Psykiatria on laaja-alainen erikoistumisala, jossa pääsee perehtymään ja vaikuttamaan kokonaiseen ihmiselämään. Kokeneet psykiatrian erikoislääkärit Boris Karpov ja Teija Lindberg jakavat neljä syytä erikoistua psykiatriaan.
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa.
Kiinnostaako ura HUS Psykiatriassa? Hae helposti muutamaan kysymykseen vastaamalla »
Psykiatrian erikoislääkäri Teija Lindberg sai ensikosketuksensa psykiatriaan Nikkilän psykiatrisesta sairaalasta, jossa työskenteli lukioikäisenä kesän hoitajan sijaisena.
”Ihmismielen kummallisuus ja psykoottinen maailma kiehtoi. Se tuntui yhtä aikaa niin vieraalta ja mielenkiintoiselta. Yllätyksekseni sain huomata kesän aikana, että potilaat ottivat minut erittäin hyvin vastaan. Siitä lähtien minulle on ollut selvää, että haluan erikoistua nimenomaan psykiatriaan.”
Psykiatrian erikoislääkäri Boris Karpoville psykiatriaan erikoistuminen on niin ikään tuntunut aina luontevalta valinnalta.
”Minua on aina kiehtonut se, että psykiatria toimii ikään kuin tieteen, taiteen ja filosofian välimaastossa. Ala mahdollistaa myös luovuuden käytön, eikä oikeita tai vääriä vastauksia välttämättä aina ole. Se sopii itselleni tiukasti strukturoituja aloja paremmin.”
Sekä Lindberg että Karpov työskentelevät HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan psykoosipoliklinikoilla, joiden potilaat kärsivät vakavista mielenterveyden häiriöistä. He kertovat nyt, mikä työssä kiehtoo ja miksi erikoistumista harkitsevan lääkärin kannattaisi valita ura psykiatrialla:
1. Psykiatri saa auttaa ihmistä kohti parempaa elämää
Sekä Lindbergille että Karpoville perimmäinen syy työskennellä juuri psykoosipotilaiden parissa on halu auttaa ihmistä. Vakava psyykkinen sairaus usein muuttaa ihmisen ja tämän lähipiirin elämää voimakkaasti, ja siihen liittyy edelleen yhteiskunnassa vahva stigma.
”Vakava psyykkinen sairaus vie toimintakyvyn eri tavalla kuin moni, puhtaasti somaattinen sairaus. Nykyään psykiatrisessa hoidossa tähdätään ennen kaikkea elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseen, ei pelkästään oireiden poistamiseen. Se pitää minut tässä ammatissa kiinni. Kaikilla on oikeus hyvään elämään”, Karpov kertoo.
Lindberg lisää, että psykoosien hoidon parissa ei ole tarvinnut tuntea, ettei pysty auttamaan ja vaikuttamaan.
”Minulta kysytään joskus, että miten jaksat tätä työtä, kun et pysty kuitenkaan parantamaan potilasta. Mutta vaikkemme pystyisikään täysin parantamaan sairautta, pystymme silti auttamaan monin tavoin: lievittämään oireita, vaikuttamaan toimeentuloedellytyksiin sekä järjestämään tukea kotiin”, Lindberg selittää ja lisää:
”Potilaillamme on aina selkeä sairaus, joka vaatii hoitoa, ja meillä on siihen paljon toimivia keinoja. Lääkkeet ja terapiamuodot ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja kehittyvät edelleen. Niitä osataan myös hyödyntää entistä paremmin.”
2. Hoidon kohteena on koko ihmiselämä
Psykiatriassa Lindbergiä ja Karpovia kiehtoo alan moniulotteisuus. Siinä missä monilla lääketieteen aloilla keskitytään tietyn ruumiinosan hoitamiseen, on psykiatriassa huomioitava ihminen ja tämän koko elämä kokonaisuutena. Onnistunut hoito vaatii lujaa ammattitaitoa ja monen eri osaajan yhteistyötä.
