Kannattaako työnantajalle soittaa työhakemuksen lähetyksen jälkeen? Varo tätä yleistä sudenkuoppaa

Työnhaussa tulisi erottua joukosta, ja usein hyvänä keinona pidetään puhelua työnantajalle. Mutta onko hakemuksen perään soittaminen sittenkään aina hyvä idea? Rekrytointiasiantuntija Sanna Majava muistuttaa tärkeästä seikasta.

Voiko työnhakija olla haastattelussa liian innokas? Entä mikä on tällä hetkellä työnhakijan suurin haaste työmarkkinoilla?

Rekrytointiasiantuntija Sanna Majava vieraili maanantaina Radio Helsingin aamulähetyksessä keskustelemassa aiheesta. Haastattelu on osa Duunitorin Maanantaifiilis-juttusarjaa. Kuuntele koko podcast täältä ja lue lisää Maanantaifiilis-artikkeleita täältä.

Majava työskentelee rekrytointi- ja suorahakukonsulttina Pooliassa, joka on projektityöhön, rekrytointiin ja suorahakuihin erikoistunut yritys. Majavan mukaan työnhakija on nyt taloustilanteen parannuttua etulyöntiasemassa työmarkkinolla. Silti työnhaussa on yhä omat hankaluutensa.

”Vaikka paikkoja on paljon, hakijat puhuvat paljon siitä, kuinka erottautua joukosta – ettei jää sitten vain cv:ksi tietokantaan. Hakijat kyselevät ja miettivät paljon sitä. Erottautumisessa täytyykin käyttää mielikuvitusta”, Majava kannustaa ja suosittelee työnhakijoita panostamaan sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi LinkedIn-profiiliin.

Entä mitä sitten pitäisi tehdä, kun loistava ja muista edukseen erottuva työhakemus on kirjoitettu ja lähetetty yhdessä ansioluettelon kanssa työnantajalle? Sanna Majava varoittaa yleisestä neuvosta, jota kuulee paljon.

”Aktiivisuuskin voi kääntyä itseään vastaan. Hakijoita opetetaan jo koulussa siihen, että ole aktiivinen ja soita työnantajalle ja kysele paikasta. Mutta jos sinulla ei ole oikeasti kauhean relevanttia kysymystä vaan soitat vain soittamisen takia, voi se jättää rekrytoijalle jopa kummallisen kuvan. Kannattaa miettiä sitä, miten soittaa ja mitä aikoo kysyä. Ovatko kysymykset mieleenpainuvia?” Majava kysyy.

”Joskus joku voi tehdä niin hyvän vaikutuksen jo siinä puhelimessa, että hänet kutsutaan samantien haastatteluun. Eli perään soittamisella voi tehdä todella hyvän, mutta toisaalta myös vähän kyseenalaisen vaikutuksen. Pahimmillaan siitä voi tulla merkintä, että ei välttämättä valita ensimmäisenä jatkoon.”

Asenne usein ratkaisee

Työhaastattelukutsun tultua haastatteluun kannattaa valmistautua huolellisesti. Majava kehottaa jättämään turhan nöyristelyn pois.

”Kyllähän meitä on kasvatettu siihen, että tietty nöyryys on hyvästä. Jos on oikeasti saavutuksia ja menestystä, joista olet ylpeä ja ne ovat totta, niin totta kai ne kannattaa tuoda esille.”

Paljon on kiinni myös hakijan asenteesta. Monesti työhaastatteluissa kysytään samoja kysymyksiä esimerkiksi vahvuuksista, heikkouksista ja saavutuksista. Majava kehottaa miettimään vastauksia joka haastattelua varten erikseen, eikä ladella vastauksia liukuhihnalta.

