Milloin on oikea hetki vaihtaa suuntaa uralla? Uravalmentaja Pilvi Nybom antaa vinkit työuran suunnitteluun. Duunitorin Maanantaifiilis-haastattelusarjassa keskustellaan uraunelmista ja siitä, kuinka löytää työmotivaatio ja päästä kohti sitä unelmien työpaikkaa.
Nykytyöelämässä puhutaan paljon heittäytymisestä – lehtijutuissa ja tarinoissa joku on aina heittäytynyt kokonaan uudelle uralle tai jopa ihan tyhjän päälle. Uravalmentaja Pilvi Nybom tunnistaa ilmiön, mutta muistuttaa, että tärkeintä on silti harkitseminen.
”Uraheittäytyminen on muutosta. Kyse on siitä, että lähtee hakemaan muutosta omalle työuralle – jos on vaikka tehnyt 10–20 vuotta jotakin työtä eikä mikään välttämättä ole pielessä, mutta on tunne, että jotain puuttuu”, Nybom kuvailee.
”Silloin voisi olla hyvä heittäytyä eli lähteä hakemaan suunnitelmallisesti muutosta uralle. Muutoksen ei myöskään tarvitse aina olla sitä, että lähtee hakemaan jotain muualta, vaan voi vain keksiä tapoja tehdä omaa työtä eri tavoilla”, hän sanoo Duunitorin yhteistyössä Radio Helsingin kanssa toteuttaman haastattelusarjan ensimmäisessä osassa.
Kuuntele haastattelun podcast täältä.
Työelämän murroksen myötä juuri kukaan ei enää tee koko uraansa samassa firmassa. Pilvi Nybom kuvailee muutosta pakolliseksi, mutta myös halutuksi – ihmiset itsekin haluavat muutosta. Silti hänen mukaansa monet tyytyvät usein liian huonoon.
”Ihmisellä on taipumus pysyä omalla mukavuusalueella ja siltä lähteminen on voimain ponnistus – mutta usein se kannattaa. Tyypillinen tarina jonka kuulen on se, että joku kertoo olleensa jo viimeiset kymmenen vuotta epämotivoitunut työssään. Jos työ ei anna enää mitään, ei ole höttöä haluta parempaa.”
Katse vähintään viiden vuoden päähän
Nybom kannustaakin ihmisiä pohtimaan säännöllisesti, kuinka tyytyväinen on työtilanteeseensa ja uraansa.
”Kannattaa pysähtyä välillä miettimään, pitääkö työstään, mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa, kehittyykö siinä, voisiko tai kannattaisiko tehdä jotakin muuta. Tämä keskustelu kannattaa käydä itsensä kanssa säännöllisesti ja lähteä siitä eteenpäin.”
Tärkeintä on Nybomin mukaan katsoa tarpeeksi kauas: jos osaa ajatella vain vuoden päähän, ei oikeasti näe kaikkia mahdollisuuksiaan.
”Kaikille sopiva neuvo on, että siirtää katseen viiden tai kymmenen vuoden päähän. Kannattaa myös kysyä itseltä, mitä tapahtuu, jos ei muuta mitään ja jatkaa samalla tavalla – missä silloin on vaikka kymmenen vuoden päästä? Se voi olla kysymys, joka pysäyttää.”
Onko ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella?
Uraheittäytymisissä on aina myös riskinsä: mitä, jos vanhassa olisikin lopulta ollut parempi?
”Suurin riski on se, onko se ruoho kuitenkaan vihreämpää aidan toisella puolella. Tyypillinen esimerkki urapohdinnoista on se, että saatetaan ajatella, että olisi kiva olla esimerkiksi johtaja ja kadehtii heitä”, Nybom nostaa esimerkiksi.
”Oikeasti kun sitä miettii, niin onko kaikista johtajiksi ja haluavatko kaikki edes sitä? Johtajan työn kääntöpuolena voi olla se, ettei juuri näe perhettä, nukkuu liian vähän, stressaa hurjasti ja työssä on paljon vastuuta ja matkapäiviä. Asioilla on aina kääntöpuolensa.”
Pilvi Nybom kuitenkin kannustaa säännöllisiin urapohdintoihin – joskus työhyvinvointi voikin löytyä nykyisestä työstä ja voi todeta, että nyt onkin jo aika hyvä, mutta joskus muutos on oikea ratkaisu.
”Urien ja työn muuttuminen on hirveän suuri mahdollisuus – olemme rohkeampia tekemään erilaisia valintoja.”
Jatkuuko maanantaifiilis koko viikon? Tutustu uusiin työmahdollisuuksiin Duunitorilla.