Tutkimus: Suomalaiset kaipaavat työnhakuun lisää avoimuutta – silti yli puolet salaa omaa työnhakuaan

Jokaisen oma, yksityinen asia vai jotakin, josta kannattaisi kertoa myös nykyisellä työpaikalla? Suomalaiset työnhakijat toivoisivat lisää avoimuutta työnhakuun, selviää Duunitorin kyselystä. Työnhaun avoimuus kannattaisi, sanoo myös asiantuntija.

"Ei muiden tarvitse tietää minun asioistani."

"Työnhausta työkavereille kertominen ei rakenna hyvää ilmapiiriä työpaikalla, vaan herättää kysymyksiä."

"Jos en saisikaan uutta työtä, niin nykyisellä työpaikalla minuun ei kannattaisi enää panostaa ja palkkaa ei ainakaan enää nostettaisi."

"Olen vähän taikauskoinen. Jos työnhausta kertoo ennen paikan saamista, paikka voi mennä jollekin toiselle."

Esimerkiksi tällaisista syistä suomalaiset salaavat työnhakunsa. Kaikkiaan 56 prosenttia työnhakijoista kertoo joskus salanneensa työnhakunsa muilta ihmisiltä.

Tämä selviää työnhakupalvelu Duunitorin toteuttamasta kyselytutkimuksesta*. Tutkimuksessa selvitettiin työnhakuun liittyviä tunteita, työnhaun avoimuutta sekä sitä, millaisia muutoksia ihmiset toivoisivat työnhakuun tulevaisuudessa.

”Vaihtoaikeista ei ole tapana puhua työpaikalla ennen kuin se on varmaa”

Yleisin syy salata oma työnhakunsa on epävarmuus sen suhteen, pääseekö jatkoon työnhakuprosessissa (33 prosenttia vastaajista). Lähes yhtä moni ei myöskään halua, että työpaikalla saadaan tietää asiasta. Vakituisessa työssä olevat myös pelkäävät, että tieto työnhausta vaikuttaisi heidän asemaansa nykyisellä työpaikalla.

Duunitorin rekrytointiasiantuntija ja kokenut rekrytoija Lotta Viljamaa pitää työnhakijoiden kokemaa epävarmuutta luonnollisena.

”Suomalaisilla työpaikoilla työpaikan vaihtoaikeista ei ole tapana puhua ennen kuin työpaikan vaihto on varmaa. Toki poikkeuksiakin on, ja esimerkiksi määräaikaisia työsuhteitaan päättämässä olevat ovatkin usein avoimia uuden työpaikan etsimisestä, koska suosittelija tai muut työnhaussa tarvittavat verkostot voivat löytyä nykyisestä esihenkilöstä tai kollegoista”, Viljamaa kuvailee.

Viljamaa uskoo, että salailun taustalla voi olla pelko siitä, että kohtelu nykyisellä työpaikalla muuttuu kylmemmäki.

”Jos tiimin työtilanne on tiukka, moni voi myös ajatella, ettei halua turhaan huolestuttaa työkavereitaan ennen kuin asia varmistuu. Joku voi myös pelätä, että työnhakuaikeista kertominen voi kuulostaa siltä, että omalla lähdöllä yritetään kiristää pomoa, jos nykyinen palkka tai työtehtävät eivät miellytä.”

Työnhaun avoimuus kannattaa, sanoo rekrytoija

Suurin osa työnhakijoista kertoo työnhausta omalle perheelle (65 prosenttia vastaajista) ja lähimmille ystäville (49 prosenttia). Sen sijaan työkavereille ja esihenkilölle ei työnhausta yleensä haluta kertoa. Vain 6 prosenttia vastaajista ilmoitti kertovansa pomolleen työnhaustaan. 17 prosenttia puolestaan vastasi, ettei kerro työnhaustaan kenellekään.

Jos työnhausta kerrotaan läheisille, tehdään se yleensä joko heti kun alkaa katsella työpaikkailmoituksia tai sitten siinä vaiheessa, kun on hakenut kiinnostavaa avointa työpaikkaa. 

Osa työnhakijoista ei kuitenkaan koe tarvetta piilotella työnhakuaan. 39 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole koskaan pitänyt työnhakuaan salassa muilta. 

"En piilota etsiväni työtä, koska minulla ei ole mitään hävettävää", yksi vastaajista tiivistää ajatuksensa.

"En salaa työnhakuani. Työnhaku ja halu edetä uralla on alallani positiivinen juttu", toinen puolestaan kuvailee.

Myös Lotta Viljamaa kannustaa avoimuuteen työnhaussa.

