Miten Lappi näyttäytyy työpaikkana muualta Suomesta muuttaneelle? Vetoavatko suomalaiseen työntekijään samat fraasit kuin turistiin? Yhteiskuntatieteiden maisteri Tea Koskela päätyi töiden perässä Kolariin, Tunturi-Lapin jylhiin maisemiin.
”The Magical, Mythical Lapland”, "190 000 poroa, 749 tunturia, yksi joulupukki", "kontrastien viehätys: 24 tunnin auringonpaisteesta kaamokseen", "villin luonnon rauha ja hiljaisuus vain minuuttien matkan päässä tunturikeskusten hälinästä ja vilskeestä".
Muun muassa näillä fraaseilla Lappia markkinoidaan turisteille; eksotiikan ja luonnon korostamista palveluita ja elämyksiä korostamalla. Mutta palvelut tarvitsevat myös tuottajia, työ tarvitsee tekijöitä.
Mikä on Lapin imago työntekijän näkökulmasta? Vetoavatko samat fraasit ja markkinointitermit loskaan kyllästyneeseen ruuhka-Suomen asukkiin, joka voi käydä lievittämässä kaamosahdistusta viihteen ja kulttuurin parissa joka viikonloppu ja joka tietää, ettei -30 asteen pakkasessa ole mitään eksoottista silloin, kun sen kanssa joutuu arkea elämään.
”Lapin imago on tällä hetkellä yleisesti kiinnostava. Tänne muuttaa ihmisiä, jotka haluavat tehdä elämäntapamuutoksen esimerkiksi hakeutumalla rauhallisempaan elinympäristöön lähelle luontoa. Mutta Lapin imago on kiinnostava myös kansainvälisesti. Ulkomaalaisen työvoiman osuus kasvaa nopeammin kuin pitkään aikaa”, toteaa Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Keski-Pohjanmaan lakeuksilta tuntureiden syleilyyn
Keski-Pohjanmaalta Halsualta kotoisin oleva Tea Koskela, 28, aloitti syyskuun alussa työt projektisuunnittelijana Ylläksen matkailuyhdistyksellä. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi matkailututkimuksen oppiaineesta Lapin yliopistosta valmistuneelle Koskelalle Lappi ei ole aivan tuntematon paikka, sillä maisteriopinnoissa Lapin yliopistossa vierähtäneet pari vuotta hän asui Rovaniemellä.
Rovaniemi on kuitenkin yliopistokaupunkina ja Lapin maakuntakeskuksena palveluiltaan ja rakenteeltaan kuin mikä tahansa Suomen pieni tai keskisuuri kaupunki. Lappiin mahtuu paljon muutakin: omaleimaisia alueita, kulttuureita ja ympäristöjä.
”Kyllä se hieman jännitti muuttaa Lappiin varsinkin sen ulkopuolelta. Mietin, mistä löydän asunnon ja miten saan työelämän ympärillä olevan muun elämän järjestykseen? Mutta pääosin hyvillä mielin lähdin tänne. Naapurit ja työkaverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Tällaiselle maalaistytölle tämä on ihan mukana elinympäristö”, naurahtaa Koskela.
Lappi kärsii nettomuuttotappiosta ja asuntopulasta
Koskela valmistui Lapin yliopistosta keväällä 2018 ja ehti muuttaa jo takaisin Keski-Pohjanmaalle ennen kuin sai vuoden mittaisen työpestin syyskuun alusta alkaen. Ensimmäisen kuukauden Koskela joutui kuitenkin tekemään töitä etänä, koska Kolarista ei ollut löytyä asuntoa.
Koskelan tapaus onkin malliesimerkiksi Lapin ongelmista. Ensimmäinen ongelma on alueen vinoutunut ikärakenne: väestö vanhenee ja nuoret muuttavat opiskelujen perässä pois. Työikäiset sen sijaan pysyvät alueella melko hyvin. Toiseksi yliopistokoulutuksella on hankalaa löytää Lapista töitä.
”Ammattikoulusta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet sen sijaan työllistyvät aika hyvin Lappiin. Tämä on ehkä enemmänkin korkeakoulupoliittinen kysymys; yliopisto on profiloitunut tietyllä tapaa eikä siihen ole meillä vaikutusmahdollisuuksia”, analysoi maakuntajohtaja Riipi Lapin nettomuuttotappion syitä.
Kolmas iso ongelma on asuminen.
”Matkailun kasvaessa ja sesonkiluonteisen työn lisääntyessä asuntoja on välillä todella vaikea saada. Esimerkiksi Inarissa on tällä hetkellä iso ja akuutti asuntopula.”
Lapissa luonnon merkitys vapaa-ajalla korostuu
Mutta entä jos ruuhka-Suomen loskakelit alkavat tympiä? Tai jos unelmien työpaikka sattuukin sijaitsemaan kaukana pohjoisessa? Mitä Lapilla on tulijalle annettavanaan?
”Ensinnäkin asumiskustannukset ovat halvemmat. Toinen hyvä puoli ovat suhteellisen kattavat palvelut yhdistettynä luontoon, joka on meidän iso vahvuus. Lapissa ei ole huvipuistoja, mutta metsä on meidän huvipuisto. Kolmantena vahvuutena on saavutettavuus, joka on parantunut lento- ja junayhteyksien nopeutuessa”, luettelee Riipi.
Myös työn perässä Lappiin muuttaneelle Tea Koskelalle luonto on tärkeä elementti.
”Maisemat on kivat kun ajelee töihin ja töistä pois. Vapaa-ajalla voi käydä sitten kävelemässä luontopoluilla ja talvella hiihtämässä”, kertoo Koskela.
Moni suomalainen haluaisi hiihtää, lasketella ja nauttia talvesta ylipäätään enemmän, mutta ilmaston lämmetessä etelän harmaat ja loskaiset talvet alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Ennen Lappiin muuttamistaan Koskela asui Tampereella, jossa hän opiskeli Tampereen yliopistossa. Silloin vapaa-ajan täyttivät muut harrastukset.
”Tykkään luonnossa liikkumisen lisäksi myös musiikista. Tampereella hiihdin vähemmän kuin täällä pohjoisessa, mutta sitten keikoilla kävin enemmän. On tämä siinä mielessä erilainen ympäristö elää, että kulttuuririennot ja keikat ovat vähän vähissä”, miettii Koskela.
Mutta kulttuuririentojen vähyyskään ei saa Koskelaa katumaan päätöstään. Yksi tärkeä kriteeri hänelle oli päästä työskentelemään oman alansa, matkailun, parissa. Niitä töitä Lapissa toden totta riittää.
”Kyllä se on täysin mahdollista, että jään tänne pysyvämminkin. Täältä suunnalta voisi seuraavakin työpaikka löytyä helpommin, koska matkailualan töitä löytyy suhteellisen hyvin ja verkostoitumaankin olen jo täällä –päässyt. Lopulta se on kuitenkin niin, että kyllä sitä aina joka paikkaan pystyy kotiutumaan, jos oma asenne on vain kunnossa”, päättää Koskela.
Lue myös:
Paraneeko aina vaihtamalla? Uravalmentajalta tyhjentävä neuvo työmotivaation löytämiseen
Näin nappaat työpaikan ilman työkokemusta – 5 vinkkiä alanvaihtajalle tai vastavalmistuneelle