Kuinka paljon suomalaiset sairastavat ja mistä syistä? Milloin kannattaa jäädä kotiin potemaan? Mitä työnantaja voi tehdä tukeakseen työntekijöidensä terveyttä? Otimme yhteyttä työterveyshuollon erikoislääkäri Jukka Pitkäseen, joka vastasi yleisimpiin sairauslomiin liittyviin kysymyksiin.
Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee Suomessa voimakkaasti eri alojen välillä, mutta mistä erot kumpuavat? Työterveysasema Heltin työterveyslääkäri Jukka Pitkäsen mukaan erityisesti kuntasektoria ja yksityisiä yrityksiä kannattaa poissaolojen kannalta tarkastella erikseen, sillä näiden sektorien työntekijöiden sairauspoissaolojen määrässä on merkittäviä eroja.
Siinä missä kunta-alalla poissaoloja kertyy yhtä työntekijää kohden 15–18 sairauslomapäivää vuodessa, sairastavat yksityissektorin työntekijät keskimäärin samassa ajassa vain kymmenkunta päivää. Syy eroon löytynee historiallisesta taustasta.
”Yksityispuolella sairauslomiin on perinteisesti kiinnitetty perusteellisesti huomiota, työntekijöiden työkykyä on johdettu ja sairauspoissaoloihin on puututtu suunnitelmallisesti. Kunta-alalla puolestaan tällaista perinnettä ei ole ollut”, Pitkänen kommentoi.
Kuntasektorilla poissaolotilastoja nostavat myös matalapalkka-alan työntekijät, kuten lähihoitajat, kodinhoitajat ja siivoojat, joiden sairauslomapäivät voivat olla jopa 30 päivän vuositasolla. Matalapalkka-alojen työntekijöiden sairastaminen liittyy mahdollisesti sosioekonomisiin tekijöihin, kuten palkkaukseen, matalampaan koulutustasoon sekä fyysisesti ja henkisesti kuormittavaan työhön.
Työn luonne selittää myös osan eri alojen välisistä eroista. Esimerkiksi palvelualan ja teollisuuden alojen työntekijät ovat selkeästi toimihenkilöitä enemmän sairauslomalla, sillä siinä missä toimihenkilöiden työtä voi tyypillisesti tehdä lievästi vajaakuntoisenakin, ei fyysisesti kuormittavan työn tekeminen onnistu samalla tavalla puoliteholla.
Miksi sairauslomaa otetaan?
Suomessa sairauslomalle jäädään yleisimmin erilaisten infektioiden, kuten flunssan tai vatsataudin vuoksi. Pitkäaikaisten sairauslomien taustalta löytyy sen sijaan mielenterveyden häiriöitä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
”Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhdessä syynä reilusti 60–70 prosenttiin kaikista poissaoloista. Ne ovat juuri niitä, mihin työnantajan pitää puuttua ja reagoida, jos haluaa vaikuttaa poissaoloihin”, Pitkänen linjaa.
Työnantajan kannattaakin panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin paitsi mahdollistamalla laadukkaan työterveyshuollon, myös kannustamalla työntekijöitä oman kunnon ylläpitämiseen. Tuki- ja liikuntaelinsairauteen sairastuneen työntekijän työhön palaamista sairausloman jälkeen on myös syytä helpottaa esimerkiksi tarjoamalla kevennettyä työtä ja sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuormita tekijää liikaa.
Mielenterveyden häiriöihin on vaikeampi puuttua, mutta varhainen vaikuttaminen on myös mielenterveyden hoitamisen keskiössä.
”Työnantajan on tärkeää tarkastella johtamisen tapoja sekä puuttua matalalla kynnyksellä työntekijän pahoinvointiin, oireiluun tai työkyvyn heikkenemiseen”, Pitkänen listaa.
Milloin kannattaa jäädä kotiin sairastamaan?
Monissa yrityksissä muutaman päivän sairauslomalle voi jäädä omalla ilmoituksella, jolloin arvio omasta terveydentilasta on työntekijällä itsellään. Mutta mistä tunnistaa, että on syytä jäädä kotiin potemaan?
”Jos on korkeaa kuumetta ja räkäisyyttä, eikä kurkusta lähde ääntä, kannattaa ehdottomasti olla poissa. Jos taas on pikkuisen nuhaa ja vähän vetämätön olo, niin silloin voi vielä mennä töihin ja suoriutua tehtävistään”, Pitkänen arvioi.
Tietysti myös ala ratkaisee: toimistohommat hoituvat usein nuhassakin, mutta rakennushommat ulkona pahentavat ja pitkittävät helposti tautia.
”Hyvä ohjenuora on se, että jos alkaa miettiä, että pitäisikö käydä työterveydessä tai lääkärillä näyttäytymässä, niin silloin kannattaa yleensä jäädä pois.”
Pitkänen pitää oman ilmoituksen käytäntöä järkevänä, sillä samalla tavalla lääkärinkin määräys perustuu potilaan omaan arvioon ja oireiden kuvailuun.
”Ihmisen oman arvion tulee olla keskiössä, sillä jokainen tuntee parhaiten oman työkykynsä”, Pitkänen sanoo. ”Luottamukseen yleensä myös vastataan luotettavuudella.”
Oman ilmoituksen malli ei lisää työntekijöiden sairauspoissaoloja, vaan käytännön on havaittu päinvastoin laskevan lyhyiden poissaolojen määrää. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lääkäri tai hoitaja kirjoittaa herkästi sairauslomaa saman tien useammalle päivälle, kun taas omalla ilmoituksella olotilaa tarkistetaan päivä kerrallaan, mikä nostaa kynnystä olla pois.
Miten ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja?
Flunssa- ja epidemia-aikoina työnantajan on keskeistä huolehtia siitä, että työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet huolehtia käsihygieniasta. Ahkeran käsien pesemisen lisäksi on hyvä kannustaa ja tarjota mahdollisuus käsidesin käyttämiseen.
Työpaikalla on myös syytä pitää tiukkaa linjaa siitä, että epidemia-aikana sairaana ei tulla töihin. Tämä linjaus maksaa itsensä nopeasti takaisin esimerkiksi vatsatautiepidemian jyllätessä.
Myös influenssarokotuksiin kannattaa Pitkäsen mukaan panostaa, sillä yhden epidemian aikana keskimäärin joka kymmenes työntekijä sairastuu influenssaan. Vaikka tauti ei ole perusterveelle vaarallinen, aiheuttaa se helposti kuuden päivän poissaolon. Koko työporukan rokottamisella voidaan ehkäistä 80 prosenttia influenssatapauksista.
”Kausi-influenssarokotteet ovat tutkitusti turvallisia ja tehokkaita, ja kustannukset jäävät säästettyihin sairauspoissaolopäiviin verrattuna todella pieniksi.”
Lue myös:
Tiedätkö mitä tehdä, jos tarvitset apua tai uuvut töissä? Näin varhaisen tuen malli toimii