Testaa työmuistisi – näistä merkeistä tiedät, milloin on syytä huolestua

Kuinka omaa muistia voi kehittää? Entä milloin muistitekniikoista voi olla hyötyä? Työmuistia testaava muistitesti näyttää, mikä on oman muistin ja keskittymiskyvyn tila.

Rentouttava loma takana ja ensimmäinen työpäivä tauon jälkeen alkamassa. Vaihdat kollegoiden kanssa kuulumisia, haet kahvia ja avaat työkoneen. Sitten se iskee: unohdus. Mikä ihme se koneen salasana oli?

Kuulostaako tilanne tutulta? Muisti on tärkeässä osassa koko elämässä, ja erityisen isossa roolissa työelämässä.

”Kaikenlaiseen työhön tarvitaan muistia sen kaikissa muodoissa. Työskentelemisessä ovat käytössä kaikki samat muistin elementit kuin oppimisessakin: aistimuisti, työmuisti ja pitkäkestoinen muisti”, kerrotaan Uuden ajan muistikirjassa (Otava 2020).

Kirjan ovat kirjoittaneet aivotutkija Minna Huotilainen sekä toimittaja-tietokirjailija Leeni Peltonen. Kirjoittajien mukaan nykyajan työelämässä muistia haastavat etenkin tiedon jatkuvasti kasvava määrä sekä alituiset keskeytykset.

”Silti on tärkeää ymmärtää, että työ tekee aivoillemme – ja siten myös muistille – hyvää. Paras tapa pitää huolta muististaan on käyttää sitä, haastaa ja rassata! Siksi työnteko, harrastaminen ja kaikenlainen aktiivisuus ovat parasta lääkettä muistin haurastumista vastaan. Muistin sopiva kuormittaminen on siis pelkästään hyväksi”, kirjassa muistutetaan.

Työmuistiin mahtuu vain vähän kerrallaan

Työmuisti ei liity pelkästään työelämään, mutta se on tietoinen osa muistia, jossa yritämme pitää tietoa. Uuden ajan muistikirjassa työmuisti kuvataan pieneksi työpöydäksi, jolle ei mahdu kuin muutama asia kerrallaan.

”Se on kuin kalteva työtaso, josta tavaroita helposti putoilee pois, varsinkin silloin, jos työpöydällä on täyttä.”

Hyvä esimerkki ihmisen työmuistin rajallisuudesta on vertaus simpanssiin: esimerkiksi nelivuotias japanilainen ayumu-simpanssi pystyy näppäilemällä toistamaan 50 numeron sarjan, jota on näytetty sille 210 millisekunnin ajan. Ihminen kykenisi samassa ajassa parin-kolmen numeron muistamiseen.

”On hyvä olla tietoinen ihmisen työmuistin luonnollisista rajoituksista ja toisaalta niistä vaatimuksista, joita työmuistiin kohdistuu. Jos olemme ymmärtäväisiä ja armollisia työmuistiamme kohtaan, pärjäämme paremmin sen puutteiden kanssa”, kirjassa lohdutetaan.

Näin voit testata työmuistisi

Mistä sitten tietää, onko oma työmuisti lähellä simpanssin välkkyyttä vai enemmän hitaanpuoleinen? Uuden ajan muistikirjassa esitellään useampikin keino, jonka avulla omaa muistiaan voi testata. Miten onnistut?

Kuuden sanan lista 1

Katso seuravaa kuuden sanan listaa ja lue se läpi pari kertaa. Testaa puhdasta työmuistiasi ainoastaan lukemalla sanalistaa ja yrittämällä muistaa sanat. Ota sitten muistiinpanovälineet ja yritä kirjoittaa koko sanalista muististasi.

• Kuu
• Lehmänmaito
• Pöytäliina
• Lentopallo
• Turvesuo
• Rautaharava

Valmista? Suurin osa aikuisista muistaa neljä tai viisi sanaa. Myös kolmen ja kuuden sanan muistaminen on normaali tulos.

Jos kuitenkin muistit vain nollasta kahteen sanaa, pohdi tilannetta, jossa luit sanat ja yritit kirjoittaa niitä muistiin. Pystyitkö keskittymään? Luitko listan huolellisesti? Oliko ympäristössä taustamelua? Olivatko kynä ja paperi jo valmiina edessäsi kun aloitit?

”Moni tekijä voi vaikuttaa siihen, että et pysty ottamaan muistettavaa sisältöä työmuistiisi käsiteltäväksi. Jos näin käy, on selvää, ettei sanojen muistaminen voi onnistua kovin hyvin”, Huotilainen ja Peltonen lohduttavat.

Kuuden sanan lista 2

Kokeillaanpa samaa muistitestiä uudelleen. Onnistuisiko tämän listan kanssa paremmin?

