Teetkö töitä nollatuntisopimuksella? Älä suostu pompoteltavaksi – muista nämä 4 oikeuttasi

Nollatuntisopimus on hyvin joustava työsopimus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijä olisi täysin vailla oikeuksia. Tiivistämme artikkelissa nollatuntisopimuksen ydinkohdat ja työntekijän tärkeimmät oikeudet.

Nollatuntisopimus tai nollasopimus on työsopimus, jossa minimityötuntien määrä on sovittu nollaksi. Tällöin työnantajalla ei ole velvoitetta tarjota työntekijälle tiettyä määrää työtunteja vaan viikottainen työmäärä voi vaihdella nollasta esimerkiksi normaaliin 40 tuntiin viikossa.

Nollatuntisopimuksessa on hyvät ja huonot puolensa. Se on joustava sopimus, joka sopii elämäntilanteisiin, joissa työtä tehdään epäsäännöllisesti vaikkapa opiskelun ohella.

Toisaalta säännöllistä työtä etsivälle nollatuntisopimus saattaa olla jopa liiankin joustava. Se vaikeuttaa ennustettavuutta omista työajoista ja tuloista. Siksi onkin tärkeää tiedostaa, millaisia oikeuksia nollatuntisopimuksella työskentelyyn kuuluu.

Työnantajan aloitteesta tehty nollatuntisopimus velvoittaa vuosittaiseen tarkasteluun

Nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa on vahvistettu ensin vuonna 2018 säädetyllä vaihtelevaa työaikaa käsittelevällä lainsäädännöllä sekä vuonna 2022 tehdyllä työsopimuslain täydennyksellä (TSL 1:11). Lainsäädännössä on täsmennetty muun muassa kohtia, joiden valossa nollatuntisopimus voidaan solmia.

Työntekijän aloitteesta tehdylle nollatuntisopimukselle ei ole rajoitteita ja sen saa solmia käytännössä koska ja miten tahansa. Aloitteen on kuitenkin tultava aidosti työntekijältä tässä tapauksessa.

Työnantajaa, joka haluaa tarjota nollatuntisopimuksella töitä, sen sijaan sitoo tiukemmat velvoitteet. Nollatuntisopimusta ei saa työnantajan aloitteesta solmia, mikäli työn tarve on todellisuudessa kiinteä. Sopimuksen vähimmäistuntimäärän on vastattava realistista työn tarvetta.

Työnantajan aloitteesta solmittua nollatuntisopimusta on myös vuoden välein tarkasteltava toteutuneiden työtuntien valossa. Mikäli toteutuneet työtunnit osoittavat, että työaika on säännöllisesti esimerkiksi yli 5 tuntia viikossa, on sopimuksen vähimmäistyöaikaa nostettava tähän kuukauden kuluessa.

Työtunteja ei ole pakko hyväksyä nollatuntisopimuksella työskenneltäessä

Nollatuntisopimuksessa työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota yhtään työtuntia työntekijälle. Kuitenkin asia on myös toisin päin: työntekijällä ei ole myöskään velvollisuutta vastaanottaa työnantajan ehdottamia työtunteja. Lisäksi ehdotus tulevista työtunneista on tultava vähintään viikon varoitusajalla työnantajalta. 

Mikäli työvuoro peruuntuu myöhemmin kuin 48 tuntia ennen alkamista, on työnantaja velvollinen maksamaan peruuntuneesta työvuorosta korvauksen. Sen on oltava kohtuullinen ja huomioitava työnvuoron peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset.

Lisäksi jos yritykseen vapautuu uusia työpaikkoja, joissa on kiinteämpi työaika, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan niihin liittyvistä hakumahdollisuuksista työntekijöille. Nollatuntisopimuksen omaavilla on oltava samat mahdollisuudet hakeutua näihin tehtäviin kuin kellä tahansa muullakin.

Myös nollatuntisopimuksella on mahdollista saada palkkaa sairaus- ja irtisanomisajalta

Mikäli nollatuntisopimuksen omaava työntekijä sairastuu, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan niiltä työvuoroilta, jotka ovat työvuorolistassa. Mikäli työvuorot eivät ole listassa, mutta niistä on suullisesti tai muuten sovittu, oikeus sairausajan palkkaan on yhä olemassa.

Myös irtisanomisajalta kuuluu saada palkkaa nollatuntisopimuksella. Irtisanomisaikana työnantajalla on velvollisuus joko työllistää työntekijää edelleen normaalisti tai vaihtoehtoisesti maksaa palkkaa viimeisen 12 viikon keskimääräisen työtuntimäärän mukaan.

Jos työnantaja työllistää irtisanomisaikana keskimääräistä vähemmän, on hänen korvattava siitä aiheutunut ansionmenetys työntekijälle.

Nollatuntisopimuksen voi irtisanoa ilman karenssia, jos syy on pätevä

Jos nollatuntisopimus irtisanotaan työnantajan toimesta ja työntekijä jää työttömäksi, on hänellä mahdollisuus peruspäivärahaan tai ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahaan tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tärkein ehdoista on työssäoloehto.

Työssäoloehto muodostuu kahdesta kriteeristä. Ensinnäkin palkkatyössä on oltava vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Toiseksi työajan tulee olla ollut vähintään 18 tuntia viikossa.

Mikäli työntekijä sen sijaan itse irtisanoo nollatuntisopimuksensa, tilanne on hieman toinen. Työntekijälle voidaan määrätä karenssi, jolloin hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Karenssi kestää tavallisesti 30 tai 45 päivää ja se määrätään, mikäli työntekijä irtisanoutuu ilman pätevää syytä.

Päteväksi syyksi katsotaan kuitenkin nollatuntisopimus, jossa työtä ei ole ollut tarjolla viimeisen 12 viikon aikana riittävästi, eli pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa. Tällaisen nollatuntisopimuksen irtisanomisesta ei määrätä karenssia.

Lue lisää:

Peruspäiväraha, ansiosidonnainen vai työmarkkinatuki? Lue, miten työttömän etuudet toimivat

Annalla on viisi työsopimusta, muttei juuri yhtään työtunteja – ”Montako sopimusta pitää solmia, että saan tarpeeksi töitä?”

Tiesitkö tästä työttömyysturvan sudenkuopasta? Voi johtaa tuhansien eurojen menetykseen