Työnhaku Suomessa 2023 -tutkimus selvittää työnhakijoiden toiveita ja odotuksia työnantajille sekä paljastaa työnhaun kipukohdat. Erityisesti viestintä on työnhakijoiden mukaan heikolla tolalla rekrytoinneissa.
Duunitorin tuore Työnhaku Suomessa -tutkimus paljastaa, miten toimivina suomalaiset näkevät työnhaun eri vaiheet ja osa-alueet. Hakijoiden kokonaisarvio rekrytointiprosessien sujuvuudesta jää varsin heikolle tasolle.
Eniten pyyhkeitä työnhakijat antavat työnantajille viestinnästä rekrytointiprosessin eri vaiheiden aikana.
Seuraavat asiat ovat työnhakijoiden mielestä eniten pielessä rekrytoinneissa:
- Työnantaja ei lähetä perusteltua viestiä hakijalle, jota ei valita tehtävään.
- Hakuprosessin aikana ei saa palautetta.
- Palkkaa ei kerrota työpaikkailmoituksessa.
- Työpaikan kulttuurista ja ilmapiiristä ei saa riittävästi tietoa.
- Työnantaja ei erotu muista vaihtoehdoista.
Tyytymättömyys voi alkaa jo ennen hakemuksen jättämistä
Työnhakijoiden tyytymättömyys painottuu erityisesti rekrytointiprosessien alkuvaiheeseen, jossa työnhakija vasta kartoittaa kiinnostavia työmahdollisuuksia ja harkitsee hakemista.
Tutkimukseen vastanneista 48 prosenttia on jättänyt hakematta, koska työnantaja ei vakuuttanut. Samoin 37 prosenttia on jättänyt hakematta, koska hakeminen tuntui työläälle.
”Työnantajan heikko erottuminen kilpailijoista ja työn hakemisen hankaluus ovat asioita, jotka usein turhauttavat heti hakemisen alkuvaiheessa. Hämmästyttävän usein turhautuminen johtaa myös hakemisen keskeyttämiseen”, kertoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.
”Kannustan kaikkia työnantajia käymään läpi työpaikkailmoituksiaan ja työnantajamarkkinointiaan kriittisin silmin. Millaisen ensivaikutelman ne antavat työnhakijalle?”
Työnhakijat janoavat lisää tietoa
Rekrytointien viestinnässä olisi petrattavaa heti työpaikkailmoituksesta lähtien. Tutkimuksen perusteella työnhakijoiden on vaikea nähdä eroja eri työnantajien välillä tai saada selkeää käsitystä siitä, millaista työpaikassa olisi työskennellä.
”Työnantajat pelaavat ilmoituksissa liian varman päälle, jolloin työyhteisön kulttuuri ja inhimillinen vetovoima jäävät piiloon. Kulttuurista puhuminen on sitä, että työstä kertoo myös asenteen, arjen ja ihmisten kautta, ei vain vaatimusten ja vastuiden kautta.”
Moni työnhakija kaipaa myös konkreettista palkkatietoa työpaikkailmoituksiin. Työnhakijoiden toiveisiin ollaan pian vastaamassa, sillä viimeistään vuonna 2026 EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tekee palkkahaitarin ilmoittamisen pakolliseksi ennen työhaastattelua.
”Muutos on vääjäämätön, mutta nyt on vielä mahdollista ottaa edelläkävijän rooli. Työnhakijat selvästi toivovat tätä, joten palkka-avoimuutta kannattaa tarkastella rekrytoinnissa enemmän mahdollisuutena kuin riskinä. Jokaisen työnantajan kannattaisi nyt kokeilla, miten palkan tai palkkahaitarin ilmoittaminen vaikuttaa hakijoiden määrään ja laatuun eri tehtävissä”, Hyrkäs vinkkaa.
Hakijaviestintä on heikolla tolalla
Kun työnhakija lähettää työhakemuksen, ei viestintä usein kohene. Työnhakijoiden mielestä heikointa rekrytoinnissa on perusteltujen ei kiitos -viestien lähettäminen.
”Hyvän hakijakokemuksen tarjoaminen on mainiota rekrytointimarkkinointia ja työnantajakuvan rakentamista. Myönteinen kokemus houkuttelee hakemaan uudestaan tulevaisuudessa ja suosittelemaan työnantajaa muillekin, kun taas heikompi kokemus voi toimia varoitusmerkkinä. Huonot kokemukset päätyvät helposti puskaradioon tai internetiin”, Hyrkäs muistuttaa.
Toiseksi huonoimmaksi osaksi rekrytointiprosessia hakijat arvioivat palautteen saamisen rekrytointiprosessin aikana. Hyrkkään mukaan hakijoiden tulisi saada selville vähintään, mitkä asiat lopulta painoivat valinnassa.
”Vielä parempi on, jos hakija saa lisäksi edes pientä positiivista palautetta – näin osaaja oppii tuntemaan paremmin omat vahvuutensa.”
Haluatko tietää lisää? Lataa koko Työnhaku Suomessa -tutkimus »
Lue myös:
5 asiaa, jotka tulisi käydä ilmi jokaisesta työpaikkailmoituksesta – tarkistuslista työnantajalle