• Aurinko
• Merivesi
• Pyyhe
• Rantapallo
• Hiekkaranta
• Hiekkalapio

Saatoitkin jo tajuta jutun juonen. Tästä testistä voi olla helpompi saada paremmat pisteet, koska sanat liittyvät toisiinsa. Jos muistaa pyyhkeen, voi myös samaan teemaan liittyvä hiekkalapio muistua mieleen.

”Työmuistin työpöydälle mahtuu siis paremmin lista, jossa sanat liittyvät toisiinsa. On vaikeaa määritellä täsmälleen, kuinka monta muistettavaa asiaa työmuistiin varsinaisesti mahtuu, sillä emme voi olla varmoja, minkä kokoinen kukin yksittäinen muistettava tiedonmurunen eli muistiyksikkö on.”

Muistia voi kehittää: kokeile muistitekniikoita

Miten omaa muistia sitten voisi parantaa, jos tuntuu, että työmuisti on ruosteessa ja unohtelee arjessa jatkuvasti eri asioita? Huotilainen ja Peltonen muistuttavat, että oppiminen on jotain aivan muuta kuin lista muistitekniikoita, mutta joskus niitäkin tarvitaan.

Mitä muistitekniikat siis ovat, ja mihin niitä voi hyödyntää? Uuden ajan muistikirjan mukaan esimerkiksi juuri edellisessä kappaleessa kuvatun kaltaisiin muistitesteihin ja niissä loistamiseen.

”Muistitekniikoiden harjoittelu voi olla hauskaa, sillä niiden avulla voi hämmästyttää ihmisiä hyvällä muistillaan. Todellisuudessa kyse ei siis ole niinkään hyvästä muistista kuin taitavasta muistitekniikoiden käytöstä.”

1. Aivojen paikkamuisti käyttöön

Yksi tunnetuimmista muistitekniikoista nojautuu aivojen paikkamuistiin. Tämän tekniikan ideana on valita jokin itselle tuttu reitti ja sijoittaa sitten muistettavat asiat sen reitin varrelle.

Otetaan kymmenen sanan lista, joka pitäisi muistaa:

• Riisi
• Jalkapallo
• Hollanti
• Aivastus
• Seitsemänkymmentäkolme
• Michael Jackson
• Kettu
• Koivu
• Juoksija
• Eväät

Valitse nyt reitiksi päivittäinen koulu- tai työmatkasi. Sitten sijoita nämä sanat reittisi varrelle ”mahdollisimman visuaalisella, mielellään hassulla ja eläväisellä tavalla”, kirjassa ohjeistetaan.

Tässä tiivistetty esimerkki:

"Avaat kotioven, ja olet liukastua. Joku on sirotellut riisiä oven eteen. Jalkasi lipsahtaa, ja osuu jalkapalloon. Portaiden alapäässä huomaat ison kartan. Siinä näkyy Hollanti. Otat kartan mukaasi ja rullaat sen kasaan. Kartta on pölyinen, joten aivastat. Lopulta pääset bussipysäkille odottamaan bussia. Ensin tulee bussi numero 73, mutta se ei ole sinun bussisi. Lopulta oikea bussi tulee, ja alat kuunnella kuulokkeilla Michael Jacksonia. Bussin ajaessa sillan yli näet ketun. Ihmettelet, miksi se raapii koivun runkoa. Kun pääset työpaikkaasi lähinnä olevalle pysäkille, näet työkaverisi Annen juoksevan bussin vieressä. Ihmettelet, miksi hän juoksee. Hän kertoo unohtaneensa eväänsä ja olevansa siksi myöhässä."

2. Yhdistelevä muistitekniikka auttaa muistamaan nimiä

Uuden ihmisen nimen muistaminen on usein vaikeaa – varsinkin, jos samassa tilanteessa esittäytyy useammalle uudelle ihmiselle. Tähän tilanteeseen kirja ehdottaa yhdistelevän muistitekniikan hyödyntämistä.

Se toimii esimerkiksi näin:

Yritä nopeasti keksiä ihmisen kasvoista tai olemuksesta piirre, johon voisit yhdistää hänen nimensä hassulla aasinsillalla. Jos nimi on Sanna Virta, voit ajatella Saanatunturin muotoa – sopisiko se hänen otsansa muotoon – ja Olavi Virtaa laulamassa hänelle serenadia.

Yhdistelevä muistekniikka toimii myös esimerkiksi vieraan kielten sanojen opiskeluun. Jos yhteys on todellinen, aasinsiltaa ei tarvita. Hassut aasinsillat toimivat myös esimerkiksi opiskellessa kokeisiin valmistautuessa.

Lue myös:

Kuluvatko työtuntisi sähläämiseen? Näillä vinkeillä opit priorisoimaan

Ovatko aivosi vaarassa ylikuumeta? Lue asiantuntijan 5 vinkkiä, joilla pidät aivosi vireessä

Stressaava työviikko edessä? Nämä 4 asiaa helpottavat kiirettä

Viekö työpäivä kaikki voimat? Vältä 5 yleistä virhettä ja jaksa paremmin