Usko omaan juttuun auttoi luopumaan palkkatöistä ja etsimään suuntaa maailmanmatkailusta. Nyt Riku ja Tunna ovat menestyneitä yrittäjiä. "Kunpa joku olisi sanonut kauan sitten, että kaikki on mahdollista, jos harjoittelee tarpeeksi", Tunna sanoo.
Kaksi nuorta miestä päätti 1990-luvun lopussa, että yhteisiltä kaukomatkoilta kirjoitettaisiin lehtijuttuja ja reissaaminen rahoitettaisiin niillä. Riku Rantala oli tuolloin toimittaja ja Tuomas "Tunna" Milonoff valaisi elokuvia. Lehtijutuista ei tullut mitään, mutta idea poiki vähitellen toisen: tehtäisiinkin maailmanympärysmatka, jonka laskut kuitattaisiin reissun päältä tehtävällä tv-ohjelmalla.
Suurin piirtein näin lähti käyntiin vuonna 2002 televisioihin pärähtänyt Madventures, joka teki reppureissaamisen tutuksi kokonaiselle sukupolvelle. Siitä alkoi myös kaverusten mediayrittäjien ura, johon on kuulunut lukuisia tv- ja radio-ohjelmia ja yhdeksän tietokirjaa.
Tämä artikkeli on osa Maanantaifiilis-juttusarjaa. Lue lisää artikkeleja Maanantaifiiliksestä tai kuuntele Maanantaifiilis-radiohaastatteluja.
Riku ja Tunna – heidät tunnetaan nykyään lähinnä etunimillä – olivat alun perin pakkoyrittäjiä, kuten Riku kuvailee tilannetta nyt, reilut 15 vuotta myöhemmin.
”Ehdotimme Subtv:lle, että he järjestäisivät meille kaluston ja maksaisivat siivoojan palkkaa”, Riku muistelee. ”Sieltä sanottiin, että ei tämä homma pojat niin mene. Teillä pitää olla firma ja te laskutatte meitä.”
Uhkakuvat välähtelivät mielessä: velat, työttömyysturvan ja sairauslomien menetys, konkurssi.
”Meillä oli kuitenkin hirvittävän iso intohimo tehdä meille tärkeää työtä ja usko meidän juttuun”, Riku sanoo.
”Mä uskoin enemmän kuin Riku”, Tunna kuittaa.
Tunna oli valaissut elokuvia ja tv-ohjelmia ja tunsi telkkarimaailmaa paremmin. Hän tiesi, että he tekisivät poikkeuksellista materiaalia. Hän on kaksikosta muutenkin se, joka innostuu uusista asioista ensin, kun Rikulle kynnys on vähän korkeampi.
”Uudet jutut tuovat minulle todella hyvät fiilikset. Alan kelailla uusia juttuja jo edellisen loppuvaiheilla. Rikukin on hyvä kelailemaan kun siihen ponnistukseen lähtee. Me täydennämme siinäkin toisiamme”, Tunna sanoo.
Tarkkaa matikkaa
Riku ja Tunna jatkoivat ensimmäisen tv-ohjelman ja yrityksen pyörittämisen lomassa vielä jonkin aikaa palkkatöitä, jotta rahat riittivät. Päivät olivat pitkiä ja leipä tiukassa.
”Me oltiin ihan supertarkkoja kuluista”, Riku muistelee.
Mitään ylimääräistä ei ostettu, arvonlisäverot laitettiin erilliselle tilille verovelkojen pelossa eikä edes puhelinliittymiä uskallettu laittaa firman piikkiin. Toimisto oli piskuinen luukku roskisten takana sisäpihalla.
”Me ei maksettu itsellemme edes kuukausipalkkaa kolmeen ja puoleen vuoteen”, Riku sanoo.
Silloin palvelut aloittaville yrittäjille olivat nykyisiä huonommat, eikä kaksikko osannut käyttää niitäkään.
”Perse edellä puuhun mentiin”, Riku naurahtaa. ”Jälkiviisaasti voi sanoa, että kaikki palvelut ja mahdollisuudet verkostoitua pitäisi käyttää hyväkseen. Kannattaa mennä ja kertoa toiminnastaan. Meidänkin olisi pitänyt mennä oman alan kattojärjestön toimintaan oppimaan heti.”
Toisilta alan toimijoilta saa henkistä tukea ja saa yhteisön.
”Muita ei pidä nähdä kilpailijoina, vaan on tärkeää olla perillä siitä, mitä alalla tapahtuu”, Riku sanoo.
Ei paluuta vanhaan
Nykyään osa Rikun ja Tunnan tuotantoyhtiön Gimmeyawallet Productionsin kassavirrasta tulee puhekeikoista yrityksille. He esimerkiksi luennoivat yrittäjyydestä.
”Meidän mielestä yrittäminen on mahtava tapa toteuttaa itseään, emme vaihtaisi tätä enää pois”, Riku sanoo.
Riku ei usko, että paluu vanhaan työläisen elämään olisi mahdollista.
