Ihmetteletkö, miksi keskittymiskyky katoaa aina iltapäivällä? Tässä syy ja helppo ratkaisukeino

Miten keskittymiskyvyn parantaminen onnistuu? Kuinka arjen keskeytyksistä pääsisi eroon? Lue, millaisilla työkaluilla ja toimitatavoilla keskittymiskyky paranee – ja miten oma vireystila vaikuttaa keskittymiseen.

Työelämä on hektistä ja moni asia vaikeuttaa keskittymistä: jatkuvat keskeytykset, multitaskaaminen, kilahteleva sähköposti ja pikaviestimet, vieressä keskustelevat työkaverit ja sosiaalinen media.

Ilmiön on huomannut myös aivotutkija Minna Huotilainen. Hän kertoo työntekijöiden nostavan usein työn muutoksista puhuttaessa esille nimenomaan työpäivien keskeytykset.

”Ihmiset sanovat, että keskeytyksiä on enemmän kuin ennen, keskittymiskyky pätkii, oma muisti ja tarkkaavaisuus pätkivät. Nämä ovat niitä, mistä ihmiset ovat huolissaan – ja onhan se pelottavaa, kun yhtäkkiä huomaa, ettei muista jotakin ihan keskeistä asiaa, jonka oikeasti tietää tietävänsä”, aivotutkija kuvailee.

Huotilaisen mukaan työpaikoille on muutenkin tullut huonoja käytäntöjä, jotka heikentävät keskittymiskykyämme.

”Kuvittelemme, että olemme tosi tehokkaita kun teemme kauhean montaa asiaa yhtä aikaa ja siivoamme työpaikalta pois kaikki ihmiset, jotka olisivat osanneet tehdä vaikka matkalaskuja. Eli sitten kun ne tulevat vielä sen muun työn päälle, silputtaa se taas työtä.”

Peli ei ole kokonaan menetetty, mutta keskittymiskyvyn parantaminen vaatii omaa aktiivisuutta, selkeitä päätöksiä sekä tietoista rajaamista. Keskittymiskyky ei parane itsestään, vaan sen tueksi tarvitaan erilaisia työkaluja ja tekniikoita.

Nämä asiat vaikuttavat keskittymiseen

Keskittyminen tarkoittaa tarkkaavaisuuden kohdistamista tiettyyn asiaan. Keskittymiskykyyn vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet: toiset ovat luonnostaan parempia keskittymään yhteen asiaan, kun taas toisten ajatukset harhailevat helpommin sivupoluille.

Monet hyvinvointiin ja vireyteen liittyvät asiat ovat kuitenkin sidoksissa keskittymiskykyyn. Ainakin nämä asiat vaikuttavat siihen:

• Uni – tarvitsemme riittävästi unta, jotta aivomme pysyvät toimintavireessä, ja univaje heikentää keskittymiskykyä.
• Uupumus ja stressi – vaikuttavat pitkäjänteiseen keskittymiseen, ja pitkään jatkuva stressi vaikeuttaa keskittymistä.
• Psyykkiset häiriötilat – joskus esimerkiksi masennus voi olla ongelmien taustalla, ja vaatii tietenkin silloin hoitoa.
• Elämäntilanteen muutokset – yllättävät tai negatiiviset tapahtumat vievät huomiomme, ja silloin on hyvä laskea omaa vaatimustasoa.

Miten keskittymiskyvyn parantaminen onnistuu?

1. Älä ole koko ajan tavoitettavissa

Jos puhelimesi ilmoittaa jatkuvasti uusista viesteistä ja sähköposteista ja työkaverit piipahtavat kysymässä neuvojasi, aivot kuormittuvat ja keskittyminen herpaantuu helposti.

Muista, että sinun ei tarvitse vastata jokaiseen sähköpostiin ja reagoida sosiaalisen median ilmoituksiin välittömästi.

Varaa mieluummin tietyt ajat päivästä, jolloin tarkistat sähköpostisi ja viestisi, ja vastaa niihin vain kyseisinä aikoina. Ota myös häiritsevien sovellusten ilmoitukset ja ponnahdusikkunat pois käytöstä, niin ne eivät keskeytä sinua varoittamatta.

