Lapin työllisyystilanne on parempi kuin aikoihin. Matkailun kova kasvu siivittää koko maakuntaa eteenpäin. Kasvun varjopuolena on työvoimapula, joka korostuu etenkin sesonkiluontoisilla aloilla.
Lapin työllisyystilanne näyttää lukujen valossa varsin hyvältä. Työttömyysprosentti oli Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun 2018 työllisyyskatsauksessa 10,7 prosenttia. Vaikka luku ei ylläkään esimerkiksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen reilun 8 prosentin lukuihin, on se Lapille hyvä tulos ja työttömyys on etenkin matkailun voimakkaan kasvun myötä ollut laskusuunnassa jo tovin.
”Lapin tilanne näyttää erittäin hyvältä. Työllisyys ei ole kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna ollut aikoihin parempi. Se on näkynyt Lapin maakunnassa voimakkaana työttömyyden alentumisena”, toteaa Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen.
Työvoiman saatavuus aiheuttaa ongelmia
Vaikka Lapin työllisyysluvut ovatkin paranemaan päin, niin enemmänkin töitä olisi tarjolla. Ongelmaksi ja esteeksi muodostuu Lapille leimallinen ongelma: työvoiman saatavuus eli työvoimapula.
”Varjopuolena voimakkaasta kasvusta on tullut pula osaavasta työvoimasta”, toteaa Hyttinen.
Etenkin matkailuala on kärsinyt jo pitkään kasvavasta työvoimapulasta. Matkailun haasteita lisää alan kausiluonteisuus: työntekijöitä voi olla hankala saada tarpeeksi pelkästään sesonkiajoiksi töihin. Lisähaasteita kausityöhön teettää asuntopula, joka voi olla pienemmillä paikkakunnilla todellinen ongelma.
”Osa ongelmaa on maakunnan väen vähentyminen ja ikääntyminen ja toisaalta myös se, miten väki alueellisesti sijoittuu. Varsinkin nuorempi väki keskittyy kaupunkialueille, kun taas matkailua on paljon myös harvaan asutuilla alueilla”, kertoo Hyttinen.
Matkailuyrittäjät ovatkin lähteneet ratkaisemaan ongelmaa ulkomaisella työvoimalla.
”Voisi sanoa, että ulkomaisen työvoiman palkkaaminen yrityksissä on kasvava trendi, kun kotimaasta ei löydetä tekijöitä”, toteaa Hyttinen.
Pullonkaulaongelma iso haaste
Jos yrityksen toimipaikkojen tai toimintojen laajentumisen esteeksi muodostuu työvoiman puute paikallisilla työmarkkinoilla, puhutaan pullonkaulaongelmasta. Lapissa pullonkaulaongelmia on ainakin matkailun saralla, mutta myös julkinen sektori painii samojen ongelmien kanssa. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreistä sekä muistakin sosiaalipuolen työntekijöistä on Lapissa kova pula.
”Jos erityisasiantuntijoista on pulaa, heijastuu se koko yksikön toimintaan. Terveydenhuoltoala on tästä hyvä esimerkki. Siellä avaintekijöitä ovat eri alojen lääkärit, joista monet työyksiköt ovat hyvin riippuvaisia”, havainnollistaa Hyttinen.
Lääkäreitä on yritetty vuosien ajan houkutella syrjäseuduille töihin hyvillä eduilla, mutta esimerkiksi päivystysvelvollisuus rasittaa pienten paikkakuntien lääkäreitä. Resursseja tarvittaisiin siis lisää. Toinen – ja paljon jo toteutunutkin – vaihtoehto on viedä palvelut sinne, missä työntekijöitä on. Palveluiden saatavuus ei siis ole enää kiinni pelkästään asiakasvirtojen vähenemisestä, mikä usein mielletään syrjäseutujen ongelmaksi. Ongelmana on myös työntekijöiden saatavuus.
”Voidaan pohtia onko tulevaisuus sitten sitä, että työt siirretään sinne missä on työntekijöitä saatavilla. Tämä johtaa väistämättä palveluiden siirtymiseen ja heikentymiseen isossa osassa maakuntaa”, huomauttaa Hyttinen.
Tulevaisuus Lapissa näyttää siis kaksijakoiselta: matkailu- ja vientiyritykset vetävät, mutta osaavan työvoiman saanti voi muodostua esteeksi toiminnalle. Tulevaisuutta ajatellen tämä on yksi Lapin isoimmista haasteista.
”Täytyy pyrkiä tekemään yhteistyötä eri osapuolien välillä ja miettiä, miten houkuttelevuutta voitaisiin parantaa. Yksi esimerkki tästä on asunnon hankinnassa avustaminen. Ongelmien selättäminen vaatii myös yhteistyötä alan toimijoiden, kuntien ja esimerkiksi TE-toimiston välillä.”
Lue myös:
Aleksi Pohjola
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
