Johtaja, tunnustatko tosiasiat vai elätkö valheessa?

Tosiasiat tunnustamalla rakennetaan luottamusta työyhteisössä ja luodaan olosuhteet sille, että pysyvä muutos voi ylipäätään olla mahdollista.

Lue myös: Muutos haastaa itsensä johtamisen – tämä pomon laiminlyönti saa työntekijät kompuroimaan

Sadoissa jollei tuhansissa suomalaisissa organisaatioissa ratkotaan tälläkin hetkellä vääriä ongelmia. Taustalla oleva sairaus jää yleensä diagnosoimatta, jolloin sen näkyviin oireisiin puututaan muun muassa kirjallisilla varoituksilla ja työterveyshuollon interventioilla.

Kaikki ansaitsevat tulla kuulluksi

Koska pidän ihmisiä lähtökohtaisesti fiksuina olentoina, en millään jaksa uskoa siihen, että sairauden olemassaolosta oltaisiin tuiki tietämättömiä.

Sekin on tietenkin teoriassa mahdollista, mikäli organisaatiossa vallitsee kulttuuri, jossa asioiden parantamiseen pyrkivät ihmiset leimautuvat ankeuttajiksi. Toki heitäkin löytyy, mutta samaan kategoriaan niputetaan myös ihmisiä, jotka eivät tätä arvonimeä ansaitsisi.

Kun kaksitoista vuotta sitten päästetty aivopieru on saavuttanut työyhteisössä legitimoidun aseman, sitä ei sovi kiistää.

Ankeuttajaksi leimautunut menettää puheoikeutensa, koska hän ei ymmärrä, että hölmöjäkin asioita pitää tehdä hyvällä fiiliksellä. Kun kaksitoista vuotta sitten päästetty aivopieru on saavuttanut työyhteisössä legitimoidun aseman, sitä ei sovi kiistää.

Vain tietyssä tehtävissä toimivilla on oikeus esittää parannuksia. Innovaatiot syntyvät kuuman kosteissa neuvotteluhuoneissa niihin erikoistuneiden asiantuntijoiden kynistä, tarkasti määriteltyä innovointiprosessia noudattaen. Turpa kiinni, jos et ole saanut kalenterikutsua.

Todellinen ongelma usein kielletään

Tällaisissa työyhteisöissä yksilöiden täysi potentiaali jää hyödyntämättä ja todelliset ongelmat pysyvät piilossa pidempään kuin olisi tarpeen. Ymmärtäväisemmin suhtaudutaan niihin, jotka eivät edes välitä.

Suunsa alati kiinni pitävät surffailijat eivät kehitä organisaation toimintaa mutta eivät myöskään joudu mustalle listalle mielipiteidensä vuoksi. Harmittoman hölmön roolin ottaminen kertoo terveestä itsesuojeluvaistosta, niin surullista kuin se onkin.

Ylimmällä johdolla on keskimäärin taipumus aliarvioida työntekijöiden kyvyt tunnistaa asioiden syy-seuraussuhteet.

Mahdollista on sekin, että organisaatiota jäytävä sairaus kielletään, koska sen aiheuttaja istuu tukevasti johtoryhmässä. Sairaudesta oireilevan duunarin ripittäminen ja vähän kepittäminenkin tuntuvat luontevalta, koska henkilöstöjohtamisen perinteeseen kuuluu systeemisten ongelmien vierittäminen yksilöiden hartioille.

Syntipukiksi valikoituu helpoimmin ihminen, joka poikkeaa eniten valtavirrasta.

Lue myös: Johtajan palkka kelpaa jokaiselle, mutta kaikista meistä ei ole vastuunkantajiksi

Ylimmällä johdollako peiliin katsomisen paikka?

Positiivisen ihmiskäsitykseni vuoksi uskon vakaasti siihen, että todellisten ongelmien piilottelu on turhaa. Väitän, että ylimmällä johdolla on keskimäärin taipumus aliarvioida työntekijöiden kyvyt tunnistaa asioiden syy-seuraussuhteet. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että duunarin jallittamista pidetään lastenleikkinä.

Sairaus ja sen aiheuttaja ovat usein tiedossa, mutta siitä vaietaan visusti. Jos et halua ratkaista ongelmaa, tee siitä puhumisesta tabu.

Kun todellisten ongelmien kieltämisen aika on ohi, keskustelukulttuuri vapautuu ja yhä useampi pystyy valjastamaan koko potentiaalinsa organisaation käyttöön.

Koska kukaan ei ole riittävän hullu avaamaan suutaan, hymistelyn ja välinpitämättömyyden kulttuurissa marinoitunut johtaja voi rakentaa mieleensä illuusion omasta erinomaisuudestaan. Lääkkeetkin ovat yleensä tiedossa, mutta harhoihinsa käpertynyt pomo on kuin alkoholisti, joka jatkaa itsetuhoista dokaamista ja kieltää jyrkästi ongelmansa.

Tosiasiat tunnustamalla valetaan muutokselle perusta

Tosiasioiden tunnustaminen ja sairauden toteaminen ääneen eivät suinkaan ole häpeä. Ne ovat osoitus henkisestä vahvuudesta, jota arvostetaan ja salaa ihaillaankin henkilöstön keskuudessa. Ja miten paljon keveämmän olon tosiasiat tunnustava saakaan pudottaessaan asioiden kieltämisestä syntyneen raskaan taakan olaltaan!

Kun tosiasiat on tunnustettu, voi toipuminen alkaa. Oli kyse sitten alkoholi- tai johtamisongelmasta, toipumista edistää suuresti läheisten tuki. Kun todellisten ongelmien kieltämisen aika on ohi, keskustelukulttuuri vapautuu ja yhä useampi pystyy valjastamaan koko potentiaalinsa organisaation käyttöön.

Oletko sinä valmis jättämään tämän mahdollisuuden käyttämättä?

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Kysely: Nämä ovat tulevaisuuden johtajan 10 tärkeintä ominaisuutta
Oletko ikäsyrjintään syyllistyvä pösilö? Pian olet itsekin syrjittyjen joukossa