Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi arvioi, että Euroopalla on edessä vaikeita päätöksiä, jotka voivat johtaa lamaan. Laukkaavan inflaation jatkuminen olisi kuitenkin vielä huonompi vaihtoehto.
Talousasiantuntijat keskustelevat kiivaasti siitä, millaisilla toimenpiteillä raju hintojen nousu pitäisi pysäyttää. Toiset peräänkuuluttavat tarkkoja instrumentteja, kun taas toiset uskovat tasaisesti massoihin kohdistuvien toimien olevan nyt paikallaan.
Tavoitteesta kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä: nousevat hinnat on laitettava kuriin. Teoriassa se onkin helppoa.
”Tiedämme kyllä, millä inflaatio lähtee. Joko hillitään kysyntää tai avataan tarjonnan pullonkauloja,” Nordnetin talousasiantuntija ja ekonomi Martin Paasi sanoo.
Vain ensimmäinen keino on tällä hetkellä kunnolla käytettävissä. Tarjontaa ei voida nopeasti lisätä, koska sen tiellä seisovat Venäjän aloittamasta sodasta aiheutuneet ongelmat. Ne rajoittavat erityisesti energian ja tiettyjen elintarvikkeiden riittävyyttä.
Näihin tarjonnan pullonkauloihin ei ole nopeaa ratkaisua. Siksi nyt täytyy hillitä kysyntää. Euroopan keskuspankki (EKP) on ryhtynyt työhön nostamalla lainojen korkoja.
”Kyllä siitä lama seuraa.”
Lama on parempi vaihtoehto
Paasi kertoo, että taantuma tai lama on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin hallitsematon inflaatio.
”Jos inflaatio lähtee laukalle, se rikkoo arjen. Ei ole mitään vaihdantavälinettä, joka säilyttäisi arvon. Talous menisi rikki.”
Käytännössä yhteiskunnissa rikollisuus, levottomuus ja turvattomuus lisääntyisivät hurjasti, kun ihmiset yrittäisivät jotenkin löytää päivittäisen ruokansa.
”Valitettavan tehokkaasti tilanne iskee kansan syviin riveihin. Niin ruoka, asuminen kuin energia kallistuvat.”
Edessä vaikeita aikoja
Voitaisiinko lama välttää yksinkertaisesti hyväksymällä hintojen nousu ja toivomalla, että kyllä se aikanaan hidastuu.
Katsotaan, miltä ensimmäinen vuosi inflaation vaikutusten alla näyttää nykyhetken arvioiden valossa kuukausittaiset menonsa aiemmin Duunitorille avanneen Verna Vehmasen näkökulmasta:
- Vuokra (sis. autopaikka, vesi) 415 € – Voi nousta, mikäli vuokra-asunnoista ei ole paikkakunnalla ylitarjontaa.
- Sähkö n. 33 € – Voi nousta rajustikin. Uutisissa on puhuttu jopa sähkönhinnan kolminkertaistumisesta.
- Autolainan lyhennykset 110 € – Jos on etukäteen sovittu kiinteä korko, niin pysyy ennallaan.
- Osamaksujen lyhennykset 40 € – Sama homma. Riippuu onko korko sidottu esimerkiksi euriboriin.
- Puhelinliittymä 30 € – Voi tulla pieniä korotuksia. Sähkönhinnan nousu kurittaa myös operaattoreita.
- Ruoka- ja käyttötavarakulut 200–400 € (sis. noutoruoan 30-70 €/kk) – Nousee todennäköisesti selkeästi. Joidenkin elintarvikkeiden osalta voi nousta jopa kymmeniä prosentteja.
- Koirien ruoat 80 € – Noussee.
- Lääkkeet 15 € – Logistiikkakustannukset voivat nostaa lääkkeiden hintoja.
- Bensa n. 300 € – Vaikea arvioida. Mikäli Euroopan talous hidastuu, voi pysyä ennallaan tai jopa laskea. Toisaalta riippuu paljon öljynviejämaiden järjestö Opecin päätöksistä, joten voi myös nousta selkeästi.
- Yhdistysten jäsenmaksut n. 12,5 € – Pysynevät ennallaan.