”Vaikka se on kaksiteräinen miekka, on se vapaus vaan niin uskomattoman hienoa. Se, että on oman elämänsä ohjaimissa edes jossain määrin.”
Toisaalta yrittäjän arki ei eroa kauheasti edellisestä elämästä, Tunna väittää.
”En tiedä kuinka paljon mun duuni eroaa siitä, että olisin päättävässä asemassa tuottajana jossain lafkassa”, hän pohtii.
Paradoksaalisesti vapaus on myös vankeutta, koska huolet ovat kasvaneet. Pitää miettiä, onko ensi vuodelle riittävästi tv-tuotantoja ja jos ei, mitä käy työntekijöille? Suunnitelmia ei voi tehdä edes vuodeksi eteenpäin, koska tv-tuotannot tilataan nopealla syklillä. Uskaltaako vaihtaa toimitiloja, kun firman tulevaisuudestakaan ei tiedä?
Maanantaifiilis ei loppunutkaan
Riku ja Tunna vaikuttavat televisiossa rennoilta jutustelijoilta, vaikka Rikulla välillä pinna palaakin. Voisi kuvitella, että heillä on töissä aina kivaa, ja sunnuntaina mieleen hiipivä maanantaifiilis olisi jäänyt taakse, kun oma firma lähti lentoon kuin kone kohti kaukomaita. Mutta niin ei ole, miehet sanovat.
”Ei huonoista hetkistä vapaudu ikinä”, Riku sanoo. ”Ne kuuluvat työhön siinä missä ne mahtavatkin hetket.”
”Vaikka tekeekin sitä, mitä rakastaa, niin kyllä se duunista käy”, Tunna jatkaa. ”Olen itsekin kokenut uupumusta kun hommaa on niin paljon. Ehkä se tekeminen vähän optimoituu, mitä vanhemmaksi tulee.”
Tulevaa Riku ja Tunna eivät omien sanojensa mukaan mieti tarpeeksi. Toisaalta media-alalla on vahvuus elää hetkessä ja pystyä uudistumaan. Ei voi laskelmoida asioita liian pitkälle.
”Mutta meidän pitää alkaa pikku hiljaa miettiä sitä, ettei kuusikymppisiä tv-kasvoja niin hirveästi ole”, Tunna sanoo ja naurahtaa.
Stressistä ja huolista huolimatta hyppy melkein tuntemattomaan kannatti, ja sitä Riku ja Tunna suosittelevat muillekin.
”Ensimmäisen askeleen ottaminen on pelottavinta”, Riku sanoo. ”Kannattaa jakaa se pieniin askeleisiin ja tehdä selkeä suunnitelma, että siirtyy yrittäjäksi tai vaihtaa duunia vaikka vuoden päästä. Sitä ennen valmistautuu: käy kursseja, valmistelee yritystä ja tekee ylipäätään duunia suunnitelmallisesti unelmaa kohden.”
Tunnan mielestä riittää, että uskoo asiaansa tarpeeksi ja tekee sen eteen enemmän tunteja kuin muut.
”Olisipa joku sanonut mulle aikoinaan, että jos tekee tarpeeksi töitä, pystyy ihan mihin tahansa. Mulla oli nuorena kavereita, jotka halusivat valokuvaajiksi tai graffititaiteilijoiksi, ja ne vaan tekivät sitä 10 000 tuntia, kävivät koulut ja tulivat todella hyviksi. Näitä tarinoita on loputtomasti.”
Vinkit työelämään – Riku ja Tunna opastavat kohti tulevaisuutta
Tänä syksynä ilmestyneessä kirjassa Selviytymisopas – Maailma muuttuu, näin jäät henkiin annetaan paljon vinkkejä siihen, miten tulevaisuudessa selvitään. Työn osalta kaksikko nostaa muutaman tärpin.
1. Ole valmis oppimaan uutta
Se ei enää riitä, että olet oppinut jotain, ja toistat sitä loppuun asti. Oppimaan oppiminen on tulevaisuuden tärkein taito.
2. Seuraa alan trendejä
Pidä jatkuvasti aistit valppaana siitä, mikä on alasi seuraava juttu, ja ole siinä mielellään vähän muita edellä. Kaikki uudet asiat ja työkalut kannattaa opetella heti, vaikka ei millään jaksaisi. Uteliaisuus ja joustavuus ovat pakollisia ominaisuuksia.
3. Ole valmis yrittämään
Työelämä ja työmarkkinat kulkevat siihen suuntaan, että erilaiset yrittäjyyden muodot lisääntyvät. On hyvä valmistautua siihen, että tekee jossain vaiheessa uraansa osan töistään yrittäjänä. Jotakin siihen liittyvää ymmärrystä on tärkeää kehittää.
Kuvat: Esa Salminen
Vaivaako maanantaifiilis? Etsi uutta suuntaa työelämälle Duunitorilta.
Lue myös
Otatko sinä niskalenkin maanantaiaamusta vai ottaako se sinusta?