Iiris Juutilainen on Cannesin elokuvajuhlillakin useaan otteeseen vieraillut apulaisohjaaja ja elokuva-alan yrittäjä. Nyt hän kertoo erikoisesta urapolustaan ja paljastaa parhaat työelämävinkkinsä, jotka kumpuavat suoraan kansainvälisistä kuvauksista ja elokuvamaailman kulisseista.
Iiris Juutilainen, 29, on korkeimmalta koulutukseltaan ylioppilas. Hän pääsi sisään medianomikoulutukseen ja lopetti opiskelut ensimmäisen vuoden jälkeen.
Nyt hän toimii vierailevana luennoitsijana Aalto-yliopiston elokuvanteon maisterilinjalla ja työskentelee nuoreen ikäänsä nähden poikkeuksellisen menestyneenä apulaisohjaajana sekä elokuva-alan yrittäjänä. Miten menestysurasta kilpaillulla alalla tuli totta?
Menestyksekäs urapolku vaati onnistuakseen tuuria
”Lapsena luin paljon kirjoja ja katsoin elokuvia. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista maailmoista, joihin voi paeta. Ajattelin, että olisipa siistiä luoda sellaisia myös muille”, Juutilainen kertoo.
Leikkaajana ja dokumenttiohjaajana työskentelevä isoveli on toiminut Juutilaisen idolina ja innoittanut häntä etenemään tavoitettaan kohti.
”Häneltä sain inspiraatiota elokuvantekoon. Tajusin ’tavallistenkin’ ihmisten tekevän elokuvia, kun lukion opinto-ohjaajani tuntui pitävän itsestäänselvyytenä, että pyrkisin opiskelemaan alaa”, Juutilainen muistelee.
Kun Juutilainen sai 11-vuotiaana luvan käyttää isänsä videokameraa, hän kiinnostui liikkuvasta kuvasta ja alkoi tehdä videoita kavereidensa kanssa. Innoituksena videoihin toimivat esimerkiksi ostos-tv, uutiset ja A-studio.
Yläasteella Juutilainen käsikirjoitti ja kuvasi kahta elokuvaa ja huomasi suhtautuvansa aiheeseen intohimoisesti. Hän törmäsi projektiensa kautta myös muihin omakustanteisia elokuvia tekeviin, joiden kanssa ryhtyi apulaisen roolissa tekemään ensimmäistä täyspitkää elokuvaa ollessaan vasta 14-vuotias.
Siitä tuli Juutilaisen ensimmäinen merkittävä askel kohti ammattimaista elokuvauraa.
”Projektin edetessä nousin lopulta apulaisohjaajaksi, mistä olin haaveillut jo pitkään tietämättä edes, mitä se tarkoittaa. Olin vain päättänyt, että joskus haluan olla sellainen.”
Kesken medianomikoulutuksen Juutilaista suositeltiin sattumalta Blind Spot -nimiseen tuotantoyhtiöön. Hän lopetti koulun ja alkoi tehdä töitä tuotantokoordinaattorina pitkien elokuvien parissa niiden esi- ja jälkituotannossa.
Silloin 20-vuotiaan Juutilaisen ura lähti nousukiitoon, ja siitä lähtien hän on elättänyt itsensä tekemällä elokuvia, tv-sarjoja ja mainoksia.
”Mukana on paljon tuuria – olen päässyt tekemään töitä, joissa olen voinut osoittaa kykyjäni ja edetä taas seuraavaan projektiin.”
21-vuotiaana Juutilainen oli ensimmäistä kertaa mukana Cannesin elokuvajuhlilla Blind Spotin kautta. Sen jälkeen tie on vienyt joka vuosi yhteen elokuva-alan tärkeimmistä tapahtumista. Nykyään Juutilainen osallistuu asiakasprojektien tai oman firmansa kautta tapahtuman market-osuuteen, jossa elokuvia myydään, rahoitetaan ja kehitellään.
”Se on ollut älytön unelma. En olisi koskaan edes uskonut pääseväni Cannesin elokuvajuhlille – kunnes yhtäkkiä olin jo lentokoneessa matkalla sinne.”
Oma elokuva-alan firma on Suomessa ensimmäinen laatuaan
Blind Spotilla työskennellessään Juutilainen tapasi tulevan yhtiökumppaninsa Emma Ilveksen. Elokuva-ala on keikkaluontoista, minkä myötä Juutilainen ja Ilves olivat yllättäen vailla projekteja.
”Huomasimme pyörivämme samojen kysymysten äärellä: Miten markkinoida osaamista tuleville työnantajille, miten saada oma taito näkyviin, miten päästä tekemään haluamiaan projekteja ja miten löytää tulevat työnantajat?”
Siitä se ajatus sitten lähti. 23-vuotiaana Juutilainen perusti Ilveksen kanssa oman elokuva-alan yrityksen nimeltä Blockbusters Gang.
Yritys on Suomessa ainutlaatuinen, sillä täällä elokuva-alaa ei ole koskaan aiemmin kehitetty vastaavalla konseptilla.
”Teemme elokuva-alan henkilöstövuokrausta ja agentuuria, eli etsimme hyviä tekijöitä ja heille töitä. Samaan aikaan tarjoamme asiakasyrityksille ja -tuotannoille tekijöitä vapaina oleviin projekteihin.”
Elokuva-alalla työsuhde voi kestää muutamasta tunnista päivään tai pariin kuukauteen. Töitä tehdään freelancerina, sillä harva tekee töitä vakituisena yhdessä yrityksessä.
