Etsitkö uutta uraa lääkärinä? Muusikon ja lääkärin uran yhdistänyt Jussi Hyyrynen sekä sote-alan johtotehtävissä työskentelevä Niina Ruopsa kertovat neljä syytä, miksi lääkärit viihtyvät Pihlajalinnassa.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pihlajalinnan kanssa.
Yleislääkäri Jussi Hyyrysellä oli nuorena vain yksi uratavoite: tulla ammattimuusikoksi. YUP-yhtyeen kitaristina tunnetuksi tullut Hyyrynen opiskeli hetken aikaa kitaransoiton opettajaksi, mutta totesi pian, ettei siitä ole leipäammatiksi.
Uusi ura löytyi lääketieteen parista. Nyt Hyyrynen on työskennellyt Pihlajalinna Dextran päivystyksessä jo 12 vuoden ajan, luopumatta täysin muusikon urasta.
Käsi- ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Niina Ruopsalle lääkärin ammatti puolestaan oli haave jo nuoruusvuosista lähtien. Monivaiheinen ura on kulkenut terveyskeskusmaailmasta eMBA-tutkinnon suorittamiseen sekä johtotason tehtäviin. Viimeisimmän urakäänteensä Ruopsa teki alkuvuodesta aloitettuaan Pihlajalinnan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen aluejohtajana.
Hyyrynen ja Ruopsa kertovat nyt, miksi lääkärin kannattaa valita työpaikakseen juuri Pihlajalinna:
1. Työ mahdollistaa panostamisen myös muihin elämän intohimoihin
Hyyrynen on kulkenut lääkärin ja muusikon urapolkua rinnakkain jo parikymmentä vuotta, heti lääketieteellisestä valmistumisesta lähtien. Kun päivystyksen ovi sulkeutuu, Hyyrynen siirtyy bändinsä ja levy-yhtiönsä pariin.
”Pihlajalinnalla kahden uran yhdistäminen on aina sujunut todella hyvin. Se on yksi iso syy, miksi olen viihtynyt yksityisellä puolella ja Pihlajalinnalla niin pitkään. Erityisesti päivystyksessä vuorot on mahdollista sopia todella joustavasti, ja pystyn aikatauluttamaan työvuorot musiikkihommien ympärille.”
”Välillä saatan tehdä pari kuukautta lääkärin töitä tavallista enemmän ja jäädä sen jälkeen pariksi kuukaudeksi kokonaan pois. Järjestely on toiminut täydellisesti esimerkiksi kiertueiden aikana.”
2. Lääkäri saa tehdä lääkärin työtä
Ruopsa pääsee aluejohtajana työskentelemään hyvin lähellä lääkäreitä sekä kuulemaan heidän toiveitaan ja kehitysehdotuksiaan. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti erilaisia työkaluja, jotta lääkäri saisi keskittyä työssään olennaiseen ilman turhaa byrokratiaa.
”Näemme lääkärimme paitsi tiimiläisinä, myös asiakkaina, joita haluamme palvella mahdollisimman hyvin. Haluamme tehdä heidän työnsä niin helpoksi kuin mahdollista.”
”Olemme esimerkiksi rekrytoineet erilliset lääkäriasiakasvastaavat, joiden tarkoituksena on tukea lääkäreitä arjessa. Ajatus on lähtenyt lääkäreidemme omasta toiveesta saada lisää apua käytännön asioihin ja perehtymiseen.”
3. Sujuva hoitoketju pitää asiakkaat tyytyväisinä
Pihlajalinnan hoitojärjestelmän sujuvuus sekä toiminnan ihmisläheisyys saavat kiitosta sekä Hyyryseltä että Ruopsalta.
”Kun potilas tulee päivystykseen sisään, hän pääsee hyvin nopeasti lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin. Hoitopolku on suunniteltu niin, että potilas kokee sen sujuvaksi. Asiakkaat ovat siksi todella tyytyväisiä, ja se luo positiivista ilmapiiriä”, Hyyrynen kertoo.
”Pihlajalinna on kasvustaan huolimatta lääkärikeskuksena ketterä. Hoidamme asiat nopeasti ja ilman turhaa byrokratiaa. Huomioimme toiminnassa paikalliset ja yksilölliset eroavaisuudet, eikä yksittäisen lääkärin ääni huku meillä massaan”, Ruopsa lisää.
4. Kollegan tuki on aina lähellä
Hyyrysen ja Ruopsan mukaan kenties tärkein syy Pihlajalinnassa viihtymiseen on lämmin ja avulias työilmapiiri.
”Töihin on aina kiva tulla, kun niitä saa tehdä mukavien ihmisten kanssa. Yhteisömme on positiivinen, kannustava ja kollegiaalinen. Minun on helppo kysyä viereisen oven takaa, mitä mieltä erikoislääkärikollegani on ja voisiko hän ottaa ylimääräisen potilaan”, Hyyrynen kuvailee.
”Huomioimme aina ihmisen ja kuulemme, mitä hänellä on sanottavana. Työskentelemme ihmisinä toisiamme lähellä. On hienoa olla osa tiimiä, joka katsoo voimakkaasti eteenpäin ja uskon, että lääkärimme ajattelevat samoin.”