”Vakavien psyykkisten sairauksien hoidossa pelkkä lääkehoito ei yksin riitä. Tehtävämme on luoda kokonainen hoitojärjestelmä potilaan ympärille ja huomioida monien eri asioiden yhteisvaikutukset. Se on haastavaa, mutta onnistuessaan sitäkin palkitsevampaa”, Karpov selittää.
Vaikka lääkärillä on aina lopullinen vastuu hoidosta, kaikkea ei tarvitse osata itse.
”Laaja-alaisuus tuo mukanaan myös moniammatillisuuden. Potilaan hoitamiseen tarvitaan monenlaisia osaajia: psykologia, sairaanhoitajaa, toimintaterapeuttia, sosiaalityöntekijää ja kuntoutusohjaajaa. Tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin”, Lindberg kertoo.
3. Työssä on aikaa kohtaamiselle ja ihmiselämään perehtymiselle
Psykoosipotilaiden hoidossa hoitosuhteet ovat usein pitkiä, jopa kymmenien vuosien mittaisia. Se mahdollistaa rauhallisen työtahdin ja riittävästi aikaa perehtyä potilaan tilanteeseen ja elämään.
”Rauhallinen työtahti sopii itselleni. Hoito ja kuntoutuminen vievät ja saavatkin viedä aikaa. Psykiatriassa vastaanottoajat ovat pidempiä, ja niiden aikana on eri tavalla aikaa kohdata ihminen ja perehtyä tämän asioihin”, Lindberg selittää.
”Tietysti välillä tulee vastaan akuutteja tilanteita, mutta tyypillisesti päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä. Hoitoprosessi on siinä mielessä erilainen kuin perusterveydenhuollossa.”
Toisinaan Lindberg kertoo törmäävänsä monenlaisiin ennakkoluuloihin psykoosipotilaista ja työskentelystä heidän kanssaan.
”Työskentely potilaiden kanssa sujuu kuitenkin tyypillisesti hyvässä yhteistyössä ja rauhallisissa merkeissä. He useimmiten haluavat todella ottaa apuamme vastaan ja ovat lämpimiä, huumorintajuisia ihmisiä.”
4. Erikoistuva lääkäri ei jää yksin
Karpov aloitti uransa erikoistuvana lääkärinä HUSin psykoosipoliklinikalta, jonne hän palasi myöhemmin lämminhenkisen työyhteisön houkuttelemana.
”Ilmapiiri täällä on hyvin inhimillinen ja kannustava. Empatiaa tarvitaan tietenkin kaikilla lääketieteen aloilla, mutta täällä se korostuu, kun teemme töitä psyykkisesti vakavasti sairaiden ja heidän perheidensä kanssa. Se heijastuu myös kollegoiden väliseen yhteistyöhön.”
Karpov ja Lindberg kollegoineen toivottavat erikoistuvat lääkärit lämpimästi tervetulleeksi HUSiin.
”Täällä ei tarvitse pelätä, että jäisi yksin valtavan työmäärän kanssa. Lisäksi HUSissa on hyvät edellytykset urakehitykselle ja myös tutkimustyölle, sillä teemme laajasti yhteistyötä yliopistojen kanssa”, Karpov kannustaa.
”Erikoistumisohjelma on hyvin järjestelmällisesti toteutettu, ja senioritukea ja ohjausta on tarjolla runsaasti. Toisaalta erikoistuva lääkäri on meille myös samanarvoinen kollega, jonka tuoreita näkemyksiä kuulemme mielellämme ja opimme niistä itsekin”, Lindberg lisää.
Lue lisää työstä HUS Psykiatriassa »
Katso kaikki HUSin avoimet työpaikat »
Kiinnostuitko?
Jätä yhteystietosi HUS Psykiatrialle, niin sinuun ollaan pian yhteydessä!