Keskustelussa henkilöbrändäyksestä unohtuu usein se kaikkein tärkein: hyvin tehty työ, joka saa asiakkaat ryhtymään brändilähettiläiksesi vapaasta tahdostaan. Jos osaamista, näyttöjä ja myönteisiä asiakaskokemuksia ei löydy, tyhjästä on hemmetin paha nyhjäistä, muistuttaa Aki Ahlroth.
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran 20.2.2019.
Henkilöbrändäys on viime vuosien puhutuimpia ja todennäköisesti myös kiistellyimpiä ilmiöitä. Jokaisella meillä on jonkinlainen henkilöbrändi, halusimme sitä tai emme. Jos edes yksi ihminen tuntee sinut ja on sinusta jotain mieltä, sinulla on brändi.
Mitä tunnetummasta ihmisestä on kysymys, sitä useampi on hänestä jotain mieltä. Parhaat henkilöbrändit herättävät vahvoja tunteita. Uskolliset seuraajasi tulevat mielellään juttelemaan tai räpsimään selfieitä kanssasi siinä missä arkkivihollisesi uhkaavat vetää sinua turpaan nakkikioskin jonossa.
Yleisen mielipiteen mukaan aktiivisesti osaamistaan ja ajatuksiaan verkossa jakava on automaattisesti patologinen narsisti, joka tapetoi työhuoneensa omilla kuvillaan.
Hyvä henkilöbrändi tuo lisätilauksia
Moni itseään vaikutusvaltaisena pitävä on kertonut saaneensa brändinsä ansiosta lukuisia työtarjouksia ja projektimahdollisuuksia. Totta kai tämä herättää kateutta niissä, joilla ei kauppa käy.
Mielipidevaikuttajaksi voi nousta parissa vuodessa aktiivisen ja systemaattisen some-mekkaloinnin ja hyväntahtoisen provosoinnin ansiosta. Silti osaamista ja näkemystä on löydyttävä enemmän kuin vain siteeksi.
Etenkin yrittäjänä on helppoa huudella, kun ei ole kliinistä yritysmielikuvaa varjelevaa markkinointipäällikköä tukkimassa suuta. Verkko on siinä mielessä hauska paikka, että täällä kuka tahansa voi ilmoittautua jonkin kapean osaamisalueen johtavaksi asiantuntijaksi. Jos kilpailua on liikaa, osaamisaluetta voi edelleen kaventaa.
Hyvän ja huonon asiantuntijan erottaa kuitenkin siitä, että hyvän asiantuntijan asiakkaat tilaavat lisää, huonon eivät. Todellisuuspohjaa vailla oleva mielikuva karisee nopeasti.
Henkilöbrändi ihastuttaa tai vihastuttaa
Osa on sitä mieltä, että itsensä etevimmin brändäävät osaajat vievät työkeikat, vaikka olisivat asiantuntijoina korkeintaan keskinkertaisia. Työurallaan sivuraiteelle ajautuneita reppanoita, jotka ovat saaneet syntymälahjaksi keskivertoa paremman bullshit-generaattorin ja perusteettoman vahvan itseluottamuksen.
Suomessahan tunnetusti vihataan menestyjiä. Koska jos joku tienaa tai kerää mainetta ja kunniaa, se on perkele minulta pois. Inhomme kumpuaa yllättävän usein omasta voimattomuudestamme muuttaa elämämme suuntaa.
Äänekkäimmät hahmot saavat osakseen ansaittua ja ansaitsematonta huomiota. Tällaisella toiminnalla on suomen kielessä kuvaava sana – nimittäin markkinointi. Jos haluat saada jotain kaupaksi, kohdista puhuttelevaa markkinointiviestintää tunnistamaasi kohderyhmään.
Mielipidejohtajaksi pääsee tuskin kukaan, joka siteeraa tutkimuksia ja viisaampiaan, mutta ei koskaan kerro omaa mielipidettään.
Työhuoneeseen linnoittautunut maan paras asiantuntija ei saa keikkaa, jos hän ei halua tehdä numeroa itsestään, vaan odottaa palvelua kiimaisesti haluavien asiakkaiden väkivaltaista rynnäkköä toimistoonsa seteliniput kourissaan. Kun kuumeisesti odotettua rynnäkköä ei tulekaan, maan ykkösasiantuntija katkeroituu ja alkaa viettää aiempaa enemmän aikaa nakkikioskin jonossa.
Lue myös: 7 vinkkiä LinkedInin tuottavampaan käyttöön – toimitko jo näin?
Henkilöbrändi ei ole riippuvainen sosiaalisesta mediasta
Henkilöbrändäystä koskeva keskustelu on siinä mielessä yksipuolista, että se tuntuu edes jotenkin relevantilta vain niille asiantuntijoille, joille pärjääminen verkossa on elämän ja kuoleman kysymys. Tässä porukassa piirit ovat niin pienet, että melkein kaikki tuntevat jollain tavalla toisensa ja kirjoittelevat toisilleen mielisteleviä suosituksia LinkedInissä.
Tämä ei luonnollisesti anna realistista kuvaa koko työelämästä, etenkään kasvukeskusten ulkopuolella, jossa edelleen tehdään töitä eikä vain näytellä työntekoa.
Pohjois-Savossa muurarina työskentelevä Kalevi voi olla maakunnan paras uunin tekijä, vaikka hänelle ei ole Twitterissä edes munapääprofiilia ja Facebookissakin hän on vain kytätäkseen entistä puolisoaan. Kun joku tarvitsee lähistöllä muuraria, Kalevia ei tarvitse etsiä verkosta, vaan Teboililla kokoontuva tietotoimisto toimii hänen pyyteettömänä brändilähettiläänään. Huastelepa Kalevin kanssa!
Kalevin internetistä tuiki tietämätön Nokian matkapuhelin pirisee taukoamatta perstaskussa. Vahvoja työnäytteitä löytyy pitkin maakuntaa talojen tupakeittiöistä. Referenssit tarkistetaan käymällä uuneistaan ylpeillä Rahikaisilla ja Jääskeläisillä pullakahveilla. Työkeikalle saapuu likaisiin haalareihin sonnustautunut nukkavieru köriläs, eikä tyköistuvassa pikkutakissa keikaroiva ananastukka, jonka käyntikortissa on niin pitkä titteli, että sen loppuosa on jouduttu kirjoittamaan kääntöpuolelle.
Vaikka somekärpänen puraisisikin muuraria, täysi tilauskirja pitää huolen siitä, ettei henkilöbrändin pohdinnalle riitä aikaa. Maailma ei kuitenkaan kaadu siihen. Riittää, että tekee työnsä ajallaan ja paremmin kuin muut. Puskaradion tehdessä markkinointityötä Kalevi säästyy tehokkaasti myös narsistin diagnoosilta.
Lue myös:
Tavoitteena unelmatyöpaikka, uusi ura tai verkostoituminen? Näin brändäät itsesi
Älä sorru yleisiin LinkedIn-mokiin – 5 helppoa korjausliikettä, joilla kohennat profiiliasi hetkessä
Paljon muutakin kuin LinkedIn-kontaktien keräilyä – 5 vinkkiä parempaan verkostoitumiseen
Miten aktivoitua LinkedInissä? 6 askelta, jotka vievät sinua eteenpäin urallasi