2. Löydä itsellesi paras keskittymisaika

Ihmisen vireystila vaihtelee luonnollisesti vuorokaudenajan mukaan, kuvailee aivotutkija Minna Huotilainen Aivosi tarvitsevat tauon -kirjassaan (Tuuma 2021). Matalassa vireystilassa tehtävien tekeminen on vaikeaa ja hidasta, sopiva vireystila taas mahdollistaa keskittymisen ja tehtävien saamisen valmiiksi.

Jokaisella meistä myös on oma luonnollinen rytmi, ja vireystila vaihtelee pitkin päivää. Joillekin paras keskittymisaika ja korkein vireystila on aamun ja aamupäivän tunteina, iltavirkummat taas saattavat olla parhaimmillaan vasta iltapäivällä tai alkuillasta.

Tästä syystä moni voi kokea, että ajatukset lähtevät harhailemaan töissä iltapäivän tunteina, eikä työtehtäviä tahdo saada edistettyä samaan malliin kuin aamupäivällä – tai toisinpäin.

Kannattaa siis tarkkailla omaa olotilaa sekä suoriutumista työtehtävistä, niin löytää sen itselle sopivimman keskittymisajankohdan. Ja jos se on omassa työssä mahdollista, kannattaa vaativimman ja eniten keskittymistä vaativat työtehtävät pyrkiä ajoittamaan tähän aikaikkunaan. Näin keskittymiskyvyn parantaminen onnistuu omia luontaisia taipumuksia hyödyntämällä.

3. Siivoa näkyvillä olevat häiriötekijät

Pidätkö tietokoneen näytöllä auki asioita, jotka eivät liity siihen työtehtävään, jota olet tekemässä? Ylimääräiset välilehdet ja käynnissä olevat ohjelmat häiritsevät keskittymistä. Erityisesti liikkuvat elementit, kuten sivun taustalla pyörivä mainos, katkaisevat keskittymisen helposti.

Pidä näytölläsi vain ne asiat, joita tarvitset juuri työn alla olevan työtehtävän tekemiseen. Kun siirryt tekemään jotain muuta, sulje ylimääräiset välilehdet ja ohjelmat. Saat ne kyllä tarvittaessa uudestaan auki.

Laita myös esimerkiksi puhelin pois näkyviltä, niin et tule vilkuilleeksi sitä kesken työtehtävän tekemisen.

4. Testaa ajanottoa keskittymiskyvyn parantamiseen

Sulje pois häiriöt, laita puhelimen ajastimeen ajaksi 5–20 minuuttia ja kokeile, kuinka paljon ehdit saada aikaan työskentelemällä keskittyneesti. Aika on tarpeeksi lyhyt siihen, että jaksat keskittyä sen kunnolla – mutta toisaalta tarpeeksi pitkä, että saat jotain aikaiseksi. Haasta itsesi kokeilemaan ja huomaat palkintona, että sait paljon tehtyä.

Pidä tällaisia keskittymishetkiä muutaman kerran työpäivän aikana. Voit myös vaihdella keskittymisajan kestoa kun opit kokeilujen kautta, miten pitkä aika on itsellesi sopivin. Jo kolme tai neljä ahkerasti työskenneltyä varttia parantaa työsuoritustasi huomattavasti!

5. Harjoittele tietoisuustaitoja ja keskittymistä

Myös tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä voi harjoitella. Kokeile vaikka mindfullnessia, jossa kiinnitetään huomio tähän hetkeen. Havainnoi sitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Yritä olla tekemättä arvioita siitä, mitä tapahtuu ja ota kaikki vastaan avoimesti ja puolueettomasti.

Mindfullnessilla on myös muita hyviä vaikutuksia. Se parantaa unenlaatua, auttaa pärjäämään stressaavissa tilanteissa ja virkistää muistia.

Vaikka yksittäisetkin harjoitukset tehostavat keskittymiskykyä, parhaat tulokset saat harjoittelemalla keskittymistä säännöllisesti. Eniten hyötyä mindfullnessista on, kun harjoittelet tietoista läsnäoloa 20 minuuttia neljänä tai viitenä päivänä viikossa.

Lähteet: YTHS, Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma 2021), HS, Talouselämä, Myynti & Markkinointi

Lue myös:

3 parasta metodia tehokkaaseen ajanhallintaan – oikeilla työtavoilla saat enemmän aikaan

Unohda multitaskaaminen – aivotutkijat kertovat miksi yhteen asiaan keskittyminen kannattaa

Kuluvatko työtuntisi turhaan sähläämiseen? Tunnista yleisimmät ajanhallinnan ongelmat ja opi priorisoimaan