Nelipäiväinen työviikko mullisti Lauran, 34, arjen – etenkin yksi seuraus yllätti

Mitkä ovat nelipäiväisen työviikon vaikutukset ja hyvät puolet? Lue neljä syytä, miksi lyhennetty työaika kannattaa ja mitkä ovat sen hyödyt.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 18.9.2022.

Lisää vapaa-aikaa, kukapa ei olisi joskus haaveillut sellaisesta? Työura on pitkä, ja nykyään myös monella varsin epävarma. Työlle myös annetaan paljon: venytään, joustetaan, painetaan tarvittaessa pitkääkin päivää.

Samalla suomalaisen työelämän tila on hälyttävä. Marraskuussa 2021 toteutettu Suomalaisen työelämän tila -tutkimus piirsi karua kuvaa suomalaisten työpaikkojen tilanteesta. Selvityksen mukaan vain 39 prosenttia työntekijöistä koki työpaikkansa hyväksi.

Yhdeksi keinoksi parantaa työikäisten hyvinvointia on ehdoteltu monessa eri yhteydessä työajan lyhentämisestä nykyisestä. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin on jo vuosia puhunut sen puolesta ja kertonut unelmoivansa siitä, että nelipäiväisestä työviikosta tulisi vielä joskus normi Suomessa.

Näillä tavoilla nelipäiväinen työviikko on mahdollinen

Valitettavasti nelipäiväinen työviikko tai lyhyemmän työpäivän tekeminen ei ole nykyisellään läheskään kaikille mahdollista – tulojen putoaminen vaikuttaa suoraan omaan talouteen, eikä monella ole siihen yksinkertaisesti varaa.

Itselleni nelipäiväisen työviikon mahdollisti lapsen saaminen. Kela maksaa joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle, joka tekee korkeintaan 30 tuntia töitä viikossa. Osittaista hoitorahaa puolestaan voi saada silloin, jos lapsi on 1. tai 2. luokalla ja on niin ikään lyhentänyt työaikaansa.

On myös mahdollista, että työnantaja voi joissakin töissä maksaa täyttä kuukausipalkkaa, vaikka työntekijä tekisikin lyhennettyä työviikkoa. Tämä kuitenkaan tuskin onnistuu kovin monessa työpaikassa, ja siihen vaikuttavat oma asema sekä työtehtävät.

Osa taas valitsee nelipäiväisen työviikon ja sen mukanaan tuoman pienemmän palkan, koska on kokenut lyhennetyn työajan tuovan suhteessa niin paljon hyötyjä, että se kannattaa.

Joka tapauksessa toivon, että nelipäiväisen työviikon tai lyhennettyjen työpäivien tekeminen olisi jo lähitulevaisuudessa mahdollista yhä useammalle suomalaiselle. Lyhyempi työaika nimittäin lisää tutkijankin mukaan hyvinvointia, nopeuttaa palautumista ja vähentää stressiä.

Nelipäiväisen työviikon vaikutukset – 4 tärkeintä syytä lyhentää työaikaa

Mitkä sitten ovat omalla kohdallani olleet nelipäiväisen työviikon vaikutukset ja konkreettiset hyödyt? Olen tehnyt lyhennettyä työviikkoa vajaan vuoden, ja jatkan vielä joitakin kuukausia.

Koska teen nelipäiväistä viikkoa lapsen hoidon takia, on tärkein asia ollut tietenkin hänen kanssaan vietetyn ajan lisääntyminen. Olen kuitenkin huomannut selkeitä hyötyjä, jotka pätevät, oli lyhennettyyn työaikaan mikä tahansa syy.

1. Työn ja vapaa-ajan parempi tasapaino

Oma nelipäiväinen työviikkoni muodostuu niin, että olen töissä maanantaista torstaihin, ja perjantain vapaalla. Yksi vapaapäivä lisää viikonloppuun on ollut mullistava. Kolmen päivän viikonlopun aikana ehtii paitsi levätä ja ladata akkuja uutta työviikkoa varten, myös tehdä enemmän itselle mieluisia asioita, joita ei arkena ehtisi.

