Kadehditko opettajien pitkiä lomia? Psykologi lataa 4 syytä, miksi he ansaitsevat lomansa

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa kiertää vuoden ajan tekemässä työtä 12 erilaisessa työpaikassa. Parhaillaan hän työskentelee opettajana ja analysoi nyt, miksi opettajien palautuminen on tärkeää.

Artikkeli ja #Koeaika-projekti on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä OAJ:n ja Jaakko Sahimaan kanssa. Lue lisää #Koeajasta.

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan poikkeuksellinen työvuosi alkoi helmikuussa kehitysvammaisten ohjaajana, minkä jälkeen psykologi hyppäsi opettamaan ala- ja yläkoululaisia Kivimaan koulussa Lahdessa.

Opettajien pitkät kesälomat ja näennäisen lyhyet työpäivät herättävät toisinaan kateutta. Nyt Sahimaa raportoi ruohonjuuritasolta ja työelämän asiantuntijan näkökulmasta, miksi opettajat ovat lomansa ansainneet:

Nämä asiat puoltavat opettajien lomia

1. Työn psykososiaalinen kuormitus

Jaakko Sahimaa on huomannut, että varsinkin meteli, työn intensiivisyys ja vaikeat kurinpitotilanteet kuormittavat opettajia psykososiaalisesti.

”Siksi he tarvitsevat palautumista lomien aikana, ja tämä palautumisaika on ansaittu”, hän sanoo.

Lue myös: Nämä asiat psykologi Jaakko Sahimaa oppi, kun työskenteli kuukauden kehitysvammaisten kanssa: ”En ole kohdannut yhtä suuria tunteita missään työssä”

2. Vaativa ja vastuullinen rooli

”Opettajan työ on kiistämättä palkitsevaa ja merkityksellistä, mutta myös äärimmäisen hektistä, vaativaa ja vastuullista. Samaan aikaan itsenäinen työrooli aiheuttaa suoriutumisen paineita ja palautteen puute uhkaa opettajia”, työpsykologi analysoi.

”Taitovaatimukset ovat todella laajat, ja opettajat kantavat lukemattomia rooleja. Pitää olla monen aineen asiantuntija, ammattikasvattaja, digiosaaja sekä lenkki kodin, koulun ja yhteiskunnan verkostojen välillä. Moni oppilaista tarvitsee myös erityistä tukea. Lisäksi koulun riittämättömät resurssit ajavat opettajat jokapaikanhöyliksi, joiden on osattava vähän kaikkea.”

3. Valtava työmäärä

Sahimaa huomasi nopeasti, että opetuksen sujuminen vaatii runsaasti suunnittelua ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Merkittävä osa opettajan työstä tapahtuu oppituntien ulkopuolella.

”Koulussa työtä on loputtomasti, joten loma-ajat mahdollistavat irrottautumisen työstä.”

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n fiilismittarin mukaan jopa 26 prosenttia opettajista kokee, etteivät omat voimavarat riitä työtehtävien hoitamiseen.

”Tämä huolestuttaa, koska opettajien hyvinvointi heijastuu myös oppilaiden hyvinvointiin ja siten tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvointiin. Siksi on tärkeää ottaa opetustyön kuormitustekijät vakavasti ja pyrkiä varmistamaan riittävät resurssit työn tekemiseen”, Sahimaa kommentoi.

Lue myös: Miltä peruskoulu näyttää psykologin silmin? Jaakko Sahimaa hyppää opettajaksi ilman aiempaa kokemusta: ”Jännittää, miten suoriudun”

4. Palkkauksen historia

Ennen opettajat eivät saaneet palkkaa kesäkuukausilta, vaan palkkaa maksettiin vain koulukuukausien aikana. Sitten palkka jaettiin 12 kuukaudelle, jotta sitä saa myös kesällä. Jos lomat poistuisivat, työskentelyaikana maksetun palkan pitäisi sisältää tuo loma-ajalle varattu palkka.

OAJ on kritisoinut monen kunnan tapaa maksaa lukuvuoden määräaikaisuuden tekeville opettajille palkkaa vain opetuskuukausilta. Tämä on yksi lukuisista opetuksen arkeen liittyvistä asioista, joista päätetään joka kunnassa erikseen. Etenkin uransa alussa olevat opettajat joutuvat usein työttömäksi kevätjuhlan jälkeen.

”Käytäntö tuntuu kohtuuttomalta. Vuoden työstä pitäisi maksaa vuoden palkka myös määräaikaisille. Työ on niin vaativaa ja tärkeää koko yhteiskunnalle, että tällaiset epäkohdat pitäisi korjata”, Sahimaa pohtii.

”Muutosta on tarpeen myös siksi, etteivät uraansa aloittavat ammattitaitoiset opettajat siirtyisi ainakaan tämän takia muille aloille. Jokaisessa kunnassa tarvitaan osaavia opettajia. Fiksut kuntapäättäjät varmistavat, että kunta on työpaikkana houkutteleva ja että opettajilla on mahdollisuus keskittyä työssään olennaiseen eli oppimisen edistämiseen”, täydentää OAJ:n viestintäpäällikkö Heikki Pölönen.

OAJ nostaa Sitoutunut-kampanjallaan esiin opettajien merkitystä tulevaisuuksien tekijänä. Tutustu 11 tarinaan sitoutumisesta osoitteessa Tehdaantulevaisuuksia.fi.

Mikä #Koeaika-vuosi?

Jaakko Sahimaan ja työnhakupalvelu Duunitorin #Koeaika-sarja toteutetaan yhteistyössä niiden työnantajien kanssa, joiden palveluksessa Sahimaa työskentelee.

Vuoden aikana organisaatiopsykologi tulee työskentelemään esimerkiksi asiakaspalvelijana, rakennustyömaalla ja kauppiaana. Tulevia työnantajia ovat muun muassa DNA, YIT, Vesivek, Framery, R-kioski, Eezy, EY ja Vantaan kaupunki.

Lue myös: Mitä tapahtuu, kun työpsykologi menee töihin rakennustyömaalle tai opettajaksi? Uudenlainen sarja sukeltaa suomalaiseen työelämään

#Koeaika-sarjan tavoitteena on tutkia työn merkityksellisyyttä eri aloilla ja työn murrosta yhteiskunnassa sekä lisätä ymmärrystä erilaisista työtehtävistä. Työnantaja saa kuukaudeksi käyttöönsä paitsi työntekijän myös työelämän asiantuntijan, joka havainnoi henkilöstön arkea.

Lue lisää #Koeaika-vuodesta ja seuraa tutkimusmatkaa osoitteessa Koeaika.fi.

Lue myös:

Mikä on lomaraha? Näin lomarahan määrä lasketaan – katso esimerkki

Opettaja Juha-Pekka väsyi olemaan poliisi ja sosiaalityöntekijä – urahyppy automyyjäksi palautti ilon työntekoon

Luokanopettaja piti viikon päiväkirjaa etätyöstä – korona toi ison muutoksen työtunteihin

Opettaja Taimo Halme on huolissaan nuorista: ”Tikittävä mielenterveyspommi on purettava” – näin korona laittoi koulujen arjen uusiksi