Pula hoitajista ja lääkäreistä uhkaa jo kansanterveyttä. Samaan aikaan HUS Diagnostiikkakeskuksen henkilöstötilanne on parempi kuin kymmeniin vuosiin, kertoo johtaja Lasse Lehtonen. Miten tämä on mahdollista?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osaajapula alkaa saada Suomessa valtavat mittasuhteet. Kun hoitajia ja lääkäreitä ei ole, hoitojonot kasvavat ja terveysongelmat hankaloituvat.
Suomalaisten eliniänodote on laskenut jo kahtena vuotena peräjälkeen. Syitä taustalla ovat muun muassa terveydenhuollon yleinen ylikuormittuminen ja koronapandemia.
”Tämä vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen. Jos eliniänodote laskee kolmattakin vuotta, meistä tulee ensimmäinen pohjoisen Euroopan maa, jossa terveyden jatkuvasti paraneva kehitys kääntyy huononemiseksi. Toivottavasti näin ei kävisi”, toteaa HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Lehtosen johtamassa HUS Diagnostiikkakeskuksessa henkilöstötilanne on kuitenkin poikkeuksellisen hyvällä tolalla.
”Me olemme onnistuneet houkuttelemaan osaajia. Että kyllä keinojakin tilanteen kääntämiseksi on.”
Palataan niihin myöhemmin. Aloitetaan sote-alan osaajapulan isosta kuvasta.
Tilastojen valossa osaajia olisi – ”absurdi tilanne”
Lehtonen on työskennellyt useita vuosia Euroopan komission asiantuntijaryhmässä, joka pohtii jäsenmaiden terveydenhuollon tilannetta. Hänen mukaansa hoitajia ja lääkäreitä on Suomessa itse asiassa melko hyvin – etenkin kun verrataan maan väkilukuun.
”Absurdia on, että meillä on asukasta kohti eniten koulutettuja hoitajia EU:n alueella – vain Sveitsissä ja Norjassa on enemmän. Lääkäreiden määrässäkin olemme keskitasoa. Ei meillä objektiivisesti katsoen pitäisi olla pulaa osaajista.”
Mistä sitten kiikastaa, kun lääkäreitä ja hoitajia kiistatta silti tarvitaan lisää?
Lehtonen nostaa muutamia epäkohtia esiin.
1. Työpanos valuu vääriin asioihin
Lehtosen mukaan osajaat eivät tee riittävästi sitä työtä, johon heidät on koulutettu.
”On tullut niin sanottua metatyötä eli erilaista neuvontaa, kokousta ja konsultointia, jota ei muualla maailmassa ole. On tullut hoitotakuut ja hoidontarpeen arvioinnit.”
Hän kuvaa nykyistä julkista sote-järjestelmää muun muassa sanoilla ”esterata” ja ”aikamoinen työvoimasyöppö”.
”Euroopassa mennään yleensä perhelääkäriin, joka arvioi, mitä tehdään. Suomessa on monta kierrosta erilaisia soittoja ja takaisinsoittoja, jotka täytyy ohittaa, jotta pääsee lääkärille.”
Tämä syö monien ammattilaisten työpanoksen.
2. Joustamaton ja pieni palkka
Toinen ongelma on palkan joustamattomuus. Eri suunnista tulevan sääntelyn johdosta julkisten sote-alan työnantajien palkoissa on todellisuudessa hyvin vähän joustonvaraa. Palkkojen on oltava yhdenmukaisia.
”Jos korotat yhden peruspalkkaa, joudut korottamaan kaikkien peruspalkkaa”, Lehtonen selventää.
Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa palkkaa ei voida nostaa, kun vaikkapa tiettyyn sijaintiin tai epämieluisaan tehtävään ei löydy tekijöitä. Silloin työt uivat vuokratyövoimalle.
”He saavat hinnoitella työnsä kysynnän mukaan – jota kyllä piisaa.”