”Rekrytointi on massiivinen osa tiettyjen ihmisten työtä. Joskus pitää löytää satoja työntekijöitä tietylle ajanjaksolle. Me BBG:llä autamme löytämään sopivat matchit eri tuotantoihin.”
Apulaisohjaaja on ohjaajan oikea käsi
Yrittäjyyden lisäksi Iiris Juutilaisen leipätyöhön kuuluu apulaisohjaajana toimiminen sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tuotannoissa.
Juutilainen on toiminut ensimmäisenä apulaisohjaajana muun muassa Hevi Reissu- sekä vielä julkaisemattomissa Veden Vartija- ja Haudankaivaja-elokuvissa. Hän on tehnyt kuvauksia Suomessa, Norjassa, Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Djiboutissa.
Kun elokuvan käsikirjoitus valmistuu, Juutilaisen työ apulaisohjaajana alkaa. Hän purkaa jokaisen kohtauksen osiin ja määrittelee, mitä kaikkea tarvitaan, jotta elokuva voidaan tehdä.
”Kuvauspaikat, näyttelijät, taustalla kulkevat ihmiset ja autot, efektit, stuntit, eläimet… Listaan kuuluu lukuisia elementtejä, puhumattakaan kalustoista ja muista käytännön järjestelyistä.”
Työllään Juutilainen luo pohjan tuotannolle yhdessä muiden osastojen vastaavien kanssa. Apulaisohjaaja on kuin liima, joka pitää kaiken kasassa ja huolehtii tiedonkulusta.
”Kuvauksissa huolehdin, että ohjaajalla on mahdollisuus keskittyä sisältöön ja näyttelijöihin – eli tekemään taidetta tai viihdettä.”
Kuvauspäivät venyvät usein 12-15 tuntiin. Apulaisohjaajan on tärkeä pysyä rauhallisena ja positiivisena sekä ylläpitää hyvää ilmapiiriä kuvauksissa.
”Elokuvia tehdään hektisellä aikataululla ja virheitä halutaan välttää viimeiseen asti. Niitä kuitenkin tapahtuu väkisinkin, ja se on inhimillistä. Apulaisohjaajan täytyy ymmärtää tiimiä, vaikka virheet olisivat kuinka turhauttavia ja lannistavia. On oltava rohkea ja osattava myöntää omatkin virheensä ääneen kaikkien edessä – ja etsittävä saman tien korjaavaa ratkaisua.”
Tarkkuuden lisäksi on oltava valmis pitämään pintansa tiukoissakin tilanteissa, sillä apulaisohjaaja huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta. Jos joskus intoudutaan tekemään turvallisuusriskin sisältäviä kohtauksia, apulaisohjaajan on vihellettävä peli poikki.
”Siihen vaaditaan, että uskaltaa sanoa ei.”
Iiris Juutilaisen 3 työelämävinkkiä elokuva-alalta
Isoista tuotannoista ja elokuva-alan kulisseista oppinsa kerännyt nuori uraohjus Iiris Juutilainen kertoo nyt, millaiset taidot ja ominaisuudet ovat mahdollistaneet menestyksen kilpaillulla alalla ja mitkä ovat työelämän tärkeimmät sanat.
1. Puhu suoraan ja muista kuunnella
Juutilainen joutuu selvittämään työssään paljon konfliktitilanteita. Hän on havainnut, että kiertely johtaa harvoin mihinkään.
”Olen uudelleen ja uudelleen oppinut, että on tärkeä puhua suoraan ja rauhallisesti. Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, ihmisiä pitäisi muistaa kuunnella ja keskittyä ymmärtämään, mitä he oikeasti haluavat.”
2. Sano kiitos ja anna positiivista palautetta
Kiittämisellä on iso merkitys hektisessä työssä.
”Kuvauksissa joudun usein kysymään, kuinka kauan aikaa kollegallani menee tehdä tai tuoda joku asia. Silloin on tärkeä muistaa kiittää heti, kun homma tulee tehdyksi.”
Juutilainen pyrkii antamaan positiivista palautetta alaisilleen ja kollegoilleen, vaikkei se ole aina helppoa perustyön ohessa.
”Esimerkiksi tänään kysyin harjoittelijalta, saiko hän kerättyä kaikki radiopuhelimet. Hän vastasi kyllä, ja kehuin, että mahtava juttu! Näillä pienillä eleillä on mielestäni iso merkitys.”
3. Myönnä omat mokasi ja pyydä anteeksi
Juutilaisen tärkein oppi on myöntää moka heti, kun sen huomaa. Hän on opetellut rutiininomaisesti pyytämään välittömästi anteeksi, jos tekee väärin, sanoo huonosti tai jos jokin asia ei toimikaan.
”Esimerkiksi jos olen laskenut työajan väärin, pyydän kuvauksissa kaikkia lopettamaan työskentelynsä. Kerron heille, että olen tehnyt mokan, ja puramme kello kuuden sijaan vasta yhdeksältä, koska aikataulussa on virhe.”
”Mikään muu ei auta kuin sanoa suoraan, pyytää anteeksi ja korjata tilanne niin hyvin kun sen voi korjata. Tottakai se on inhottavaa ja hävettävää. Mutta tilanne on pahempi, jos mokaa yrittää pitää salassa.”
Lue myös:
Petteri haki kuusi kertaa turhaan oikikseen – epäonnistuminen johti lopulta unelmien uralle