
On upeaa nähdä, miten kokonaisia kaupunkiympäristöjä suunnitellaan terveyttä, viihtymistä ja hyvää elämää tukeviksi – meitä kaikkia varten.
Olen mukana projektissa, jossa rakennetaan uutta koulua. Seuraan ihaillen, miten YIT:n ammattilaiset neuvottelevat projekteista, budjeteista, aikatauluista, hankinnasta ja monesta muusta tärkeästä asiasta.
Harvoin tulee ajatelleeksi, että jokainen rakennusprojekti lähtee liikkeelle jo vuosia ennen kuin yhtäkään työmaa-aitaa on pystytetty.
Rakennustyömaalla suunnitelmat muuttuvat käytännöksi
YIT:llä uskotaan, että jokaisen alalla työskentelevän on hyvä tuntea myös työmaan arki ja tietää, mitä työmaa-aitojen takana ihan oikeasti tapahtuu.
Saan siis pukea ylleni YIT:n neonkeltaisen, heijastavan työasun, kypärän, suojalasit ja muut turvavarusteet. Univormu saa melkein unohtamaan, että olen vieraalla maaperällä. Kun pääsen työmaalle, mietin, huomaavatko kaikki, että olen alalla täysi noviisi. Päätän uskotella itselleni, että menen läpi rakentamisen asiantuntijana.
Työmaalla saan taas muistutuksen siitä, että valtavissa projekteissa on mukana valtava määrä ihmisiä, joiden kaikkien on pelattava saumattomasti yhteen.
Projektinjohto, projekti-insinöörit, vastaavat mestarit, työmaainsinöörit, työnjohto ja rakennustyöntekijät varmistavat työmaalla, että projektit etenevät sovitun mukaisesti.
Turvallisuus lähtee korvien välistä
Kolmas viikkoni YIT:llä on Terveys- ja turvallisuusviikko, jonka aikana keskustellaan terveellisistä ja turvallisista työskentelytavoista niin työmaalla kuin toimistollakin.
Teema on tärkeä, koska rakennusala on yksi niistä aloista, joissa turvallisuusasiat on otettava erittäin vakavasti, sillä työhön liittyy fyysisiä riski- ja vaaratilanteita. Alalla onkin paljon erilaisia mittauksia, kierroksia ja katselmuksia, joiden avulla työmaiden turvallisuuden tilaa valvotaan ja kehitetään jatkuvasti.
Mikään ei kuitenkaan korvaa jokaisen henkilökohtaista vastuuta turvallisuuden edistämisessä, sillä olemme kaikki vastuussa omasta ja työkavereidemme turvallisuudesta – ja jokaisella on oikeus päästä töistä kotiin terveenä.
Siirryn viikon aikana hetkeksi kisällistä mestariksi ja laitan työpsykologisen osaamiseni hyötykäyttöön, kun saan tehtäväkseni analysoida alan turvallisuuskäytänteitä psykologisen ja henkisen turvallisuuden näkökulmista.
Muistutan, että avoin viestintä ja luottamus työyhteisössä auttavat monen turvallisuusriskin torjumisessa.
Lue lisää ajatuksiani rakennusalan turvallisuudesta »
Ennakkoluulot uusiksi kuukaudessa
Kuukausi on loppusuoralla, ja on aika vetää havaintoja ja oppeja yhteen.
Ajattelin etukäteen, että työpsykologin osaaminen on niin kaukana rakennusalasta kuin vain on mahdollista, mutta kuukauden aikana tuli vastaan useita tilanteita, joissa siitä olikin hyötyä.
Olen saanut päivittää ennakkoluulojani toden teolla, sillä rakennusalalla on tarjolla todella monenlaisia työtehtäviä, joissa tarvitaan hyvin erilaista osaamista.
Yksi hienoimpia asioita kuukauden aikana onkin ollut seurata, miten eri alojen osaajat saavat yhdessä aikaan jotain hienoa.
Työn merkityksellisyys syntyy konkretiasta
Tiedän jo nyt, että jään kaipaamaan sitä konkretiaa, joka on rakennusalalla vahvasti läsnä. Ymmärrän entistä paremmin, miten merkityksellistä on, kun oman työn lopputulos on jotain pysyvää ja käsinkosketeltavaa.
Olen jopa hieman kateellinen – minäkin osoittaisin mielelläni, että tämä rakennus, asuinalue tai koulu on olemassa osittain minun työni ansiosta.
Jatkossa muistan useammin, että jokaisen toimivan kodin, koulun, toimiston ja kaupunginosan taustalla on tuhatpäinen joukko ihmisiä, jotka ovat mahdollistaneet meille nämä arkipäiväiseltä tuntuvat asiat.
Huomaamme usein näiden ihmisten tekemän työn merkityksen vasta silloin, jos asiat ovat pielessä.
Ehkä meidän jokaisen olisi syytä arvostaa rakennusalan osaajien tekemää työtä enemmän – se nimittäin koskettaa meistä jokaista ja mahdollistaa mielekkään arjen ja elämän.