- Nettikirjat 50 € – Pysynee suurin piirtein ennallaan lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä todennäköisesti nousee, sillä esimerkiksi kirjojen suoratoistopalvelut ovat pyrkineet nopeasti kasvamaan. Nyt voi olla, että yhtiöt pyrkivät kasvuponnistelujen sijaan parantamaan kannattavuutta.
- Aseharrastus 50 € – Kustannukset voivat nousta, sillä harrastetilojen sähkön kustannukset ovat kasvussa.
Karkeasti voi laskea, että jos aiemmin kuukausimenot ovat olleet 1 335 – 1535 euroa, vuoden päästä ne ovat nykytahdilla noin 1 500 – 1 720 euroa. Tässä laskelmassa on oletettu, että sähkön hinta kolminkertaistuu ja muut kuluttajahinnat nousevat kahdeksan prosenttia.
Vehmanen kertoo, että käteen ei oikein nykyisillä hinnoilla jää ylimääräistä. Jos inflaatiolle ei tehdä mitään, tilanne hankaloituu entisestään jo tulevan talven aikana. Puhumattakaan siitä, että inflaation annettaisiin laukata vuosia.
Siksi hintojen nousuun on puututtava nopeasti ja tehokkaasti.
”Eurooppa on addikti”
Paasi arvioi, että Euroopassa maiden päättäjät ovat tehneet virheitä vuosikausia. Siksi nykyinen kriisi iskee kovaa tavallisiin ihmisiin kuten Vernaan.
”Valtavirtaekonomistit sanovat, että nykyinen tilanne on sodan aiheuttama. Minä väitän, että sota ja sen aiheuttamat paineet energian ja ruuan hinnassa, ovat olleet vain kipinöitä ruutitynnyriin. Varsinainen ruutitynnyri on syntynyt EKP:n elvyttävän ja ultralöysän rahapolitiikan takia.”
Tällainen toiminta on Paasin mukaan johtanut siihen, että euromaiden päättäjien ei ole tarvinnut tehdä rakenteellisia muutoksia ja tehostamista, jotka olisivat lisänneet tuottavuutta ja talouskasvua. Maat ovat voineet luottaa siihen, että EKP:lta tulee halpaa rahaa tavalla tai toisella.
”Euroopan talous ei ole terve. Se on addikti, joka tarvitsee kuukausittaisen piikkinsä. Nyt on vieroitusoireita, kun raha otetaan pois.”
Valtioilla tukirooli
Valtioilla ei ole nopealla tähtäimellä keinoja puuttua inflaatioon. Siksi niiden tehtäväksi jää tukea niitä kansalaisia, jotka pahiten kärsivät.
”Tukea pitää kohdistaa mahdollisimman tarkasti heille, jotka sitä tarvitsevat. Kun eläminen menee mahdottomaksi ulkoisten shokkien takia, valtion pitää auttaa.”
Sen sijaan kaikille kohdistuvaa tukea Paasi ei kannata. Liian isot ja laajalle väestölle kohdistetut tuet voivat kiihdyttävät inflaatiota entisestään.
Monessa Euroopan maassa laajoista tuista on kuitenkin jo päätetty. Saksassa valtio jakaa 200 miljardia euroa energiatukiin.
Nyt Euroopassa ollaankin tilanteessa, jossa osa valtioiden toimista kiihdyttää inflaatiota ja samaan aikaan EKP pyrkii hidastamaan kysyntää ja laskemaan inflaatiota.
Syy ristiriitaan on äänien kalastelu. Jos poliittiset päättäjät haluaisivat pitää inflaation mahdollisimman hyvin kurissa, kannattaisi heidän auttaa vain pahimmassa jamassa olevia ja antaa suurimman osan kansasta ja yrityksistä kärsiä.
Harvoin sellaisilla päätöksillä saa kansalta jatkomandaatin.
Lue myös:
Näin tuhoisa inflaatio vaikuttaa elämääsi – asiantuntija vastaa monia mietityttäviin kysymyksi
Työntekijöitä odottaa nyt hurja palkanalennus – mikä lääkkeeksi? Taloustietäjät eri linjoilla
Pekka Leiviskä
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Luetuimmat
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