”Jos työnhaun syynä on tyytymättömyys nykyiseen työhön, asiaan voi todennäköisemmin vaikuttaa, kun kertoo tunteistaan ja uusien haasteiden tarpeesta jo aikaisessa vaiheessa. Tämä edistää avoimuutta työpaikalla ja pomokin varmasti kuulee mietteistäsi mieluummin jo siinä vaiheessa, kun työnhaku on vasta ajatuksen tasolla”, Viljamaa sanoo.

”Uskon, että suurin osa ympärillämme olevista ihmisistä haluaa, että jokainen löytää itselleen työn, jossa viihtyy. Parhaassa tapauksessa voit ensijärkytyksen laannuttua saada työkavereiltasi arvokkaita näkemyksiä oman osaamisesi ja tavoitteidesi kirkastamisen tueksi ja hyödyntää avoimemmin verkostojasi uuden työn haussa. Työkaverit tuntevat työpersoonamme usein erittäin hyvin, jolloin heistä on varmasti apua uuden suunnan etsinnässä.”

Suuri osa toivoisi lisää avoimuutta työnhakuun

Lähes puolet (49 prosenttia) kyselytutkimukseen osallistuneista toivoisi, että työnhaku olisi nykyistä avoimempaa – esimerkiksi niin, että vakituisissa töissä olevatkin kertoisivat työnhaustaan. Vain 14 prosenttia työnhakijoista on suoraan sitä vastaan.

Avoimissa vastauksissa korostuu toive nykyistä avoimemmasta vuoropuhelusta työntekijän ja työnantajan välillä sekä kaipuu vertaistuen saamiseen.

"Olisi hienoa päästä eroon sellaisesta kulttuurista, jossa työpaikanvaihtajaa kohdellaan petturina tai ollaan salaa kateellisia jos joku etenee uralla", yksi vastaajista kommentoi.

"Olisi helpottavaa kuulla kaikenlaisten ihmisten avautuvan työnhakukokemuksistaan ja -tilanteistaan. Se toimisi vertaistukena ja tekisi näkyvämmäksi sitä, kuinka normaalia on saada hylkääviä vastauksia kerta toisensa jälkeen. Joissain organisaatioissa työkulttuuri saattaisi jopa parantua, mikäli iso osa henkilöstöstä puhuisi työpaikan vaihtohaaveistaan", toinen puolestaan perustelee.

Työnhakijat uskovat, että jos avoin puhe työnhausta lisääntyisi työpaikoilla, voisi se parantaa ihmisten urakehitystä ja myös nykyisessä työssä viihtymistä.

"Yrityksillä olisi mahdollisuus vaikuttaa työntekijän toiveisiin avoimella vuoropuhelulla. Vaihtamalla ei välttämättä parane, mutta jos uskalletaan puhua toiveista ja haaveista nykyisessä työssä, toimenkuva saattaa muuttua toiveiden mukaiseksi", yksi vastaaja kuvailee.

"Alaiseni kertovat minulle avoimesti jos etsivät uusia haasteita ja kysyvät suosittelijaksi – eivät siksi, että tässä työssä olisi paha olla vaan koska kaipaavat parempia etenemismahdollisuuksia tai mahdollisuuksia vaihteluun. Mielestäni tämä on hienoa ja antaa mahdollisuuden keskustella avoimesti ja kehittää toimintaa", itse esihenkilöasemassa oleva vastaaja kertoo omasta suhtautumisestaan alaistensa työnhakuun.

*Kysely toteutettiin Duunitori.fi-sivustolla helmikuussa 2022. Kyselyyn vastasi 5 020 ihmistä, joista 68 prosenttia on tällä hetkellä työssä, ja 17 prosenttia työttömänä. Vastaajista 60 prosenttia etsii tällä hetkellä aktiivisesti töitä, ja 32 prosenttia puolestaan on passiivisia työnhakijoita, eli valmiita harkitsemaan työpaikan vaihtoa. Vastaajista 86 prosenttia myös kertoo selailevansa työpaikkailmoituksia, vaikka ei varsinaisesti olisi työnhaussa.

Lue myös:

Uusi työpaikka kiikarissa? Katso vinkit, joilla erotut joukosta läpi työnhakuprosessin

Samaistutko? Nämä asiat turhauttavat työnhaussa eniten – työnantajille kovaa kritiikkiä

6 merkkiä, joista tunnistat hyvinvoivan työyhteisön – toteutuvatko työpaikallasi?

Alle puolet suomalaisista pitää työpaikkaansa hyvänä – arvostuksen puute kaihertaa: ”Tulos on huolestuttava”