Hoitajien kohdalla ongelmana on myös yleisesti matala palkkataso, joka näkyy Lehtosen mukaan välittöminä hoitohenkilöstön saatavuusongelmina.
”Tyypillisesti Euroopassa hoitajien palkkataso on noin kymmenen prosenttia yli väestön mediaanipalkan. Meillä Suomessa se on kymmenen prosenttia alle. Ne, jotka haluavat lisäansioita, siirtyvät tietysti muille aloille. Ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole.”
Lehtosen mielestä hoitajien palkan tulisi olla 3 800-3 900 euroa kuukaudessa, jotta se houkuttelisi riittävästi osaajia alalle.
Paras henkilöstötilanne 20 vuoteen
Kaikkien osaajapula- ja työvoimapula-analyysien jälkeen Lasse Lehtonen pamauttaa salaman kirkkaalta taivaalta: hänen johtamansa HUS Diagnostiikkakeskuksen henkilöstötilanne on itse asiassa parempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen.
Miten tämä on mahdollista? Lehtonen kertoo kolme asiaan vaikuttavaa tekijää:
- Korona-pandemian loppuminen – vapautti työvoimaa erityisesti laboratoriotyön osalta.
- Maan talouden heikentyminen – Lehtosen mukaan moni osaaja suosii nyt turvallisia ja vakituisia työsuhteita, joita julkisella puolella on tarjota.
- Ammattimainen rekrytointi ja työnantajabrändin rakentaminen.
”Tämä on kova juttu”
Lehtonen kertoo, että Diagnostiikkakeskus oli ensimmäinen HUSin tulosalue, joka lähti noin kolme vuotta sitten panostamaan ammattimaiseen rekrytointiin, siihen liittyvään markkinointiin ja työnantajabrändin rakentamiseen.
Nyt muutkin HUSin alueet ovat seuraamassa perässä, sillä tulokset ovat olleet vakuuttavia. Hakijoiden määrä ja laatu ovat kasvaneet selvästi.
”Kun vertaa laboratorioihin muualla, näyttää, että HUS Diagnostiikkakeskuksen henkilöstötilanne on selkeästi parempi. Tämä on kova juttu, kun muualla valitetaan työvoimapulaa.”
”Erittäin hyvä investointi”
Lehtonen arvioi rekrytointiin panostamisen olleen myös taloudellisessa mielessä kannattavaa.
”Olemme käyttäneet henkilöstöbudjettiin ja henkilöstölisäyksen avulla saatuihin toimintatuottoihin nähden pieniä summia rekrytointiin. Aika lailla suoraan näemme tuloksen diagnostisten tutkimusten tuotannossa. Tämä on ollut meille erittäin hyvä investointi.”
Hän suosittelee rekrytoinnin eteen tehtävää työtä myös muille hyvinvointialueille ja sote-sektorin toimijoille.
”En lähde kauheasti avittamaan, kun samasta työvoimasta kilpaillaan osittain, mutta oletan muidenkin huomanneen tämän. Ei tässä kauheasti tarvita miettimistä, kun havaitaan, miten näitä ongelmia pystytään ratkomaan.”
HUS on tehnyt pitkään yhteistyötä Duunitorin kanssa työvoimatilanteensa helpottamisessa ja rekrytointiensa kehittämisessä.
”Otimme alun perin rekrytointiin useamman kumppanin, mutta vertailu on osoittanut, että Duunitori on ollut meille paras yhteistyökumppani”, Lehtonen summaa.
Lue myös:
Huono maine on iso riski työnantajalle – asiantuntija listaa 3 vaarallista sudenkuoppaa
Rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajakuvatyön 7 syntiä – ja niihin purevat vastalääkeet
5 keinoa taklata osaajapula – yksi unohtuu monelta työnantajalta: ”Pahentaa tilannetta entisestään”
Kriisiytyykö työvoimapula? Jo kaksi kolmesta työnantajasta näkee ongelmia tulevissa rekrytoinneissa
Niko Pikkuaho
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