Ennen nelipäiväistä työviikkoa viikonloput tuntuivat kuluvan yhdessä hujauksessa, ja niiden jälkeen saattoi itse asiassa olla entistä väsyneempi olo – etenkin, jos vapaapäivät oli täyttänyt erilaisella ohjelmalla.

Yksi vapaapäivä lisää on luonut paremman tasapainon työn ja vapaa-ajan välille ja tehnyt vapaapäivistä rauhallisempia. Enää ei ole niin kiire tehdä jotakin, jotta viikonloppu ei menisi ”hukkaan”, vaan voi hyvällä omallatunnolla jättää enemmän aikaa palautumiselle.

2. Tehokkaampi ote työpäiviin

Asiantuntijatyössä oman työajan ja työmäärän rajaaminen on vaatinut suunnitelmallisuutta – ja harjoitusta. Parhaat toimintatavat ovat muotoutuneet ajan kanssa, eikä sopiva työmäärä muotoutunut suinkaan heti.

Tärkeää on ollut myös lisätä työpäiviin suunnitelmallisuutta ja puhtaasti aikatauluttaa päivät entistä tarkemmin. Kun suunnittelen heti työviikon alussa, mihin työtehtävään keskityn milloinkin, onnistuu töiden hoitaminen neljän työpäivän aikana paremmin.

Aiempaa huolellisempi ajankäytön suunnittelu on myös osaltaan lisännyt työtehoa. Ja kun on pidemmän vapaan aikana ehtinyt palautua aiempaa paremmin, on myös motivaatio uutta työviikkoa kohtaan eri tasolla kuin viiden työpäivän viikkoina.

3. Rennompi suhtautuminen työhön

Oma työni on minulle hyvin merkityksellistä, ja etenkin aiemmin määrittelin itseni pitkälti työn kautta. Töissä tapahtuneet mokat – ja toisaalta myös onnistumiset – jäivät mieleen pitkäksi aikaa ja mietin paljon työasioita myös vapaa-ajalla.

Työ saa totta kai ollakin tärkeää ja merkityksellistä – vietämmehän töissä noin kolmasosan elämästämme. Hyvinvoinnin kannalta myös tasapaino on kuitenkin oleellista. Itselleni tätä tasapainoa on lisännyt vanhemmuus, mutta se voi olla mikä tahansa muukin itselle tärkeä asia – vaikkapa rakas harrastus tai muu intohimo.

Lisääntynyt vapaa-aika ja uusien merkityksellisten asioiden löytäminen on ainakin omalla kohdallani tuonut rennomman suhtautumisen työhön. Työ on yhä tärkeää, muttei se kaikkein tärkein asia elämässä.

4. Maanantai on nykyään odotettu päivä

Tätä muutosta en osannut odottaa! Vaikka työ olisi kuinka merkityksellistä tahansa, varmasti jokainen meistä tunnistaa maanantaifiiliksen – sen pienen jäytävän ahdistuksen ja tunteen, joka välillä hiipii takaraivoon jo sunnuntai-iltana. Työajatukset ja hoitamattomat tehtävät nousevat mieleen, alkaa hikoiluttaa.

Nelipäiväisen työviikon myötä asetelma on kääntynyt päälaelleen. Fiilis alkaa sunnuntai-iltana olla usein jo odottava: huomenna pääsee taas töihin! Tämä kertoo siitä, että ainakin itselleni kolme vapaapäivää viikossa olisi juuri se sopiva määrä ihan pysyvästikin – optimaalinen sen jo mainitun tasapainon kannalta.

Kun pitkän viikonlopun jäljiltä olo on levännyt, on uusi työviikko yleensä ihana aloittaa.

Lue myös:

Julia, 34, tekee pysyvästi nelipäiväistä työviikkoa – ”Kun jouduin hetken tekemään viittä päivää, olin järkyttynyt”

Heikki, 31, paloi loppuun – ratkaisu löytyi nelipäiväisestä työviikosta

Joko Suomi siirtyy nelipäiväiseen työviikkoon? Anna Kontula: ”Ansiotyötä olisi hyvä tehdä mahdollisimman vähän”

Maijaliisa valitsi nelipäiväisen työviikon: ”Oma aika ja hyvinvointi merkitsevät enemmän kuin raha”