”Jos olet tottunut siihen, että kysytään aina samat kysymykset, niin kyllä sekin jotain kertoo, että miten niihin suhtaudut. Oletko niin, että ai taas tämä sama kysymys? Se sitten taas antaa jonkin signaalin sinne toiseen päähän. Kannattaa valmistautua siihen, että se oma työhistoria käydään läpi kaikkine vaiheineen, aukkoineen ja lyhyine ja pitkine työsuhteineen. Valmistaudu, että osaat kertoa, miksi teit valintasi, miksi lähdit jostakin lyhyen ajan jälkeen ja niin edespäin.”

Majava muistuttaa myös palkkatoiveen tärkeydestä.

”Se on hyvä miettiä etukäteen – kyllä jokaisella joku hintalappu on, millä liikkuu.”

Rekrytoijallakin monia sudenkuoppia

Majava rekrytoi työntekijöitä ammatikseen. Hänellä on työnantajalle muutama nyrkkisääntö, joita ei kannata unohtaa yhdessäkään rekrytoinnissa.

”Ensin pitää miettiä tarkkaan se profiili, mitä ollaan hakemassa. Aina ei välttämättä haeta samanlaista ihmistä, kuin se edellinen työntekijä oli. Työntekijöitä ei kannata yrittää kopioida ja korvata samankaltaisilla ihmisillä. Siinä on tuhannen taalan paikka miettiä, haluttaisiinko sittenkin jotain vähän erilaista. Tärkeintä on pitää mielessä se, mitä haetaan – haetaanko analyyttistä vai suurpiirteisempää ja haetaanko sosiaalista, vai onko sillä niin väliä?”

Majava kehottaa työnantajia myös pitämään mielessään se sovittu profiili koko rekrytointiprosessin ajan.

”Työnantajia pitää myös kouluttaa siitä, että työnhakijoihin ei saa ihastua. Valintoja ei voi tehdä sen perusteella, että tuo oli äärettömän kiva tyyppi – on tietenkin tärkeää, että se on kiva tyyppi ja viihtyy työpaikassa, mutta myös muiden kriteerien ja osaamisen pitää olla kohdillaan.”

Rekrytoinnin pahimmat sudenkuopat ovatkin se, ettei olla mietitty sopivaa hakijaprofiilia ennakkoon ja mennään ihastumaan hakijaan. Tällöin myös päässä soivat hälytyskellot jätetään usein huomiotta.

”Samoin työnhakijalla voivat soida hälytyskellot, kun hän arvioi työnantajaa. Niihin kannattaa luottaa, sillä ne ovat usein oikeassa. Jos siellä päässä jokin soi, niin luota siihen ja mieti sitä. Työnantajan ei kannata ajatella, että me leivomme tuosta tyypistä sellaisen, millaisen haluamme. Se voi mennä metsään. Jos cv:ssä tai henkilön käytöksessä on jotakin, mikä herättää huomion, kannattaa siihen luottaa ja tarkistella sekä varmistella sitä.”

Majavalla on lopuksi vielä yksi neuvo työnantajalle: panosta työnantajamielikuvaan ja viestintään.

”Kannattaa olla avoin ja kertoa työpaikasta mahdollisimman paljon. Enää ei houkuttele maininta työpaikkailmoituksessa, että meillä on pelipiste ja säkkituoleja. Ihmiset haluavat avoimuutta ja kannattaakin miettiä, mitkä ovat yrityksen arvot ja tuoda ne esille.”

Jatkuuko maanantaifiilis koko viikon? Tutustu avoimiin työpaikkoihin Duunitorilla.

Lue myös:

Kannattaisiko vaihtaa työpaikkaa? Työelämätutkija kehottaa vastaamaan yhteen ratkaisevaan kysymykseen

Uramuotoilu voi auttaa työnhaussa – lue vinkit unelmien toteuttamiseen

Miten töissä voi hyödyntää intuitiota? Investointipankkiirin tarina pysäyttää: ”Miljardi luotiin hypyllä tuntemattomaan”

Työnhakumentori antaa 3 vinkkiä, jotka vievät sinut lähemmäs unelmatyötäsi