Onko töihinpaluu silkkaa tuskaa? Alf Rehn kertoo, milloin kannattaa vaihtaa työpaikkaa

Tuntuuko töihinpaluu loman jälkeen ylipääsemättömän vaikealta? Alf Rehn kehottaa käymään tunnetta läpi ja miettimään, mistä se oikeasti kertoo.

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran 26.8.2019.

Nyt kun lomat on kärsitty ja useimmat ovat jo palanneet sorvin ääreen, on hyvä aika miettiä palaamista ja palautumista – ja ehkä vähän pakenemista.

Loman pitäisi olla palautumista, ei pakoa. Ideaalitilanteessa lomalta käy hakemassa itselleen uutta energiaa, jotta voi sen avulla tuoda arkeen ja töihin täyden panoksen.

Jos asiat ovat hyvin, ihminen palaa lomilta innostuneesti ja hymyssä suin. Työn pitäisi olla paikka, jossa voi toteuttaa itseään ja saada aikaan merkityksellisiä asioita. Sellaiseen paikkaan palaa mielellään.

Kun arki palaa, se iskee kahta kauheammin, jos on onnistunut huijaamaan itseään unohtamaan sen.

Valitettavasti tiedämme kaikki, ettei paluu lomilta mene aivan näin. Päinvastoin. Kun Naamakirjassa alkaa nähdä yhä enemmän viestejä, joiden kantava teema on ”eniten ketuttaa kaikki”, tietää, että paluu arkeen on alkanut. Samalla käänne on todiste siitä, ettei palautuminen ole mennyt ihan nappiin.

Moni ajattelee, että lomat ovat unohtamisen aikaa – aikaa, jolloin kaikki paha (kuten työ) on kaukana poissa. Tämä on vaarallinen ajatus. Kun arki palaa, se iskee kahta kauheammin, jos on onnistunut huijaamaan itseään unohtamaan sen.

Ei siis ihme, että moni pelkää töihin palaamista enemmän kuin iloitsee lomien alkamisesta.

Onko pakokauhu tärkeä merkki?

Miten töihinpaluun aiheuttamaan ahdistukseen tulisi sitten suhtautua? Ainakin voi kysyä itseltään, olisiko loman aikana voinut palautua jotenkin paremmin. Jos käytti lomansa siihen, että ajeli kauhealla vimmalla ympäri sukulaisia ja kesäteattereita ja remppasi kesämökkiä siinä välissä, ei ole ihme, että palaaminen tuntuu raskaalta.

Kun loma käy työstä, se ei käänteisesti tarkoita, että työ käy lomasta.

Tätäkin tärkeämpi kysymys on, onko töihin palaamisen aiheuttama pakokauhu merkki, joka kannattaisi ottaa vakavasti? Kun tutkimme, miksi ihmiset vihaavat töitään, syynä eivät yleensä ole ärsyttävät kollegat tai kauhea pomo. Jos työ tuntuu merkitykselliseltä, sellaisia seikkoja on usein valmis sietämään.

Lomalta paluu onkin oiva aika testata, onko työ itselle merkityksellistä vai ei. Kauhistuttavan usein vastaus on ei.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jopa yli kolmannes työssäkäyvistä kokee, ettei heidän työllään ole suurempaa merkitystä. Esimerkiksi YouGov:in brittitutkimus vuodelta 2015 antoi luvuksi 37 prosenttia.

Samalla yhä useampi sanoo, että merkityksellisyys on heille tärkeää tai hyvin tärkeää työpaikkaa valitessa. Ei siis ole yllättävää, että yhä useampi raportoi tyytymättömyyttä työpaikalla, tai että stressi ja burnout ovat lisääntyneet työelämässä.

Tutki, mistä innnostut

Jos työpaikalle palaaminen tuntuu loman jälkeen ylitsepääsemättömän vaikealta, kannattaa käydä tunnetta läpi ja miettiä, mitä se oikeasti tarkoittaa.

Ensimmäinen askel on pohtia, mikä palaamisessa on niin raskasta? Johtuuko tunne omasta jaksamisesta vai siitä, ettei kerta kaikkiaan löydä nykyisistä työtehtävistään mitään, mikä tekisi palaamisesta mielekästä?

Työn ei tarvitse olla jatkuva merkityksellisyyden karnevaali, mutta jos töistään ei löydä mitään, mihin tarttua ja josta saada jotain irti, se ei povaa hyvää. Silloin on järkevää tehdä pakosuunnitelma.

Mikä olisi sellainen työ, johon haluaisi palata lomilta? Mitkä asiat innostaisivat ja antaisivat merkitystä elämään? Jos pystyy vastaamaan tähän, on jo pitkällä.

Jos kokee, että nykyinen työ ei tuo merkityksellisyyttä sitten millään, välillä vaihtamalla paranee!

Hassua kyllä, tutkimukset ovat myös osoittaneet, että pienikin omien työtehtävien ja niiden mielekkyyden läpikäymiseen käytetty hetki tekee ihmisistä onnellisempia ja tehokkaampia työssään. Tällainen läpikäynti antaa mahdollisuuden miettiä, miten pienillä keinoilla voi parantaa kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Mutta jos kokee, että nykyinen työ ei tuo merkityksellisyyttä sitten millään, välillä vaihtamalla paranee! Tällöin pakosuunnitelma on hieno asia, koska se estää ihmistä vaihtamasta yhdestä merkityksettömästä työstä toiseen.

Töihin palaamisen ei tulisi olla tuskaa. Jos se kuitenkin on sitä, tarvitaan suunnitelma – joko siitä, miten työstä tehtäisiin merkityksellisempää tai siitä, minne pakenisi.

Kirjailijana, johtamisen professorina sekä mielipidevaikuttajana tunnettu Alf Rehn jakaa Duunitorin kolumneissa ajatuksiaan luovuuden ja innovatiivisuuden roolista urapolun eri vaiheissa.

Lue myös:

Kannattaisiko vaihtaa työpaikkaa? Työelämätutkija kehottaa vastaamaan yhteen ratkaisevaan kysymykseen

Alf Rehnin luovan hullun käyttöopas – eli kuinka tehdä töitä luovan hullun kanssa (tulematta itsekin hulluksi)

Tyhmiä kysymyksiä ei kannata pelätä, mutta yksi kannattaa jättää kysymättä: Alf Rehn: ”Tämä on mahdollisimman huono kysymys”